IPR-ihmisiä: Kirsi Salmela – Kopiosto

Tässä juttusarjassa tutustutaan suomalaiseen IPR-kenttään ja siellä työskenteleviin henkilöihin heidän omilla sanoillaan. Juttusarjassa kirjoittaja vastaa alla näkyviin valmiisiin kysymyksiin.

Kirsi Salmela
Lakiasiainjohtaja
Kopiosto

Miten päädyit IPR-uralle ja nykyiseen tehtävääsi?

Ajauduin IPR-uralle sattuman kautta. Osallistuin vuonna 2002 auskultoinnin jälkeen IPR University Centerin järjestämään puolen vuoden mittaiseen IPR-asiantuntijaohjelmaan ja sille tielle jäin. IPR-oikeudet eivät vielä 1990-luvulla olleet oikeustieteen opinnoissa kovin näkyviä. IPR-asiantuntijaohjelmalla pyrittiin lisäämään asiantuntijoita alalle. Luennoitsijoina toimi Suomen kärkikaartin asiantuntijoita yliopistoista, asianajotoimistoista ja PRH:sta. Koulutusohjelmaan sisältyi myös kolmen viikon opintojakso Kaliforniassa Yhdysvalloissa.

Työskentelen tällä hetkellä lakiasiainjohtajana tekijänoikeusjärjestö Kopiostossa. Aloitin Kopiostossa juristina vuonna 2004 ja viimeiset neljä vuotta olen vastannut Kopioston lakiasioista ja tutkimustoiminnasta. Ennen nykyistä tehtävääni toimin lisensointipäällikkönä kymmenen vuotta ja vastasin lisensoinnista, lisenssien kehittämisestä ja hinnoittelusta.

Mieleenpainuvin kokemus/muisto/tapahtuma IPR-alalta urasi varrelta?

Yli 25-vuotiseen työuraani mahtuu useita upeita kokemuksia, muistoja ja tapahtumia, ammatillisia saavutuksia ja onnistumisia. Pohjoismaisten ja kansainvälisen järjestöjemme välinen yhteistyö ja vuosittaiset konferenssit pohjoismaissa ja eri puolilla maailmaa ovat mieleenpainuvia ja niistä on monia upeita muistoja. Mieleenpainuvia hetkiä ovat myös ne, kun olemme tiimin kanssa tehneet kovasti työtä esimerkiksi luparatkaisujen tai lainsäädännöllisten hankkeiden eteen ja saamme nämä yhdessä maaliin. Yksi itselleni merkittävä tapahtuma on ollut Opettajien tekijänoikeuskäsikirjan (Edita 2023) kirjoittaminen.

Mitä muuttaisit IPR-alassa?

Luovan alan tulevaisuuden kannalta tällä hetkellä keskeisimmät kysymykset liittyvät generatiiviseen tekoälyyn. Tarvitsemme sääntelyä, joka tuo nykyiseen markkinatilanteeseen selkeyttä ja ennen kaikkea tasapainoa.

Generatiivinen tekoäly murtaa luovan alan taloudellista pohjaa nopeammin kuin on oletettu. Tekoälymallit on rakennettu hyödyntämällä olemassa olevia teoksia ilman lupia ja korvauksia, ja samaan aikaan nämä tekoälysovellukset kilpailevat markkinatilan saamisessa ihmisten luoman taiteen ja sisällön kanssa.

Ratkaisun ytimessä on koulutusaineiston läpinäkyvyys ja yhteistyö. Meidän on pystyttävä valvomaan, mitä aineistoja tekoälyn kouluttamiseen on käytetty, jotta voimme mahdollistaa oikeudenmukaiset lisensointimarkkinat. Yhteisenä tavoitteenamme on oltava malli, jossa tekijänoikeussuojan piirissä olevan materiaalin hyödyntäminen tuottaa myös tekijöille ja oikeudenhaltijoille asianmukaisen korvauksen, kuten on todettu tuoreessa Kulttuuripoliittisessa selonteossakin, ja takaa, että luovan alan työllä on jatkuvuutta myös teknologisen murroksen keskellä.

Kehu kollegaa

Tällä alalla on aivan uskomaton määrä upeita kollegoita, joiden kanssa saan työskennellä lähes päivittäin erilaisissa yhteyksissä. Monien kanssa meillä on ollut mielenkiintoisia keskusteluja mitä erinäisemmistä tekijänoikeuskysymyksistä. Useiden kanssa meistä on tullut myös hyviä ystäviä. Oman urani aikana olen ollut onnekas, kun olen saanut työskennellä useiden IPR-alan konkareiden kanssa ja saanut heiltä arvokkaita oppeja urani alussa.

Miten vietät vapaa-aikaasi?

Tykkään matkustella, käydä kulttuuritapahtumissa ja viettää aikaa ystävien ja perheen kanssa. Meillä on oikiksen opiskeluajoista muodostunut tiivis kahdeksan hengen ystäväporukka, jonka kanssa olemme edelleen – yli 30 vuoden jälkeen – säännöllisesti yhteydessä, tehneet yhteisiä matkoja ja iloinneet yhdessä elämämme merkkipaaluja. Vietimme esimerkiksi pari vuotta sitten vappuna 1995 sovittua yhteistä revanssihaalarivappua Mantalla – autenttisissa 30 vuotta vanhoissa viininpunaisissa haalareissamme tietenkin – ja kävimme 30-vuotisystävyysmatkalla Italiassa.

Fakta sinusta, jota muut eivät tiedä?

Jos sellaisia on, jääköön se sellaiseksi jatkossakin.

Kannen pääkuva: Riitta Supperi, muut kuvat Kirsi Salmelan arkisto