IPR ja AR

Lisätty todellisuus* englanniksi augmented reality (AR), on jo monella tavalla arkipäivää. Muun muassa IKEA käyttää sitä palveluissaan. Voit sijoittaa virtuaalisen sohvan olohuoneesi ja selvittää sopiiko se. AR toimii siten visualisointivälineenä. Samalla tavalla voisi sovittaa vaatteita netissä ja kokeilla erilaisia värejä ja väriyhdistelmiä.

AR on tietokoneella tuotetun sisällön ja todellisuuden yhdistämistä. Puhelimen näytöllä tai erityisillä AR-laseilla voi tarkastella ympäröivää maailmaa, johon on sijoitettu virtuaalisia elementtejä, kuten tekstiä, kuvia, ääntä, animaatioita.

Lisätyn ja virtuaalisen todellisuuden ero on siinä, että jälkimmäisellä tarkoitetaan tekniikkaa, jossa kuvassa on ainoastaan tietokoneella tuotettua sisältöä, kuten  tietokonepeleissä. Lisätyn todellisuuden eli AR:n kuvassa on aina yhdistelmä reaalimaailmaa ja virtuaalisia elementtejä. Esimerkkinä tästä on Pokemon Go-peli. Janan toisessa päässä on siten reaali- ja toisessa virtuaalitodellisuus ja niiden välissä ns. ”mixed reality”, jota AR kuvaa.

AR:n vaikutus IPR:ään

Mahdollisuuksia

EU:n teollisoikeusviraston eli EUIPO:n hiljattain julkaisemassa Tech Watch Discussion paperissa (IPR info 5/2020) pohditaan myös AR:n vaikutuksia IPR:ään. Siinä todetaan mm., että AR:n avulla voidaan paremmin suojata patentteja, tavaramerkkejä, malleja ja tekijänoikeuksia. Visualisoimalla merkkejä, malleja, keksintöjä ja erilaisia luomuksia kolmiulotteisesti sekä haltijat että rekisterianomuksen käsittelijät voivat helpommin nähdä eri vivahteita ja siten tehdä tarkempia arviointi- ja rekisteröintipäätöksiä.

Tulevaisuudessa AR voi olla omiaan vaikuttamaan esim. hologrammien ja 3D muotoisten rekisteröintihakemusten lisääntymiseen. Raportin mukaan näin ei vielä näytä käyneen, vaikka esim. uusi tavaramerkkiasetus (EUTM) sallii erilaisten ja erikoisten merkkien rekisteröimisen.

Lisätyssä todellisuudessa käytetyn tavaramerkin käytön todistaminen tulee olemaan helpompaa digitalisoinnin ansiosta. Lisäksi AR:stä voi olla suurta hyötyä oikeussaleissa visualisointikeinona, esimerkiksi liikenneonnettomuutta tai rikospaikkaa kuvattaessa, mutta myös analysoitaessa IPR-loukkauksia. Sitä voidaan myös käyttää opetustarkoituksessa.

AR:stä on jo monenlaista hyötyä, mutta tulevaisuudessa sitä varmasti hyödynnetään vielä enemmän. Tällä hetkellä rajoitteita asettaa tekniikka sekä eräiden tutkijoiden mukaan se, että sovelluskehittäjät kiinnittävät liikaa huomiota visualisuuteen.

Uhkia

Lisätty todellisuus voi kuitenkin myös aiheuttaa ongelmia.

Kuten muutkin teknologiat, AR:ää voi käyttää väärin. Esimerkiksi heikompilaatuisia tuotteita voi AR:n avulla ”ehostaa” ja siten harhauttaa verkkokauppan kuluttajia. Tässä ei kuitenkaan ole kysymys suoranaisesta IPR-rikkomuksesta vaan kuluttajan harhauttamisesta. Tuotteen valmistaja siis muokkaa tuotteen laadukkaammaksi kuin mitä se todellisuudessa on. Lisäksi kolmas taho voi toki loukkauksenomaisesti ehostaa toisen tuotteita ja kaupata niitä ominaan.

Jos AR:ää hyödyntäen jatkokehitetään toisen patentilla tai tekijänoikeudella suojattuja tuotteita, omistajan suostumus vaaditaan.

Ellei suostumusta ole, on kysymys loukkauksesta. Tämän valvomiseksi on kehitettävä erilaisia digitaalisia työkaluja. On nimittäin mahdollista että muutoksia ei voida havaita pelkällä silmällä.

AR yhdistettynä tarkkailuun tai valvontaan voi aiheuttaa harmia. Keräämällä dataa toisesta henkilöstä, voidaan väärinkäyttää toisen suojattua identiteettiä. AR:n avulla voidaan esittää toisia henkilöitä tai luoda taiteilijoita heidän suostumuksettaan. Tässä puhutaan ns. ”deep fake” ilmiöstä.

Virtuaalisissa markkinapaikoissa AR:n avulla voidaan manipuloida tai kopioda toisen suojattuja tuotteita, tavaramerkkejä, jne.

IPR:n vaikutus AR:ään

Ainakin taloudellisesta näkökulmasta tarkastellen voimassa oleva IPR-säädäntö näyttäisi toimivan hyvin AR:n kehittämisen kannustimena ainakin tekijänoikeuslainsäädännön osalta. Jos luomus täyttää tekijänoikeuden kriteerit, on itsenäinen ja omaperäinen, niin se nauttii suojaa.

Ongelmana tekijänoikeuden osalta ovat pitkät suoja-ajat, jotka voivat hidastaa AR:n kehitystä.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että AR:n ja IPR:n vuorovaikutus on verrattain toimiva. Ylilyöntejä nopeasti kehittyvien teknologioiden kanssa toki sattuu, ja niitä on pidettävä silmällä, mutta näihin voidaan vaikuttaa tehokkaammin muilla siviilioikeudellisilla keinoilla.

*kielenhuoltajien mukaan täydennetty todellisuus, koska todellisuutta ei lisätä vaan täydennetään