Lisää musiikkia matkapuhelimeen

(IPRinfo 3/2005)

Matkapuhelinten soittoäänet kilauttivat viime vuonna palveluntarjoajien kassaan reilut 15 miljoonaa euroa. Osansa potista saivat sävelteosten tekijät ja levytysoikeuksien omistajat. Musiikki tulee matkapuhelimiin nyt aitoina äänitteinä ja uusissa muodoissa.

Soittoäänet ovat matkapuhelinten sisältöpalveluissa arvoltaan suurin yksittäinen palvelu. Vasta soittoäänten jälkeen tulevat esimerkiksi hakupalvelut.

Osansa soittoäänikaupasta saavat sävelteosten tekijät tekijänoikeuskorvauksina. Vuonna 2004 Teoston soittoäänilaskutus oli noin 2,3 miljoonaa euroa.

– Suhteessa Teoston kokonaiskertymään, 35 miljoonaan euroon, soittoäänitulot ovat vielä pieni osa. Suhtaudumme kuitenkin innolla siihen, että on uusia alueita, joilta korvauksia kertyy, Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä toteaa.

Alun perin soittoäänet olivat yksiäänisiä piipityksiä, sitten ne kehittyivät moniäänisiksi. Kummatkin ovat jäljitelmiä alkuperäisestä kappaleesta. Vasta viime vuodesta lähtien kuluttajalle on ollut tarjolla musiikin alkuperäisäänitteeseen perustuvia soittoääniä.

Aitojen soittoäänien myynnistä saavat korvauksen myös äänitteiden tuottajat eli levy-yhtiöt. Esiintyvillä taiteilijoilla on samoin korvausoikeus, mutta soittoäänten kaupassa se on alan työehtosopimuksen perusteella tulkittu siirtyvän tuottajille.

Soitinpuhelimet tulevat

Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän tutkimuksen mukaan soittoäänien liikevaihto nousi viime vuonna hieman. Soittoäänien myynnin ei tänä ja ensi vuonna arvella kasvavan merkittävästi.

Toiminnanjohtaja Ville Nurmi Teleforum ry:stä uskoo, että ainakin aitojen soittoäänten myynti kasvaa, kun yhä useammat hankkivat puhelimia, joissa on niiden toistamiseen tarvittavat ominaisuudet. Teleforum edustaa matkapuhelinten sisältöpalvelujen tuottajia.

Toiveita herättää myös Kauko-Idässä suositun ringbacktone-palvelun tulo markkinoille. Palvelun käyttäjä valitsee musiikin, joka kuuluu hänelle soittavan henkilön matkapuhelimessa perinteisen hälytysäänen rinnalla. Tällä hetkellä palvelu on mahdollinen vasta TeliaSoneran verkossa.

– Nyt tosin pelätään, että viestintäviraston vaatimukset voivat olla este menekille, Nurmi sanoo.

Ringbacktone on esimerkiksi rajoitettava käyttäjän erikseen määrittelemiin soittajiin. Se kaventaa Nurmen mukaan palvelun toimivuutta puhelimen personoijana, koska palvelun voi kohdistaa vain tutuilleen.

Bisneksen seuraava vaihe ovat soitinpuhelimet. Motorola on jo julkaissut iTunes-puhelimen ja Nokia on esitellyt oman soitinkännykkänsä.

– Nyt siirrytään siihen, että kaikki musiikki kännyköissä on aitoa. Soitinpuhelimet hämärtävät rajaa, mikä on soittoäänten ja mikä kappaleiden myyntiä kännykkään.

Palveluntarjoajan kannalta aidot soittoäänet ovat perinteisiä yksi- ja moniäänisiä soittoääniä helpompia siirtää tarjolle, sillä niitä ei tarvitse sovittaa.

Aitojen soittoäänien lisensointi on kuitenkin mutkikkaampaa. Perinteisten soittoäänien oikeudet myöntää Teosto, mutta levy-yhtiöt eivät ole myöntäneet keskitettyä lisensointilupaa Gramex ry:lle, joka yleensä edustaa elävän musiikin esittäjiä.
Aitojen soittoäänien myyjien on siis neuvoteltava tekijänoikeuskorvauksesta levy-yhtiön kanssa ja maksettava lisäksi Teosto-korvaus.

Levy-yhtiöiden pelot hälvenneet

Nurmen mukaan levy-yhtiöt ovat alkukankeuksien jälkeen ryhtyneet myöntämään lisenssejä halukkaasti.

– Levy-yhtiöillä oli vielä viime vuonna pelkoja digitaalisen musiikin jakelusta internetin huonojen kokemuksien vuoksi. Nyt näyttää, että sopimuksia saa.

Nurmi harmittelee kuitenkin sitä, että levy-yhtiöt hinnoittelevat lisenssit varsin kalliiksi. Hän arvioi levy-yhtiön osuuden aidon soittoäänen hinnasta olevan useita kymmeniä prosentteja.

