IPR-ihmisiä: Minna Aalto-Setälä – Keskuskauppakamari

Tässä juttusarjassa tutustutaan suomalaiseen IPR-kenttään ja siellä työskenteleviin henkilöihin heidän omilla sanoillaan. Juttusarjassa kirjoittaja vastaa alla näkyviin valmiisiin kysymyksiin.

Minna Aalto-Setälä
Lakimies
Keskuskauppakamari

Miten päädyit IPR-uralle ja nykyiseen tehtävääsi?

Opiskellessani Helsingin yliopistossa oikeustiedettä kirjoitin juttuja Lakimiesuutisiin. Ja sattuipa niin, että haastattelin Jukka Liedestä, joka haastattelun lopuksi kysyi, olisinko kiinnostunut töistä tekijänoikeuden parissa. Totta kai olin, sillä juridiikan lisäksi opiskelin viestintää valtiotieteellisessä tiedekunnassa, missä olin suorittanut sanavapauteen ja tekijänoikeuteen liittyviä opintoja. Jukka totesi, että minun tulisi saada paperit ulos yliopistolta ensin ja niinpä minulle tuli kiire kirjoittaa gradu, jonka tein tekijänoikeuteen liittyen parissa kuukaudessa. Aloitin työt juuri ennen joulua AV-Eureka Centerissä lakimiehenä. Siitä polku vei eteenpäin; ensin opetusministeriöön ja tekijänoikeusneuvostoon, mitkä olivat minulle todellinen tekijänoikeuden korkeakoulu. Sieltä jatkoin eteenpäin musiikinkustannusalalle, telepuolelle, asianajotoimistoon, tavaramerkkiasiamieheksi ja vihdoin Keskuskauppakamariin, missä nykyään työskentelen. Minulla on ollut ilo työskennellä edustaen sekä oikeudenhaltijoita että oikeuksien käyttäjiä.

Mieleen painuvin kokemus/muisto/tapahtuma IPR-alalta urasi varrelta?

Suomen EU:n puheenjohtajuuskausi 2019. Olin aina halunnut työskennellä ulkomailla, mutta koska sain lapset jo opiskeluaikana, luontevaa tilaisuutta ei ollut tullut eteen. Olen valtaosan työurastani toiminut yksityisellä sektorilla, joten oli upea mahdollisuus siirtyä töihin lainaan nykyiseltä työnantajaltani lähes vuodeksi työ- ja elinkeinoministeriöön valtion palvelukseen. Sain edustaa Suomea neuvoston teollisoikeudellisen työryhmän puheenjohtajana ja EU:ta Maailman henkisen omaisuuden järjestön eli WIPO:n kokouksissa. Työ edellytti jatkuvaa matkustamista Helsingin, Brysselin ja Geneven välillä, joten ainakin vähäksi aikaa sain tyydytettyä tarpeeni ulkomailla työskentelyyn.

Mitä muuttaisit IPR-alassa?

Ala on kehittynyt valtavasti sinä aikana, jona olen ollut mukana työelämässä. Alan merkitys taloudelle on kasvanut, mitä kautta se työllistää mukavasti ja IPR:ien pariin on tullut paljon uusia kollegoja. Tällä hetkellä olen vilpittömän huolestunut IPR-lainsäädännön valmistelun resursoinnista sekä työ- ja elinkeinoministeriössä että opetus- ja kulttuuriministeriössä. Ei ole mielestäni oikein, että yksi virkamies oli laitettu käytännössä yksin kirjoittamaan esimerkiksi DSM-direktiivin kansallisen voimaansaattamisen – se on väärin sekä yksilön kannalta että Suomen kannalta. Ministeriöihin tulee saada lisää työvoimaa IPR-lainsäädäntöä kirjoittamaan ja osallistumaan kansainväliseen työhön niin EU:ssa, EPO:ssa, EUIPO:ssa kuin WIPO:ssakin. Kun olin töissä asianajotoimistossa, noudatettiin aina kahden silmäparin periaatetta, mikä tarkoitti sitä, että vähintään kaksi kollegaa perehtyi asiaan kuin asiaan. Aina voi jäädä asioita itseltä huomaamatta ikään kuin kuolleeseen kulmaan.

Kehu kollegaa

Viime vuonna edesmennyt Pirkko-Liisa Haarmann on ollut ikoninen esikuva. Minulla oli ilo tavata hänet ja saada häneltä neuvoja omaan kirjoitustyöhöni liittyen. Hänen aineettomia oikeuksia käsittelevät kirjansa ovat olleet minulle keskeinen lähde opiskella eri IPR:iä. Niiden pariin olen tarvittaessa palannut.

Miten vietät vapaa-aikaasi?

Luen, kirjoitan ja ulkoilen. Kesällä purjehdin ja mökkeilen. Viime vuonna koronan jyllätessä paras hetki oli parin viikon merireissu läheisten kanssa.

Fakta sinusta, jota muut eivät tiedä?

Minulla on ollut jo toistakymmentä vuotta perheenjäsenenä samojedinpystykorvia, ensin Jeppe, sitten Juuso ja nyt Kuura. Nyt kun heistä on jo kaksi siirtynyt koirien taivaaseen, on Kuuralle tilauksessa kaveri, jota odotetaan tulevaksi lähiaikoina.

Kuvat: Minna Aalto-Setälän arkistosta