Joustavuutta tekijänoikeuteen

Koneen Säätiö järjesti joulukuun alussa seminaarin, jossa keskityttiin kirjallisuuteen ja kielentutkimukseen liittyyviin tekijänoikeuskysymyksiin.

Suomen kieli, Suomessa puhuttavat vähemmistökielet ja Itämeren alueilla puhuttavien pienten kielen aseman vahvistaminen on yksi Koneen Säätiön strategian painopistealue. Sitä tukee säätiön kieliohjelma vuosille 2012–2016. Ohjelman tavoitteena on uusien ja vanhojen kieliaineistojen saattaminen tiedeyhteisöjen ja muun yhteiskunnan avoimeen käyttöön.

Säätiön järjestämän joulukuisen seminaarin aluksi professori Ian Hargreaves Cardiffin yliopistosta antoi yleiskatsauksen Euroopan nykyisestä tekijänoikeustilanteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Iso-Britannian Intellectual Property Office IPO julkaisi toukokuussa 2011 Hargreavesin johdolla laaditun raportin (Hargreaves’ Review), jossa annettiin kymmenen konkreettista suositusta IP-ympäristön kehittämiseksi. Uudistuksia on saatu aikaan ja lisää on tulossa.

Hallitus on ehdottanut muun muassa tekijänoikeuspoikkeusta ei-kaupalliseen käyttöä varten tapahtuvaa teksti- ja data-analysointia varten sekä muutoksia tekijänoikeudella suojatun aineiston saatavuuteen oppilaitoksissa. Raportissa nostettiin esille myös ylisääntelyn ongelmat, koska silloin voi kadota tekijänoikeuden perimmäinen tarkoitus eli tekijöiden kannustaminen luovaan työhön.

Avoimuus vs yksityisyys

Ongelmat tekijänoikeuden aiheuttamien rajoitusten ja tutkijoiden tarpeiden välillä hidastavat tutkimusta, vaikka näin ei tarvitsisi olla.

Tutkimustoiminta on taloudellisesti voittoa tavoittelematonta eikä sen tarkoituksena ole oikeuksien loukkaaminen. Jos tutkimuksella on vahva yhteiskunnallinen merkitys, yleinen tutkimuspoikkeus lainsäädännössä on helpompi hyväksyä. Toinen vaihtoehto on, että tutkimuskäyttöön liittyvät tekijänoikeusehdot ja -maksut jäävät markkinoiden saneltavaksi.

Iso-Britanniassa paljon keskustelua on herättänyt myös avoin data. Samaan aikaan, kun kuulutetaan avoimuutta, vastapuolena nousevat tietoturvaan ja yksityisyyteen liittyvät seikat. Hargreavesin mukaan internet on alkanut balkanisoitua eli verkko fragmentoituu maantieteellisesti erilaisiin osiin. Poliittisella tasolla tätä muutosta ja sen vaikutuksia ei ole ymmärretty, joten tulevaisuuden rakentuminen onkin käyttäjien vastuulla.

Fair use ei sovellu Eurooppaan

Stef van Gompel Amsterdamin yliopistosta selvensi yksityiskohtaisemmalla tasolla, mitä tutkimus ja opetus tekijänoikeudelta vaatisi, ja mitä tämänhetkinen lainsäädäntö mahdollistaa. Joustavampaan tekijänoikeusjärjestelmään voidaan päästä vain EU-tasolla, ja koska lainsäädäntö kehittyy hitaasti, nopea reagointi kaikkien muutosten mukaisesti ei ole mahdollista.

Fair use -käytännön kaltainen, avoin poikkeussäännös ei sovellu nykyiseen eurooppalaiseen oikeusympäristöön. Se loisi lainsäädännöllistä epävarmuutta ja olisi unionin säädösperinteen vastainen. Joustavuutta kuitenkin tarvitaan tai ainakin listaus mahdollisista poikkeuksista ja rajoituksista tekijänoikeussäädöksiin.

Hargraeves ehdotti puheenvuorossaan suomalaisen tekijänoikeusjärjestelmän kehittämistä nykyisen sopimuslisenssijärjestelmän pohjalta, mutta van Gompel muistutti, ettei se ole ainoa keino joustavuuden parantamiseksi. Hänen mielestään tekijänoikeusdirektiiviä (2001/29/EY) voitaisiin tulkita kansallisella tasolla väljemmin. Direktiiviin sisältämä tutkimuspoikkeus on muotoilultaan joustava ja avoin. Siitä voitaisiin tehdä aito tutkimuspoikkeus, jolla sallittaisiin laaja, ei-kaupallinen käyttö tutkimustoimintaa varten.

