Hyvinvointia, urheilua ja kestävää kehitystä – World IP Day 2019 Rovaniemellä

14.5.2019

Maailman henkisen omaisuuden päivää vietettiin 25.–26.4.2019 Rovaniemen teatterin Lappia talossa. Mukaan oli ilmoittautunut yli 80 vierasta juhlimaan aineettomia oikeuksia teatterin alakerran tunnelmallisella näyttämöllä. Tänä vuonna tapahtuma oli ensimmäistä kertaa kaksipäiväinen ja koko juhlan teemana oli IPR ja hyvinvointi. Ensimmäisen päivän aiheet keskittyivät aineettomiin oikeuksiin ja kiertotalouteen. Toisen päivän teemana oli IPR ja urheilu WIPO:n kansainvälisen teeman mukaisesti.

Kuvaaja: Iiris Kestilä.

Tilaisuuden juontajana toimi ansiokkaasti jo useamman vuoden kokemuksella lakimies Saila Löfström. Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Antti Riivari avasi tilaisuuden muistuttamalla hyvinvoinnin ja ympäristön tärkeydestä.

Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Antti Riivari. Kuvaaja: Iiris Kestilä.

Johtaja Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta aloitti seminaariosuuden puhumalla kiertotalouden kehittämisestä ja kokeilukulttuurin tärkeydestä tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Ympäristöön vaikuttavat lukemattomat tekijät, jotka linkittyvät monimutkaisin suhtein toisiinsa, mikä osaltaan vaikeuttaa tutkimusta. Keinoja täytyy kuitenkin etsiä ja ratkaisuja hakea myös nopealla aikataululla ympäristön tilan jatkuvasti huonontuessa. Kokeilukulttuuri voi tuottaa yllättäviä ratkaisuja nopeammalla aikataululla ja bottom-up ajattelu onkin tuottanut positiivisia tuloksia ja käyttöä on lisätty tutkimuksen parissa maailmanlaajuisesta. Kokeilukulttuuri ei kuitenkaan automaattisesta tuota hyviä ratkaisuja, vaan tuotokset vaativat seurantaa ja kritiikkiä muun tieteellisen tutkimuksen tavoin.

Suomen ympäristökeskuksen johtaja Mikael Hildén. Kuvaaja: Iiris Kestilä.

Apulaisprofessori Rosa Ballardini Lapin yliopistolta jatkoi linkittämällä aineettomat oikeudet ja kestävän kehityksen yhteen. Aineettomien oikeuksien yhteydessä ei ole tähän mennessä juuri huomioitu kestävää kehitystä, vaikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä unionin politiikan toteuttamiseen ja siten myös aineettomien oikeuksien suojan toteuttamiseen. Ballardini kuitenkin visioi tulevaisuutta, ja kuinka suojamuodoilla voisi edistää ympäristön hyvinvointia. Ympäristön kannalta haitallisemmat tuotteet voisivat esimerkiksi saada heikomman tai lyhyemmän suojan jatkossa, tai vastaavasti lainsäädäntöä ja suojamuotoja voisi kehittää siten että ympäristön hyvinvointia tukevat tuotteet voisivat saada pidempää tai vahvempaa suojaa.

Apulaisprofessori Rosa Ballardini Lapin yliopistolta. Kuvaaja: Iiris Kestilä.

Toimitusjohtaja Mikko Martikainen Snow Secure Oy:stä oli seminaarin ensimmäinen esimerkki yritysmaailmasta. Martikainen esitteli liikeideaansa eli uudenlaista tapaa säilöä lunta. Talvilajeihin liittyen on tärkeää, että tapahtumien järjestäjillä ja yrittäjillä on varmuus lumesta ja oikeista olosuhteista kauden alkaessa tai kilpailuita ajoittaessa. Olemassa olevan lumen säilöminen on energiatehokkaampaa ja edullisempaa, ja siten myös ympäristöystävällisempää kuin lumen tekeminen eli tykittäminen.

Professori Stefan Kirchner Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta kertoi laivaliiketoiminnasta ja toimialan kehityksestä vihreämpään suuntaan. Laivaliikenne aiheuttaa tällä hetkellä huomattavasti kasvihuonekaasupäästöjä sekä ilman epäpuhtauksia. Kirchner kertoi, että vuosittain arviolta 50 000 ennenaikaista kuolemaa on linkitettävissä laivaliikenteen päästöihin. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on antanut tavoitteita päästöjen vähentämiseksi ja vesialueille on vahvistettu rikkioksidin päästörajoja, mutta laivaliikenne ei ole vielä osa kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevaa Pariisin ilmastosopimusta. Saavuttaakseen päästötavoitteita toimijat voivat ottaa käyttöön vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille ja asentaa alukseen suodattamia. Muutokset tapahtuvat Kirchnerin mukaan hitaasti, mutta merenkulkuala kehittyy yhä ympäristöystävällisempään suuntaan.

Professori Stefan Kirchner Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta. Kuvaaja: Iiris Kestilä.

Mielenkiintoisen päivän viimeinen puheenvuoro oli toimitusjohtaja Petri Alavalla Infinited Fiber Company Oy:stä. Alavan yritys tuottaa uuden teknologian avulla tekstiilijätteestä uutta tekstiilikuitua. Alava nosti esille sen, että muotiteollisuus on maailman toiseksi saastuttavin teollisuuden ala. Erityisesti tekstiiliteollisuuden käyttöön menevä puuvilla kuormittaa ympäristöä ja raaka-aineista tulee olemaan pulaa – puuvillan saatavuuden on arvioitu laskevan 2 prosenttia. Samalla kuluttajat ovat yhä ympäristötietoisempia ja asettavat brändien omistajille paineita tehdä kestävämpiä materiaalivalintoja. Uusille innovaatioille on siis tarvetta ja tähän Infinited Fiber haluaa vastata uudella kierrätyskuidullaan. Alava kertoi, että yrityksen tarkoituksena on lisensoida teknologiaa eteenpäin, jolloin kattavalla IPR-strategialla on suuri merkitys.