– Soittoäänet ovat suhteettoman kalliita verrattuna internetissä myytäviin kappaleisiin

Tämä johtuu Nurmen mukaan myös Teoston hinnoittelusta. Teosto-korvaus soittoäänistä on 12 prosenttia ja internetissä myytävistä kappaleista tällä hetkellä 8 prosenttia.

– Verkkomusiikkia internetissä ja soittoääniä puhelinverkoissa kohdellaan perusteettomasti eri tavalla. Siksi internetissä pystytään myymään kokonainen kappale noin 1,5 eurolla, mutta puolen minuutin pätkä siitä maksaa puhelinverkossa 3 euroa.

Teoston Katri Sipilä muistuttaa, että verkkojakelutariffin alennuksesta on sovittu kansainvälisesti, jotta laillinen kauppa lähtisi käyntiin piratismin vaivaamalla alalla.

Musiikin verkkokaupan tekijänoikeushinnoista on käynnissä kansainväliset neuvottelut, ja Teosto odottaa niiden tuloksia.

Pelkona omatoiminen kopiointi

Nurmen mukaan pelkona on, että kuluttajat alkavat ostaa musiikkinsa internetistä ja tehdä itse tarvittavat muunnokset käyttääkseen samaa kappaletta soittoäänenä puhelimessaan.

– Tarvitaan tunnin työ, että saa ensimmäisen kappaleen muunnettua ja siirrettyä omalta tietokoneelta puhelimeen. Seuraaviin kappaleisiin tarvitaan enää minuutti.

Kopioiminen omaan käyttöön, myös oman puhelimen soittoääneksi, on sallittua, kunhan kappale on alunperin hankittu jostain laillisesti.

Musiikin omatoimista siirtämistä rajoittaa vielä se, että siihen tarvitaan erityistaitoja. Musiikkikappaleiden käsittelemiseen käytettävät ohjelmat kehittyvät kuitenkin koko ajan helpommiksi käyttää.

Nurmi uskoo kuitenkin, että mobiilimusiikilla on markkinoita tulevaisuudessakin, sillä palvelu on nopeaa ja vaivatonta.

– Kun kuulee bussissa hyvän kappaleen, sen voi tilata ja saada saman tien. Mutta jos joutuu miettimään, etten osta sitä vielä, koska saan sen 50 prosenttia halvemmalla internetistä, koko ostopäätös unohtuu helposti matkalla kotiin.

Teoston mukaan tällaista vaaraa ei ole, koska soittoäänikauppa ja musiikin verkkojakelu ovat selkeästi eri markkinoita.

– Kansainvälisestikin näiden palveluiden hinnat ovat eriytyneet. Useimmiten kuluttajat ovat valmiita maksamaan soittoäänipalveluista enemmän, Katri Sipilä sanoo.
*******************************************************************

Lisensoinnin pioneerityö tehtiin Suomessa

Soittoäänibisnes lähti Euroopassa käyntiin Suomesta vuonna 1998. Suomessa kehitettiin myös korvausmalli soittoäänten lisensointiin.

– Teimme pioneerityötä. Neuvottelimme alan toimijoiden kanssa uuden korvausmallin uutta markkinaa varten, Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä kertoo.

– Olimme yhteydessä myös muiden maiden sisarjärjestöihin ja saimme aikaan mallin, jossa yhdellä sopimuksella pystytään kattamaan palveluntarjonta eri maihin ja kuitenkin tilittämään korvaukset teoskohtaisesti tekijöille ja kustantajille Suomesta käsin.

Sipilän mukaan Suomessa ei bisneksen alkuvaiheen jälkeen juuri ole ollut riitoja tekijöiden ja soittoäänten tarjoajien välillä.

– Meillä sekä tekijät että musiikin kustantajat ovat olleet tyytyväisiä, että on tullut uusia tulonlähteitä.

Muissa maissa on riidelty jonkin verran teosten moraalisista oikeuksista.

– Tekijät eivät ole pitäneet siitä, että heidän teostaan on käytetty soittoäänenä tai ovat vaatineet erillistä korvausta siitä, että teos on muokattu soittoääneksi.

Lisensoinnin lähtökohta on, että varsinaista sovitusta kappaleesta ei saa tehdä ilman tekijöiden erillistä lupaa. Jos soittoääni on vain alkuperäisen teoksen versio, erillistä lupaa ei tarvita, vaan Teoston lupa riittää. Tekijällä on myös mahdollisuus kieltää kokonaan teoksensa käyttö soittoäänenä.

Piratismi ei Suomessa tapahtuvassa soittoäänikaupassa ole Sipilän mukaan merkittävä ongelma – ainakaan verrattuna vertaisverkkojakeluun ja fyysiseen äänitepiratismiin.

Minna Suihkonen
Unionimedia