Tiedonlouhintaa helpottamaan

Seminaarissa julkaistiin myös Marjut Salokanteleen raportti ”Tekijänoikeus ja tutkimuksen raaka-aineet”, jossa käsitellään muuttunutta tutkimusympäristöä tekstintutkimuksen kannalta. Tarkastelussa ovat tutkimuksen edellytykset nykyisen lainsäädännön pohjalta, ja raportissa annetaan konkreettisia ehdotuksia tekijänoikeuslain parantamiseksi.

Oikeudellinen epävarmuus vaikeuttaa kansainvälistä yhteistyötä ja aiheuttaa kilpailullista haittaa kansantalouden kannalta. Tiedonlouhinnan (text and data mining) ongelmat kohdistuvat tietokantojen ja luetteloiden suojaan. Nykyiseen lakiin tulisikin saada tekijänoikeuden rajoitussäännös, joka mahdollistaisi sitovasti tekijän- ja lähioikeuksien suojaaman materiaalin käytön ei-kaupalliseen tieteelliseen tutkimukseen. Joustavan rajoitussäännöksen lisäämistä tekijänoikeuslakiin voitaisiin myös harkita.

Kone ei käännä kaunokirjallisuutta

Kääntäjä Kersti Juva ei haikaile menneeseen maailmaan, mutta nykyinen käännösten taso huolestuttaa häntä. Kieliteknologian työkalut olisivat oiva apu, mutta niitä ei voi kaikilta osin hyödyntää eivätkä esimerkiksi korpukset ole kehittyneet, vaikka teknologia sen mahdollistaisi.

Konekääntämistä voidaan hyödyntää mekaanisissa teksteissä. Kaunokirjallisuuden tai varsinkaan suomen kielen kääntämiseen se ei taivu, koska käytettävissä ei ole tarpeeksi laajoja kieliaineistoja. Google on kääntämisessä lyömättömän hieno resurssi, ja se on Juvan mukaan parantanut myös hänen työnsä laatua.

Tekijänoikeuden kehittämistarpeita tutkimus- ja kulttuuriaineistojen näkökulmasta valotti Toni Suutari. Kotimaisten kielten keskus Kotus ylläpitää merkittävää kielitieteellistä aineisto- ja arkistokokonaisuutta, ja Suutari vastaa sen käyttöluvista. Kotus on viranomainen, joten sen aineistojen käytössä sovelletaan tekijänoikeuslain rinnalla myös muuta lainsäädäntöä. Tämä on tuonut esille ristiriitaisia tulkintatilanteita ja usein joudutaan toimimaan harmaalla alueella.

Ongelmia tulee useimmiten esille aineistoja julkaistaessa, ei tutkimuskäytössä. Menneiltä vuosikymmeniltä ei usein löydy sopimuksia ja käytännössä aineistojen teoksellisuus on tulkinnan varaista. Kerättyyn aineistoon ei alun perinkään liittynyt taloudellisia intressejä, joten sen käytön ohjaamiseen tekijänoikeuslainsäädäntö soveltuu huonosti. Tulevalta lainsäädäntöuudistukselta toivotaankin ei-kaupalliseen tutkimukseen ja kulttuuriin liittyvien tarpeiden parempaa tunnistamista.

Yhteistä suuntaa hakemassa

EU:ssa on korostettu tiedon avoimuuden merkitystä tutkimuksen ja innovoinnin tukena. Sami Niinimäki opetus- ja kulttuuriministeriöstä vahvisti suuntauksen toteutuvan myös Suomessa.

Julkinen sektori avaa omia datavarantojaan, ja yhteisiä lisensointisuosituksia kehitetään. Ministeriöiden linjauksissa tutkimukseen liittyvää avointa julkaisemista, kuten tieteellisten artikkeleiden ja perusaineistojen julkaisemista, tuetaan entistä paremmin.

Hargraevesin mielestä erilaisten linjausten ja lainsäädäntöön liittyvien muutosten tulisi olla perusteltu ja taustoitettu vahvalla tietopohjalla, jotta ne voisivat onnistua. Tällä hetkellä tekijänoikeudessa tapahtuu paljon, ja EU:ssa on käynnistetty kuuleminen tekijänoikeusäädösten uudistamisesta. Uudistuksille on oltava kuitenkin yhteinen suunta, olipa kyse yksittäisestä maasta tai mantereesta.

Ville-Veikko Järvilehto

Soile Manninen

Hargreavesin raportissa ehdotettujen uudistusten toteutumista seurataan IPOn verkkosivuilla: http://www.ipo.gov.uk/types/hargreaves.htm

Salokannel, Marjut: Tekijänoikeus ja tutkimuksen raaka-aineet: uuden teknologian haasteet tekijänoikeudellisesti suojatun materiaalin tutkimuskäytölle. Koneen Säätiö, 2013.

Suomen kieli digitaalisella aikakaudella: http://www.meta-net.eu/whitepapers/e-book/finnish.pdf, Springer, 2012.