Menetelmiä tekijänoikeusjärjestelmän toimivuuden arviointiin – Kolmen pilarin metodi

Käsikirjassa esitellyn metodologian avulla kerättävä tieto edistää tekijänoikeusjärjestelmän läpinäkyvyyttä ja luo perustaa julkiselle keskustelulle.

Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporen tekijänoikeushankkeessa on luonnosteltu metodologiakäsikirja kansallisten tekijänoikeusjärjestelmien toimivuuden systemaattiseen arviointiin. Muodostettu arviointimenetelmien joukko auttaa kehittämään tekijänoikeuslainsäädäntöä ja -politiikkaa sekä suunnittelemaan uusia tekijänoikeusjärjestelmän kehittämistoimia.

Metodologian tarkoitus on muodostaa kokonaiskäsitys tekijänoikeusjärjestelmästä, sen elementeistä sekä tekijänoikeuteen kohdistuvista muutospaineista, ja näin auttaa järjestelmän toimivuuden hahmottamisessa. Menetelmät toimivat myös tekijänoikeusjärjestelmän toimivuuden monitoroinnin välineenä. Ne auttavat tunnistamaan muutostarpeita ja -ratkaisuja tasapainoisen toiminnan näkökulmasta sekä soveltuvat tekijänoikeusjärjestelmän eräiden elementtien tehokkuuden arviointiin.

Käsikirjasta oli tarkoitus tehdä kansainvälisesti käytettävä. Niinpä hanke toteutettiin englanninkielisenä, ja näkökenttä pyrittiin pitämään mahdollisimman laajana. Jotta kokonaisuus soveltuisi erilaisten järjestelmien arviointiin, oli tarpeellista tehdä kehikosta modulaarista rakennetta noudattava.

Metodologia standardisoi tiedonkeruun tapoja. Sen avulla kerättävä tieto edistää tekijänoikeusjärjestelmän läpinäkyvyyttä ja luo perustaa julkiselle keskustelulle.

Ytimessä järjestelmän hahmottaminen

Arviointikehikko on jaettu kolmeen pilariin, jotka voidaan implementoida yksi kerrallaan tai keskittyen vain tiettyihin kiinnostuksen kohteena oleviin aihepiireihin.

Ensimmäisenä pilarina on tekijänoikeusjärjestelmän toimintaympäristön kuvaus. Tämä sisältää kansallisen ja kansainvälisen ympäristön sekä tarkasteltavina olevien markkinoiden luonnehdinnan. Tarkoitus on luoda tietopohjaa varsinaiselle tekijänoikeusjärjestelmän tarkastelulle sekä muiden pilarien tulosten tulkintaan.

Kaksi muuta pilaria muodostavat kehikon varsinaiselle tekijänoikeusjärjestelmän toimivuuden arvioinnille. Toisessa niistä on tekijänoikeusjärjestelmän eri elementtien kuvaus ja toimivuuden arviointi. Kolmas pilari keskittyy tekijänoikeusjärjestelmän tasapainoisen toiminnan näkökulmiin ja tarkastelee kannustinvaikutuksia, teosten saatavuutta ja saavutettavuutta sekä näihin kytkeytyviä markkinoiden toimivuuden, tekijänoikeuden noudattamisen ja järjestelmän yleisen hyväksynnän teemoja.

Nämä kolme pilaria sisältävät yhteensä 16 kuvauslehtistä ja 21 metodologiakorttia, joissa tiedonkeruun teemat määritellään tarkemmin.

Järjestelmien moninaisuuden haaste

Määritetty kehikko ei anna kaikenkattavaa kuvaa tekijänoikeusjärjestelmän toimivuudesta. Siitä on pyritty tekemään mahdollisimman laaja ja monipuolisen tiedonkeruun ja kokonaisvaltaisen kuvauksen tekemisen tueksi soveltuva pohja.

Metodologian avulla saatava tietopohja avaa mahdollisuuksia monenlaiselle analyysille. Sen avulla voidaan arvioida tekijänoikeusjärjestelmää kokonaisuutena, mutta myös sen eri elementtejä erikseen. Tutkimuksen päämääristä riippuen voidaan keskittyä tiettyjen toimijoiden ja toimialojen tarkasteluun sekä tutkia järjestelmää eri sidosryhmien näkökulmista.

Arviointikehikkoa voi muokata erilaisten kansallisten järjestelmien tarkastelua varten. Silloin oppaasta valitaan soveltuvimmat menetelmät ja mukautetaan niitä arvioitavan tekijänoikeusjärjestelmän ja sen toimintaympäristön lähtökohdista. Arvioinnin laajuuden määrittävät kulloisetkin politiikan tai järjestelmän eri osa-alueiden kehittämistarpeet.

Kansallisten järjestelmien arvioinnin perustana toimiva kehikko auttaa hahmottamaan toimivia käytäntöjä ja kokoamaan tietoa tulevalle kehittämistyölle. Tekijänoikeusjärjestelmän toimintaympäristöjen monimuotoisuus luo myös haasteita tiedonkeruun standardoinnille. Kansallisessa arvioinnissa relevanttien indikaattorien kansainvälinen vertailtavuus voi kuitenkin olla heikko.

Kohti hyvän hallinnon tarkastelua

Metodologiaoppaassa annetaan ohjeita tekijänoikeusjärjestelmän toimivuuden arviointiin ennen kaikkea lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Sitä voidaan soveltaa tarkasteluun yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin kannalta, tai se voi keskittyä eri intressiryhmien ja yleisöjen näkökulmiin, erilaisten prosessien toimivuuteen ja eri instituutioiden toimintaan. Kehikon avulla kerättävä tietopohja lisää kuitenkin myös mahdollisuuksia syvempiin sukelluksiin eri tekijänoikeusjärjestelmän elementtien ja vaikuttavuuksien analyysissa.

Opasta voidaan hyödyntää eri intressiryhmien omassa tarkastelussa, haluttaessa ymmärtää esimerkiksi sitä, miten tekijänoikeus toimii heidän ympäristössään ja vaikuttaa heidän toimiinsa. Metodologiaa voidaankin kehittää edelleen siten, että se olisi käyttökelpoisempi esimerkiksi toimialoittaisessa tarkastelussa.

Oppaan avulla kerättävä tieto soveltuu monilta osin materiaaliksi vaikuttavuusarviointeihin, joissa tarkastellaan pidemmän aikavälin kehitystä tai laajempia syy-seuraussuhteita. Laajemman vaikuttavuusarvioinnin perspektiivinä voi olla nykytilanteen arviointi tai suunniteltujen toimenpiteiden ja erilaisten vaihtoehtojen valintaan liittyvät arviot. Järjestelmän kokonaiskuvan hahmottaminen sekä sen eri elementtien toimivuutta indikoiva tietoperusta muodostavat pohjan, johon syvemmälle luotaavaa arviointia voidaan luontevasti perustaa.

Hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen on keskeinen teema politiikan kehittämisessä ja järjestelmän tasapainoisen toiminnan arvioinnissa. Cuporen hankkeessa on pohdittu myös tätä näkökulmaa. Metodologiaoppaassa esitettyjen tutkimusteemojen pohjalta voitaisiin kehittää hyvän hallintotavan periaatteiden noudattamisen arviointiin soveltuvia menetelmiä. Tarkastelu voisi toisaalta kattaa hyvien hallintotapojen periaatteiden noudattamisen valtionhallinnon tasolla ja toisaalta esimerkiksi yhteishallinnointijärjestöjen toiminnan. Tätä tarkastelua tullaan jatkamaan hankkeen myöhemmissä vaiheissa.

Testausta ja edelleenkehittelyä Suomessa

Metodologiaoppaan luonnos on prototyyppi, jota kehitetään sen soveltamisen myötä. Arviointikehikon pilotointi on parhaillaan alkamassa Suomessa. Pääasiassa vuonna 2013 Suomessa toteutettavan pilotointikierroksen jälkeen tehdään metodologiaoppaasta päivitetty versio.

Tulevaisuudessa on tarkoitus kehittää opasta myös niin, että se huomioi paremmin eri kansallisten kontekstien erot ja auttaa identifioimaan hyviä käytäntöjä muista maista. Tätä näkökulmaa on toistaiseksi avattu kommenttikierroksin sekä käsittelemällä kehitettyjä menetelmiä kansainvälisessä asiantuntijaryhmässä.

Hankkeeseen liittyen on saatu kiinnostuneita yhteydenottoja muista maista. Suomen pilotointikierros antaa evästystä, esimerkkejä ja alustavaa tietopohjaa eri maissa ja myöhempinä ajankohtina toteutettavaan tutkimukseen. Pilotointi auttaa määrittämään kunkin teeman tarkasteluun soveltuvimmat menetelmät sekä tuottamaan esimerkkitutkimuksia ja katsaukset kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä.

Ennen kaikkea tuleva pilotointikierros on testi tähän mennessä muodostetulle menetelmien kokonaisuudelle. Sen myötä metodologiaa täydennetään ja kehitetään tähdäten selkeyteen, luotettavuuteen, objektiivisuuteen ja mahdollisimman laajaan hyväksyntään. Pilotointiraportit on tarkoitus tehdä englanniksi ja koota Cuporen internetsivuille avoimeksi tietopankiksi.

Tiina Kautio
Projektitutkija
Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö
Opetus- ja kulttuuriministeriö

Informaatiota hankkeesta ja metodologialuonnos on saatavilla Cuporen internetsivuilla: http://www.cupore.fi/tekijanoikeus.php

Arviointikehikon kolme pilaria

• Pilari 1. Tekijänoikeusjärjestelmän toimintaympäristön kuvaus (alueet tekijänoikeusjärjestelmän toimivuuteen ja oikeuksien käyttöön vaikuttavien ulkoisten tekijöiden sekä markkinoiden kuvaus),

• Pilari 2. Tekijänoikeusjärjestelmän eri elementtien kuvaus ja toimivuuden arviointi (elementtikorit: Lainsäädäntö, politiikka ja julkinen hallinto; Oikeuksien täytäntöönpano; Oikeuksien hallinnointi; sekä Tietämyksen ja osaamisen vahvistaminen)

• Pilari 3. Tekijänoikeusjärjestelmän tasapainoisen toiminnan tarkastelu (teemoina kannustinvaikutukset, saatavuus ja saavutettavuus, lisensiointimarkkinat sekä luvaton käyttö ja järjestelmän julkinen hyväksyntä).

Kolme pilaria sisältää yhteensä 16 kuvauslehtistä ja 21 metodologiakorttia:
– Kuvauslehtiset ohjeistavat laaja-alaisen kuvauksen tekoon kansallisesta tekijänoikeusjärjestelmästä sekä sen toimintaympäristöstä.
– Metodologiakorteissa täsmennetään erityisiä tiedonkeruun teemoja ja menetelmiä, joiden pohjalta kerätty tieto indikoi tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta.

 Tiina Kautio