Kiitos ja pikaisiin tapaamisiin!

5/2018 13.1.2019

Lokakuussa juhlittiin IPR-instituutin perustajan ja johtajan Niklas Bruunin siirtymistä eläkkeelle. Puheissa ja tulevaisuusvisioissa kiitettiin Bruunia muun muassa monitieteisyyden, kansainvälisen yhteistyön ja nuorten tutkijoiden urakehityksen edistämisestä.

Nikke Bruun muka eläkkeelle? Eiköhän tavata työn merkeissä ensi viikolla! Tällaiset kommentit toistuivat onnitteluissa ja kiitoksissa, kun Hankenilla juhlittiin IPR University Centerin perustajan ja pitkäaikaisen johtajan läksiäisiä lokakuun 5. päivänä 2018. Bruun itse kiittää puheista ja lahjoista hieman moniselitteisesti:  ”Tästä on hyvä jatkaa” (lue lisää IPRinfo-blogissa).

Megatrendit muokkaavat IPR-tulevaisuutta

Hankenin juhlasalissa kuultiin aluksi neljä puheenvuoroa tulevaisuudesta. IPR University Center Associationin eli kannatusyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Ilkka Rahnasto totesi, että alan ongelmat pitkälti liittyvät käyttäytymiseen. Sekä oikeudenhaltijat että loppukäyttäjät toimivat toisinaan tavoilla, jotka voidaan katsoa väärinkäytöksiksi, joten keskeistä on se, miten oikeusjärjestelmä kykenee niihin puuttumaan. Rahnasto muistutti, että käytännön ratkaisut löytyvät usein ilman lakimuutoksiakin. Esimerkiksi lääkeyritykset ovat löytäneet tapoja viedä halvempia lääkkeitä kehitysmaille ja tekijänoikeusteollisuus hakee voittonsa muualta kuin hyökkäämällä kuluttajien laitonta käyttöä vastaan.

Rahnasto arvioi IPR-alan tulevaisuuteen vaikuttavan varsinkin kaksi megatrendiä: datan omistaminen ja analysointi sekä globaalin talouden sääntöjen kyseenalaistaminen, erityisesti protektionismi. Hän ei usko ip-liikkeen pysähtyvän.

– Säännöt näyttävät elävän joustavasti teknologian ja talouden ympärillä ja löytävän tulkintansa.

Tuomas Mylly visioi, että 2030-luvulla EU on jakautunut kahteen osaan ja kansainväliset vapaakauppasopimukset ovat yhä enemmän korvautuneet kahdenvälisillä sopimuksilla. Yritysten rooli kasvaa, ja esimerkiksi luovilla aloilla tekijöiden elanto järjestyy pääosin muilla tavoin kuin IPR-lainsäädännön kautta. Mylly arvioi sisältöteollisuuden kansallisten tukien ja tietynasteista kotimaisuutta edellyttävien normien – eli jo nykyisen trendin – vahvistuvan.

– IPR-alan linjakysymyksiksi nousevat muun muassa urheilijoiden, urheilutapahtumien järjestäjien sekä geenieditoijien oikeudet. Ja kvanttiteorian ratkaisevien läpimurtojen jälkeen kysymys IPR-oikeuksien suojelukohteiden ilmenemisestä samanaikaisesti rinnakkaisissa todellisuuksissa, Mylly  nauratti yleisöä.

Taina Pihlajarinne korosti IPR University Centerin roolia suomalaisen IPR-tutkimuksen kehittämisessä. Immateriaalioikeus on luonteeltaan kansainvälistä ja monitieteistä, ja instituutin kautta on syntynyt sekä tieteidenvälistä että kansainvälistä yhteistyötä.

– Tutkijan rooli on kehittää immateriaalioikeuksia siten, että päästään eroon vanhoista rakenteista. Valitettavasti tutkijoiden ääni kaikuu kuuroille korville poliittisessa päätöksenteossa.

IPR University Centerin uudet tuulet?

IPR University Centerin tuore johtaja Marcus Norrgård haluaa tehdä instituutista entistäkin paremman yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

– Nähdäkseni olemme olemassa auttaaksemme sidosryhmiämme niiden työssä. Yliopistot, ministeriöt, tutkijat, tuomioistuimet, kannatusyhdistyksen jäsenet…. mitä paremmin voimme auttaa teitä, sitä vahvempi on IPR University Centerin asema!

Norrgård arvioi, että näiden keskustelujen pohjalta kiteytyy uusi strategia keväällä 2019.

Kiitoksia opettamisesta yhteistyöhön

Kiitospuheissa toistui sana yhteistyö. Teollisoikeudellisen yhdistyksen toiminnassa Bruuniin tutustuneen Eeva Hakorannan mukaan Niklas Bruun on ollut aikamoinen hyväntekijä; akateeminen, poikkitieteellinen, käytännönläheinen ja kansainvälinen.

– Ollessani tuolloin STY:n puheenjohtajana kaikki tulivat minulle sanomaan, että immateriaalioikeuksien alalla pitäisi tehdä yhteistyötä. Sinähän olet professori, miksi et tee mitään, Bruun muisteli.

Hän totesi, että yhteistyöfoorumin perustaminen ei kuitenkaan ollut niin helppoa kuin aluksi kuviteltiin. Kun ruvettiin puhumaan jäsenmaksuista, innostuneiden määrä hiipui. Ilman kannatusyhdistyksen tukea vuosien halki instituutti ei olisi onnistunut, sillä sen kautta on saatu erilaisten ryhmien vuorovaikutus toimimaan.

Rahnaston mukaan IPR University Centerin ja kannatusyhdistyksen perustamiseen ryhtyneitä motivoi myös ymmärrys siitä, että pieni maa pystyy vaikuttamaan kansainvälisesti vain, jos alan toimijat tekevät yhteistyötä.

Erityiskiitos IPR University Centerin olemassaolosta ja laajoista verkostoista kuuluu Marja-Leena Mansalalle.

– Ilman Marja-Leenaa ei olisi Centeriäkään. Hän oli instituutin kantava voima, kun itse huitelin maailmalla. Kiitossanat, joita täällä on lausuttu instituutista, kuuluvat hänelle vähintään yhtä paljon kuin minulle, totesi Bruun lopuksi.

Professoriliitto toi juhlaan kukkaset ja kiitokset Niklas Bruunille vuosien yhteistyöstä.

IPR University Centerin tehotiimi, Anni Wargh, Auri Vainio ja Soile Manninen lahjoittivat entiselle esimiehelleen pipon ja kaulaliinan, jotta päätä ei palelisi eläkkeelläkään.

IPR University Centerin entinen ja uusi johtaja katsovat tulevaisuuteen luottavaisina.

Kirjoittaja: Päivi Helander

Kuvat: Päivi Helander & Annaleena Hakala

Aiheet: Muut
Share: