Kiinan uudet tavaramerkkisäädökset

Useiden vuosien valmistelun ja lukuisten lausuntokierrosten tuloksena 1.5.2014 syntyneet Kiinan uudet tavaramerkkisäädökset ovat saaneet kansainväliseltä tavaramerkkiyhteisöltä paljon kiitosta, vaikka puutteitakin edelleen löytyy.

Tavaramerkin hakijoiden kannalta merkittävin parannus on mahdollisuus sisällyttää useita tavaramerkkiluokkia yhteen hakemukseen, kun aikaisempi laki salli vain yhden luokan per hakemus. Toinen merkittävä muutos on viraston hakemuskäsittelyajan lyhentäminen yhdeksään kuukauteen. Tähän saakka hakemusten käsittelyt Kiinassa ovat saattaneet kestää jopa yli kaksi vuotta.

Muutoksen myötä on odotettavissa, että resurssipulasta kärsivä Kiinan tavaramerkkivirasto laittaa kaikki resurssinsa lain voimaantulon jälkeen tehtyjen hakemusten käsittelyyn määräajassa vanhojen, ennen lain voimaantuloa vireille tulleiden hakemustenkin kustannuksella. Siksi on syytä varautua siihen, että vanhojen hakemusten käsittely saattaa viivästyä entisestään.

Estää vilpillisessä mielessä tehdyt väitteet

Uuden lain myötä vain aikaisemman oikeuden haltija tai muu taho, jolla on asiassa intressi, voi tehdä väitteen tavaramerkkihakemusta vastaan relatiivisilla perusteilla. Säännökset eivät valitettavasti sisällä minkäänlaista määritelmää, millaisella muulla taholla kuin aikaisemman oikeuden haltijalla voi olla intressi asiassa.

Muutoksen toivotaan kuitenkin vähentävän väitteiden määrää ja siten nopeuttavan hakemusten käsittelyä ja ennen kaikkea estävän esimerkiksi kilpailijoiden vahingoittamistarkoituksessa tekemät väitteet. Uuden lain mukaan väitteentekijällä ei ole oikeutta valittaa viraston päätöksestä valitusviranomaiseen. Hakijalla sen sijaan on edelleen oikeus valittaa, mikäli hakemus hylätään väitteen vuoksi.

Tälläkin muutoksella lainsäätäjä pyrkii nopeuttamaan tavaramerkkien rekisteröintiä. Sama tavoite on myös viranomaisiin kohdistetuilla aikarajoituksilla, joiden mukaisesti sekä väiteasiat että valitukset väiteasioissa on käsiteltävä 12 kuukauden kuluessa asian vireille tulosta.

Tulkinnalle jää tilaa

Uuden lain mukaan identtisen merkin käyttäminen samankaltaisille tavaroille ja palveluille tai samankaltaisen merkin käyttäminen identtisille tavaroille ja palveluille on tavaramerkin loukkaus vain, jos käyttö on omiaan aiheuttamaan sekaannusta markkinoilla. Vaikka vaatimusta voidaan pitää järkevänä lisäyksenä lakiin, se tekee oikeudenkäynnin lopputuloksen kantajan näkökulmasta vaikeammaksi ennakoida, koska arviointi on subjektiivinen asia ja jättää tuomareiden tulkinnoille paljon tilaa.

Uudessa laissa on laajennettu tavaramerkin loukkaus kattamaan kaikki toiminta, jolla tahallisesti tarjotaan toiselle välineitä tai tiloja loukkauksen toteuttamiseen tai tahallisesti autetaan toista sen toteuttamisessa avun laadusta riippumatta.

Pyrkimyksenä loukkausten ehkäisy

Yksi suurimmista vanhan lain puutteista oli miltei mitättömän suuruiset enimmäissakot tavaramerkkioikeuksien loukkaajille ja pienet vahingonkorvaukset loukatuille. Niillä ei nähty olevan juuri minkäänlaista ennaltaehkäisevää vaikutusta. Uuden lain myötä viranomaisten määräämät enimmäissakot on nostettu määrään, joka vastaa loukkaavien tuotteiden arvoa viidellä kerrottuna, kun aikaisemmin luku oli kolme.

Uusi laki myös mahdollistaa isompien rangaistusten antamisen niille, jotka ovat syyllistyneet tavaramerkin loukkaukseen useammin kuin kaksi kertaa viiden vuoden sisällä. Vastaavasti tuomittavaksi tulevien vahingonkorvausten enimmäismäärä on nostettu 500 000 renminbistä (noin 60 000 euroa) kolmeen miljoonaan renminbiin (noin 360 000 euroa), silloin kun vahingon määrää ei pystytä laskemaan.

Törkeissä ja vakavissa loukkaustapauksissa tuomioistuin voi tuomita vahingonkorvauksena maksettavaksi enemmän kuin osoitettu vahingon määrä. Nähtäväksi jää, riittävätkö nämä korotukset vähentämään tavaramerkinloukkausten määrää tulevaisuudessa.

Uuteen lakiin on lisätty tuomioistuimelle oikeus määrätä väitetty loukkaaja esittämään loukkaaviksi väitettyjä tuotteita tai palveluita koskeva kirjanpitoaineisto tuomioistuimelle ja kantajalle silloin, kun kantaja ei ole tätä aineistoa yrityksestään huolimatta saanut. Mikäli vastaaja kieltäytyy esittämästä kyseistä aineistoa tai esittää virheellistä aineistoa, tuomioistuin voi viitata kantajan esittämään todistusaineistoon ja tuomita vahingonkorvauksena maksettavaksi kantajan vaatiman summan kokonaisuudessaan.

Rajoituksia markkinointiin

Kiinassa ei ole ollut rekisteröintijärjestelmää laajalti tunnetuille tavaramerkeillä eikä sellaista tullut uudenkaan lain myötä, vaikka laajalti tunnettujen tavaramerkkien asema ja niiden suojaa muuten tarkennettiin laissa.

Kiinan tavaramerkkivirasto, valitusviranomainen sekä tuomioistuimet voivat vahvistaa tietyn tavaramerkin laajalti tunnetuksi tapauskohtaisesti käsitellessään yksittäistä merkkiin liittyvää tapausta. Kiinassa halutaan jatkossakin olla varovaisia ja tarkoin harkitsevia vahvistettaessa jokin tavaramerkki laajalti tunnetuksi.

Uudessa laissa on sakon uhalla kielletty merkinhaltijoita merkitsemästä tuotteitaan tai markkinoimasta ja mainostamasta tuotteitaan ja palveluitaan laajalti tunnettuina. Kiellon tarkoituksena on turvata tasapuolinen markkinaympäristö ja suojella huonosti brändeja tuntevia kiinalaisia kuluttajia harhaanjohtamiselta.

”Kaappaajat” kuriin

Toisten käyttämien ja toisille muissa maissa rekisteröityjen tavaramerkkien ”kaappaaminen” on ollut valitettavan yleistä Kiinassa. ”Kaappaajat” ovat tyypillisesti vaatineet suuriakin rahasummia vastineeksi tavaramerkin ”oikean” omistajan päästämisestä Kiinan markkinoille.

Lainsäätäjä on ottanut ongelman huomioon uudessa laissa lisäämällä siihen pykälän, jonka mukaan tavaramerkkien rekisteröintiä on haettava vilpittömässä mielessä. Säännös on kuitenkin Kiinan lainsäädännölle tyypilliseen tapaan julistuksenomainen, ja jääkin epäselväksi, miten säännös käytännössä vaikuttaa vilpillisessä mielessä tehtyihin rekisteröintihakemuksiin.

Käytännön kannalta hyvä muutos on kuitenkin vilpillisessä mielessä rekisteröintiä hakevien joukon laajentaminen kattamaan kaikki, jotka ovat olleet sopimuksen perusteella, liiketoiminnan tai muun kaupallisen suhteen kautta tietoisia tavaramerkin ”oikeasta” omistajasta. Todistelusyistä merkinhaltijoiden kannattaakin kaikessa Kiinaan liittyvässä toiminnassaan pyrkiä kirjallisiin sopimuksiin ja dokumenttien huolelliseen säilyttämiseen.

Merkittävä parannus vanhaan lakiin verrattuna on myös kielto käyttää toiselle kuuluvaa rekisteröityä tai laajalti tunnettua tavaramerkkiä toiminimenä tai verkkotunnuksena niin, että käyttö johtaa kuluttajia harhaan. Tällaisiin loukkauksiin sovelletaan lakia sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa.

Uudessa laissa myös nimenomaisesti kielletään tavaramerkkiasiamiehiä toimiluvan menettämisen uhalla hoitamasta vilpillisessä mielessä tehtäviä rekisteröintihakemuksia, jos he ovat tietoisia, että rekisteröitäväksi haettava tavaramerkki kuuluu tosiasiassa jollekin toiselle.

Jani Kaulo
IPR-lakimies
Kolster Oy Ab

Share: