Kitkan viisas, Kainuun rönttönen ja savolainen talakkuna – suomalaiset nimisuojatut tuotteet
Mitä ovat Kitkan viisas, Kainuun rönttönen tai savolainen talakkuna? Entä onko leipäjuusto juustoa ja juustoleipä leipää? Itsenäisyyspäivän alla on hyvä muistaa suomalaista osaamista, eli suomalaisia kulinaarisia erikoisuuksia, jotta tavatessaan ulkomaisia kollegoitaan kykenee vastaamaan, millaisia ruokia me oikeastaan syömme. Suomessa olemme yleisesti tietoisia siitä, että ”karjalanpiirakka”-termiä saa käyttää vain perinteisellä tavalla valmistetusta karjalanpiirakasta, mutta muistammeko, mitä muita erikoisuuksia olemme pohjolan kansana suojanneet ja millaisia suojaamismahdollisuuksia meillä on?
Olemme suojanneet esimerkiksi Kitkan viisaan. Kitkan viisas on tietyiltä pohjoisilta alueilta Kuusamosta ja Posiolta pyydystetty, alueensa vähäravinteisuuden vuoksi tavallista makeampi, muikku. Se on rekisteröity suojattuna alkuperänimityksenä. Kitkan viisas on tarinan mukaan saanut nimensä siitä, että se voisi uida Venäjän puolelle jokia pitkin, mutta ei sitä tee.[i] Toisen tarinan mukaan nimen antoi Urho Kekkonen ja kolmannen mukaan sen nimi johtuu siitä, että sitä on vaikea saada kiinni.[ii]Kumpikin tarina sopii suomalaiseen narratiiviin.
Suojausjärjestelmäämme EU:ssa sisältyy erilaisia nimisuojaluokkia. Suojattu alkuperänimitys (SAN tai englanniksi PDO[iii]) rajaa tuotteen tuotannon, käsittelyn ja jalostuksen kokonaan tietylle perinteiselle maantieteelliselle alueelle[iv]. Tällä tuotteella tuotteen laatu tai ominaisuudet johtuvat nimenomaan kyseisestä alueesta. Suojattuja alkuperänimityksiä Suomesta ovat Kitkan viisaan (2013) lisäksi esimerkiksi Lapin Puikula (1997) peruna, Lapin Poron liha (2007), Lapin Poron kuivaliha (2010), sekä Lapin Poron kylmäsavuliha (2011).
Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM tai englanniksi PGI[v]) taas rajaa tuotteen niin, että tuotteen tuotannon, jalostuksen tai käsittelyn on tapahduttava tietyllä alueella, jolloin tuotteen laatu, maine tai muut ominaisuudet johtuvat tästä alueesta. Tällaisissa tuotteissa osa tuotteen raaka-aineista ja työvaiheista voi tapahtua alueen ulkopuolella.[vi] Suomesta on rekisteröity suojattuna maantieteellisenä merkintänä Kainuun rönttönen (2008), Puruveden muikku (2013), Aito saunapalvikinkku (2019) ja Suonenjoen mansikka (2022). Kainuun rönttönen on rekisteröinnin mukaan pyöreä ruiskuorinen avopiiras, jossa on perunasta, puolukasta ja ruisjauhoista tehty täyte. Se muistuttaa siis ulkonäöltään pyöreää, punatäytteistä riisipiirakkaa.[vii]
Myös uusia hakemuksia on tehty lähiaikoina. Esimerkiksi vuonna 2024 suojatun maantieteellisen merkinnän statusta on haettu Aitoo perunarieskalle, Savolaiselle mustikkakukolle, Pohjalaiselle leipäjuustolle ja Kainuun juustoleivälle/Kainuulainen juustoleipä. Aitoo perunarieska on lähes kokonaan perunasta valmistettu rieska, jossa ei ole lisättyä maitoa tai vettä. Valmistajat kertovat, että se voidaan tehdä myös gluteenittomana[viii]. Se on siis täysin Aitoo ”-ton, -ton” -herkku. Savolaista mustikkakukkoa eli ränttänää ei tule sekoittaa kalakukkoon. Mustikkakukko, toisin kuin kalakukko, on umpinainen, nimenomaan ruisjauhoista tehty piiras, jonka täytteenä on metsästä kerätyistä mustikoista valmistettu täyte.[ix]
Sekä Pohjalainen leipäjuusto että Kainuun juustoleipä eli Kainuulainen juustoleipä ovat tuotekuvaukseltaan samanlaisia eli eräänlaisia ”paistettuja” tuorejuustoja. Kumpikaan tuotteista ei siis ole Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaista leipää eli jauhoista ja nesteestä ravinnoksi tuotettua leipomatuotetta[x]. Tuotteiden ero on Ruokaviraston mukaan tuotteiden maineessa.[xi] YLE:n jutussa kerrotaankin nimitysten vaihtuvan murrealueittain.[xii] Kaupunkilaistuvan nuoremman sukupolven edustajana en osaa sanoa, mitä on leipäjuusto-juustoleipä-taistelun taustalla, mutta osaan arvostaa sukupolvia kestäviä kiistoja rakkaiden perinteidemme yksityiskohdista.
Nimisuojattujen tuotteiden rekisteröintiprosessiin kuuluu kansallinen vaihe, jossa hakemus tutkitaan Ruokavirastossa. Kansalliseen käsittelyyn kuuluu myös kansallinen vastaväite aika, jonka jälkeen hyväksytyt hakemukset toimitetaan komissiolle tutkittavaksi. Jos komissio katsoo hakemuksen täyttävän vaatimukset, hakemus julkaistaan. Tässä vaiheessa niillä, joiden oikeutettua etua tämä päätös koskee, on mahdollisuus vastustaa rekisteröintiä[xiii]. Eli, jos esimerkiksi komission julkaisema 22.10.2024 SMM-hakemus Yläsavolaiselle muurinpohjaletulle saa punttisi tutisemaan, sinulla on vielä hetki aikaa vaikuttaa asiaan.
Vuonna 2023 haettiin rekisteröintiä Simojärven muikulle (2023) ja Savolaiselle talkkunalle tai perinteikkäämmin Savolaiselle talakkunalle (2023), mutta prosessi on näiden osalta vielä kesken. Ruokavirasto on jo kuitenkin hyväksynyt hakemukset eli ne ovat luultavasti komission käsittelyssä.[xiv] Muikku on tietenkin muikku ja Savolainen talakkuna on eräänlainen ohra-jauhoseos.
Vanhimmat suomalaiset rekisteröinnit maantieteellisille merkinnöille on tehty suomalaisille juomille. Suojatuille maantieteellisille merkinnöille, jotka ovat nimenomaan alkoholijuomia, on erikseen oma kategoriansa EU tasolla (englanniksi geographical indication of spirit drinks, GI)[xv]. Suomalaisia GI-merkinnällä rekisteröityjä juomia ovat Suomalainen marjalikööri (1994) ja Suomalainen vodka (1994). Suomalaisen vodkan kerrotaan olevan erityistä esimerkiksi sen raaka-aineiden vuoksi. Raaka-aineina on muun muassa suomalainen lähde- tai pohjavesi, joka rekisteröinnin mukaan erottuu muusta EU-vaatimusten mukaisesta vedestä ollessaan kirkasta, väritöntä, hajutonta sekä maultaan raikasta[xvi].
Viimeisessä luokassa palaamme takaisin karjalanpiirakkaan. Viimeinen nimisuojaluokka on Aito perinteinen tuote (APT, englanniksi TSG[xvii]). Se ei viittaa tuotteen valmistuspaikkaan, vaan nimenomaan tuotteen koostumukseen tai tuotantotapaan.[xviii] Meille tutut tuotteet karjalanpiirakka (2003), kalakukko (2002) ja sahti (2002) on rekisteröity Aidoiksi perinteiseksi tuotteiksi. Näitä nimityksiä saa käyttää vain, jos tuote täyttää tuote-eritelmissä määritellyt vaatimukset. Mikä yhdistää näitä kolmea tuotetta? Niiden valmistuksessa käytetään aina, tai sahdin tapauksessa ainakin joskus, ruista.
Jos innostut yllä olevista tuotteista, ja haluat rekisteröidä muita suomalaisia ruista ja vettä sisältäviä erikoisuuksia, saatat haluta tietää, että vuoden 2024 alkupuoliskolla EU:ssa astui voimaan uusi maantieteellisiä merkintöjä koskeva asetus 2024/1143. EU-komission mukaan asetuksella luotiin uusi yhtenäinen lainsäädäntökehys, jossa rekisteröinti on nopeampaa ja yksinkertaisempaa. Komission mukaan asetus parantaa maantieteellisten merkintöjen suojaa ainesosina ja verkossa. Lisäksi komissio katsoo sen tunnustavan paremmin kestävät käytänteet ja valtuuttavan tuottajaryhmiä hallinnoimaan, valvomaan ja kehittämään maantieteellisiä merkintöjä, jotta niiden asema vahvistuisi.[xix] Komissio kertoo lisää aiheesta täällä.
Jotta suomalaisien perinteikkäiden herkkujen kautta suomalaisuutta kuvaava teksti olisi kokonainen on loppuun vielä upotettava jollain tavalla suomalainen sisu. Siitä tarjoaa esimerkin Kainuun rönttönen, joka tarinan mukaan syntyi siitä, kun ennen vanhaan ruuasta oli pula. Kevättalvella isännän lähtiessä savottaan emäntä keräsi viimeiset perunat ja puolukat tehdäkseen ruiskuoreen ison ruokaisan piirakan.[xx] Tällä tavalla, voimme kuvata suomalaisten erikoisuuksien syntyneen kurjuuden keskeltä suomalaisesta sisusta. Rekisteröinnin mukaan nykyään rönttösiä tehdään myös nykysuomalaiselle sopivina pienempinä cocktail-piirakoina.
_____________
[i] Kitkan viisas, Fish from the clean waters of northeast Finland. Koillismaan luonnonkala Oy. Saatavissa: https://www.kitkanviisas.fi/en/ (viitattu 5.12.2024). ja Nykyri Timo, minimuikku sai nimisuojan. YLE, 8.3.2012. Saatavissa: https://yle.fi/a/3-6529517 (viitattu 4.12.2013).
[ii] Kitkan viisas, Fish from the clean waters of northeast Finland. Koillismaan luonnonkala Oy. Saatavissa: https://www.kitkanviisas.fi/en/ (viitattu 5.12.2024). ja Nykyri Timo, minimuikku sai nimisuojan. YLE, 8.3.2012. Saatavissa: https://yle.fi/a/3-6529517 (viitattu 4.12.2013).
[iii] Komissio, Geographical indications and quality schemes explained. Euroopan komission. Saatavissa: https://agriculture.ec.europa.eu/farming/geographical-indications-and-quality-schemes/geographical-indications-and-quality-schemes-explained_en (viitattu 4.12.2024).
[iv] Ruokavirasto, Suomalaiset nimisuojatuotteet. Ruokavirasto, 2.10.2023. Saatavissa: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/ainesosat-ja-sisalto/nimisuojatut-tuotteet/suomalaiset-nimisuojatuotteet/ (viitattu 5.12.2024).
[v] Komissio, Geographical indications and quality schemes explained. Euroopan komission. Saatavissa: https://agriculture.ec.europa.eu/farming/geographical-indications-and-quality-schemes/geographical-indications-and-quality-schemes-explained_en (viitattu 4.12.2024).
[vi] Ruokavirasto, Suomalaiset nimisuojatuotteet. Ruokavirasto, 2.10.2023. Saatavissa: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/ainesosat-ja-sisalto/nimisuojatut-tuotteet/suomalaiset-nimisuojatuotteet/ (viitattu 5.12.2024).
[vii] Kainuun rönttönen. GI view, EUIPO. Saatavissa: https://www.tmdn.org/giview/gi/EUGI00000013310 (5.12.2024).
