Kuluttajansuojalain vihreän siirtymän täytäntöönpano etenee – hallituksen esityksessä ehdotettu siirtymäaikaa ja terminologian täsmennyksiä
Oikeusministeriö julkaisi keväällä 2025 valmistelumietinnön, jossa hahmoteltiin kuluttajansuojalain uudistuksen rakenne vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin ((EU) 2024/825) täytäntöönpanemiseksi. Muutosten tavoitteena on lisätä kuluttajien tietämystä ympäristövaikutuksista ja puuttua harhaanjohtaviin ympäristöväittämiin.
Mietinnössä ehdotettiin muutoksia kuluttajansuojalain 2 ja 6 lukuun. Lisäksi työryhmä ehdotti mietinnössä valtioneuvoston asetuksen (601/2008) kokonaisuudistusta ja lukuisia uusia kiellettyjen menettelyjen kohtia ns. mustaan listaan.
Lausuntokierroksella mietinnössä esitetyt ehdotukset herättivät runsaasti kommentteja. 9.4.2026 eduskunnalle annettu hallituksen esitys (HE 47/2026 vp) noudattaa monilta osin mietinnön linjaa, mutta muutamissa kohdissa ratkaisuja on harkittu uudelleen tai täsmennetty. Tässä artikkelissa käymme läpi, missä asioissa hallituksen esityksessä poikettiin mietinnössä esitetyistä ratkaisuista, ja miltä osin pysyttiin linjassa mietinnön kanssa lausuntopalautteesta huolimatta.
Siirtymäaika mustan listan kieltojen täysimittaiselle soveltamiselle
Hallituksen esityksen käytännöllisesti merkittävin lisäys suhteessa mietintöön on ehdotettu kansallinen siirtymäaika tiettyjen mustan listan kieltojen soveltamiselle. Lausuntovaiheessa soveltamisaikataulua olemassa olevien tuotteiden varastojen kannalta pidettiin erittäin haastavana, ja useat lausuntokierrokselle osallistuneet tahot ehdottivat siirtymäaikaa.
Kuluttaja-asiamies puolestaan katsoi, ettei erilliselle siirtymäajalle ole tarvetta, koska elinkeinonharjoittajilla on ollut varautumisaikaa jo vuodesta 2024.
Hallituksen esityksessä on kuitenkin päädytty ehdottamaan siirtymäaikaa. Hallituksen esityksen liitteenä olevassa valtioneuvoston asetusluonnoksessa esitetään varastossa olevia tuotteita koskevaa puolen vuoden kansallista siirtymäaikaa kestävyysmerkintöjä ja ympäristöväittämiä koskevien mustan listan kohtien osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaikka sääntelyä sovelletaan pääosin 27.9.2026 alkaen, tulevat kyseiset kiellot sovellettavaksi vasta maaliskuun lopussa 2027.
Hallituksen esityksessä arvioidaan, että direktiivin vastainen siirtymäaika voi johtaa Euroopan komission rikkomusmenettelyyn ja unionin tuomioistuin voi määrätä Suomen valtiolle taloudellisia seuraamuksia.
Musta lista valtioneuvoston asetukseen
Lausuntovaiheessa useat elinkeinoelämää edustavat tahot esittivät myös, että musta lista tulisi sisällyttää suoraan kuluttajansuojalakiin valtioneuvoston asetuksen sijaan, koska se on laajakantoista ja elinkeinonharjoittajiin merkittävästi vaikuttavaa sääntelyä, ja sen sisältämät menettelyt ovat aina kiellettyjä ilman tapauskohtaista harkintaa. Lausunnoissa korostettiin myös, että laintasoinen säätäminen edistäisi yritysten ymmärrystä ja lainsäädännön helppolukuisuutta.
Asetustaso katsottiin kuitenkin edelleen perustelluksi, koska listaan kohdistuu säännönmukaisesti muutospaineita lainsäädännön kehittyessä. Käytännössä siis jatkossa mustalle listalle voidaan lisätä uusia aina kiellettyinä pidettäviä menettelyitä asetuksen säätämisjärjestyksessä.
Terminologian yhdenmukaistaminen ja tulkinnan täsmentäminen
Lausuntovaiheessa useat tahot kiinnittivät huomiota siihen, että valtioneuvoston asetusluonnoksen käsitteet ja sanavalinnat poikkesivat paikoin direktiivin terminologiasta.
Erityisesti kestävyysmerkinnän käsitteen tulkintaan kiinnitettiin lausuntovaiheessa runsaasti huomiota. Mietinnön asetusluonnoksessa kestävyysmerkinnän määritelmässä käytettiin ilmaisuja ”menetelmä, elinkeinonharjoittaja tai elinkeinotoiminta”. Hallituksen esityksen asetusluonnoksessa määritelmä on muutettu muotoon ”kulutushyödyke, prosessi tai yritys”, mikä vastaa paremmin direktiivin terminologiaa.
Kun Suomen lainsäädännön terminologia on mahdollisimman yhtenäinen direktiivin kanssa, tämä helpottaa yhtenäistä lain soveltamista EU-oikeudessa.
Seuraamusmaksusääntelyn kansallinen ulottuvuus
Lausuntokierroksella arvosteltiin myös sitä, että seuraamusmaksujen soveltamisala ulotetaan kansallisessa sääntelyssämme myös puhtaasti kansallisiin rikkomuksiin, jotka eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan.
Hallituksen esityksessä perusratkaisusta ei kuitenkaan poikettu. Hallituksen esitys laajentaa seuraamusmaksun piiriä lisäämällä kuluttajansuojaviranomaisten toimivaltuuksia koskevan lain 13 ja 16 §:ään mahdollisuuden määrätä seuraamusmaksu myös puhtaasti kansallisista rikkomuksista. Perusteluissa kuitenkin todetaan, että kynnys seuraamusmaksun käytännön määräämiselle on ollut jo aiemmin korkea.
Jatkokäsittely ja voimaantulo
Hallituksen esitys on annettu eduskunnalle, ja asian käsittely jatkuu nyt valiokuntakäsittelynä.
Lainsäädännöllä on tiukka aikataulu: vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiiviin perustuvia lakeja on sovellettava 27.9.2026 alkaen, kun taas samassa lainsäädäntöhankkeessa implementoitavaan tavaroiden korjaamisdirektiiviin perustuvia säännöksiä on sovellettava jo 31.7.2026 alkaen.
_________
Kuva: istock / Ake Ngiamsanguan