Jos aamupäivä vietettiin teatterin hämyisässä tunnelmassa, illalla päästiin nauttimaan auringosta ja hyvästä ruuasta ravintola Valdemariin, Kemijoen varteen. Isolla terassilla ilta-auringon lämmössä loimutettiin illalliseksi tarjoiltu lohi, nautittiin juomia ja kuultiin illan mittaan kitaran soittoa. Alkukevään ensimmäiset lämpimät illat terassilla ovat aina yhtä unohtumattomia, mutta illan viiletessä lähdimme valmistautumaan seuraavaan päivään.

Kuvaaja: Anni Wargh, IPR University Center.

Seuraavan aamun avasi IPR University Centerin johtaja, professori Marcus Norrgård Helsingin yliopistolta. Tapahtuman jälkimmäinen päivä keskittyi aineettomiin oikeuksiin ja urheiluun.  Professori Norrgård näki paljon yhtymäkohtia erityisesti urheilutapahtumien tallentamiseen ja tekjiänoikeuteen liittyen. Tapahtuman toinen päivä 26.4.2019 oli myös World IP Day -juhlan virallinen päivä ja tapahtuman vieraat kuulivat myös WIPO:n pääjohtaja Francis Gurryn lähettämän videotervehdyksen, joka oli suunnattu kaikille aineettomia oikeuksia juhliville ympäri maailman.

IPR University Centerin johtaja, professori Marcus Norrgård Helsingin yliopistolta. Kuvaaja: Iiris Kestilä.

Tutkijatohtori Anette Alén-Savikko Helsingin ylioipistolta kertoi omassa esityksessään liikkuvasta kuvasta urheilussa. Tekijänoikeusasiat nousevat esiin tapahmia televisioitaessa ja tallentaessa, jolloin liikkuva kuva saattaa sisältyö erilaisia teoksia, kuten grafiikkaa tai musiikkia. Itse urheilutapahtuma, esimerkiksi jalkapallo-ottelu, ei ole yleensä luokiteltu tekijänoikeuslain määrittelemäksi teokseksi. Urheilutapahtumiin liittyen onkin olennaista, kuka on tilaisuuden järjestäjä ja millaisin sopimuksin tapahtuman mediaoikeuksia luovutetaan ja hallinnoidaan.

Tutkijatohtori Anette Alén-Savikko Helsingin ylioipistolta. Kuvaaja: Iiris Kestilä.

Päivän toisesta yritysesimerkistä, Lappset Group Oy:stä, oli kertomassa hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo. Rovaniemeläinen Lappset vie yli 50 eri maahan leikki- ja liikuntapaikkavälineitä ja tekee paljon brändiyhteistyötä kansainvälisten lastenbrändien kanssa, joita ovat muun muassa Puuha-Pete, Tuomas Veturi, Palomies Sami ja Pipsa Possu. Vaikka Lappsetin tarina on lähtenyt teemapuistoista, puistoja tehdään kaiken ikäisille: yhtiö on rakentanut esimerkiksi Pohjois-Espanjan Kataloniaan lähes tuhat senioripuistoa. Yhtiö haluaa kannustaa kaikkia ikäryhmiä, vauvasta vaariin, ulos leikkimään. Ikäheimo totesikin lainaten brittiläisen näytelmäkirjailijan George Bernard Shawin sanoja: ”Emme lakkaa leikkimästä koska tulemme vanhoiksi; tulemme vanhoiksi koska lakkaamme leikkimästä”. Vastuullisuus on keskeisessä asemassa yrityksen filosofiaa – taloudellisen vastuun lisäksi ympäristövastuu ja sosiaalinen vastuu näkyy yrityksen eri osa-alueilla.

Johanna Ikäheimo, Lappset Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Kuvaaja: Iiris Kestilä.

Professori Timo Koivumäki Oulun yliopistosta esitteli tutkimuksia digitaalisen terveydenhuollon osa-alueista ja kehitysmahdollisuuksista. Terveydenhuollon digitalisoituminen luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kuluttajille näkyvää kehitystä ovat jo esimerkiksi terveyttä seuraavat laitteet ja sovellukset, joiden dataa voitaisi tulevaisuudessa jakaa terveydenhuollon ammattilaisille heidän työnsä avuksi.

Professori Timo Koivumäki, Oulun yliopisto. Kuvaaja: Iiris Kestilä.

Kaksi päiväisen tapahtuman viimeinen puheenvuoro oli Welapro Oy:llä, joka on tuottanut kannettavan kuntosalin. Yrityksen toimitusjohtaja Miikka Kurunlahti kertoi sähkövastuksella toimivasta kannettavast kuntosalista, joka mahdollistaa lihaskuntoharjoittelun vastuksen kanssa missä tahansa. Tuotetta voi käyttää kotona, mutta myös fysioterapeutit hyötyvät kuljettaessaan laitteen mukanaan asiakkaan luo, vaikkapa vanhainkodin asiakkaille.

Miikka Kurunlahti, toimitusjohtaja Welapro Oy. Kuvaaja: Iiris Kestilä.

Ensi vuonna jatketaan uuden teeman ympärillä!

Kirjoittajat