[viii] Sokura Piritta, Ruokavirasto on hyväksynyt Aitoo perunarieska nimisuojahakemuksen. Ruokavirasto, 26.6.2024. Saatavissa: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/elintarvikealan-uutiset/ruokavirasto-on-hyvaksynyt-aitoo-perunarieska–nimisuojahakemuksen/ (4.12.2024). ja
[ix] Niiranen Pekka, Savolaiselle mustikkakukolle haetaan EU:n nimisuojaa. YLE, 1.2.2024. Saatavissa: https://yle.fi/a/74-20072574 (5.12.2024).
[x] Leipä. Kielitoimiston sanakirja. Saatavissa: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/leip%C3%A4?searchMode=all (viitattu 5.12.2024).
[xi] Sokura Piritta, Ruokavirasto hyväksyi Pohjalainen leipäjuusto ja Kainuun juustoleipä -nimisuojahakemukset. Ruokavirasto, 1.2.2024. Saatavissa: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/uutiset/ruokavirasto-hyvaksyi-pohjalainen-leipajuusto-ja-kainuun-juustoleipa–nimisuojahakemukset/ (4.12.2024).
[xii] Loukasmäki Arto, Juustoleipä vai leipäjuusto? Nimiriita riepoo perinneherkun ystäviä. YLE, 5.8.2016. Saatavissa: https://yle.fi/a/3-9072302 (viitattu 5.12.2024).
[xiii] Asetuksen 2024/1143 artikla ja Ruokavirasto, Nimisuojatuotteen rekisteröiminen -hakijan opas. Saatavissa: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/oppaat/nimisuojatuotteen-rekisteroiminen/nimisuojatuotteen-rekisteroiminen/#id-kansallinen-kasittely (4.12.2023).
[xiv] Sokura Piritta, Ruokavirasto hyväksyi Savolainen talkkuna -nimisuojahakemuksen. Ruokavirasto, 24.1.2023. Saatavissa: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/uutiset/ruokavirasto-hyvaksyi-savolainen-talkkuna–nimisuojahakemuksen/ (viitattu 5.12.2024). ja Sokura Piritta, Ruokavirasto hyväksyi Simojärven muikku -nimisuojahakemuksen. Ruokavirasto, 24.4.2023. Saatavissa: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/ainesosat-ja-sisalto/nimisuojatut-tuotteet/suomalaiset-nimisuojatuotteet/simojarven-muikku/ (viitattu 5.12.2024).
[xv] Komissio, Geographical indications and quality schemes explained. Euroopan komission. Saatavissa: https://agriculture.ec.europa.eu/farming/geographical-indications-and-quality-schemes/geographical-indications-and-quality-schemes-explained_en (viitattu 4.12.2024).
[xvi] Suomalainen vodka. GI view. EUIPO. Saatavissa: https://www.tmdn.org/giview/gi/EUGI00000014225 (viitattu 5.12.2024).
[xvii] Komissio, Geographical indications and quality schemes explained. Euroopan komission. Saatavissa: https://agriculture.ec.europa.eu/farming/geographical-indications-and-quality-schemes/geographical-indications-and-quality-schemes-explained_en (viitattu 4.12.2024).
[xviii] Ruokavirasto, Suomalaiset nimisuojatuotteet. Ruokavirasto, 2.10.2023. Saatavissa: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/ainesosat-ja-sisalto/nimisuojatut-tuotteet/suomalaiset-nimisuojatuotteet/ (viitattu 5.12.2024).
[xix] Komissio, Geographical indications and quality schemes explained. Euroopan komission. Saatavissa: https://agriculture.ec.europa.eu/farming/geographical-indications-and-quality-schemes/geographical-indications-and-quality-schemes-explained_en (viitattu 4.12.2024).
[xx] Kainuun rönttönen. GI view. EUIPO. Saatavissa: https://www.tmdn.org/giview/gi/EUGI00000013310 (viitattu 5.12.2024).
[xxi] Kainuun rönttönen. GI view. EUIPO. Saatavissa: https://www.tmdn.org/giview/gi/EUGI00000013310 (viitattu 5.12.2024).
___________________
Kirjoittajat
