Humakin yhteisöpedagogi (ylempi AMK) ei kompastu teollis- ja tekijänoikeuksiin

5/2018 13.1.2019

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) ja IPR University Center (IPR UC) tuottavat Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) yhteisöpedagogi (ylempi AMK) -koulutukseen kuuluvan tekijänoikeuksia käsittelevän verkkokurssin. Verkkokurssin sisältö ja IPRonline-oppimisympäristö ovat IPR University Centerin hallinnoimia ja Humakin opettajat huolehtivat verkkokurssin arvioinnista.

Aineettomia oikeuksien perusteita käsitteleviä verkkokursseja on aikaisemmin toteutettu neljässäyliopistossa. Humak on ensimmäinen ammattikorkeakoulu, jolle verkkokurssi on räätälöity.Verkkokurssi on Humakin yhteisöpedagogi (ylempi AMK) -koulutukselle merkittävä uusi tutkinnon työelämälähtöisyyttä vahvistava avaus.

Patentti- ja rekisterihallitus ja IPR University Center

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) tulee tutuksi yhteistyökumppaniksi yrityksille ja yhdistyksille heti toiminnan alkuvaiheessa, sillä se rekisteröi niiden perustamisen. Esimerkiksi Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy on rekisteröity PRH:ssa 10.12.1997, ja sen elinkaarta voi kuka hyvänsä seurata hankkimalla tilinpäätöstiedot virre.prh.fi-palvelusta. Lisäksi PRH myöntää teollisoikeuksia: teknisille keksinnöille patentteja ja hyödyllisyysmalleja, tuotteille ja palveluille tavaramerkkejä sekä muotoilulle mallisuojia. Tekijänoikeuksien osalta PRH valvoo tekijänoikeusjärjestöjen toimintaa. Teollisoikeuksien myöntämisen lisäksi PRH:n lakisääteiseen toimenkuvaan kuuluu jakaa tietoa siitä, miten luovat ihmiset ja yritykset voivat hyödyntää teollisoikeuksia menestyksensä tukena.

PRH:n teollisoikeuspalvelut ovat sikäli erityislaatuista viranomaistoimintaa, että niissä vallitsee aito kilpailutilanne. Esimerkiksi jos patentinhakija ei ole tyytyväinen PRH:n laatuun tai vaikka palvelun ystävällisyyteen, hän voi aina kääntyä Euroopan patenttiviraston (EPO) puoleen ja saada sieltä keksinnölleen Suomessakin voimassa olevan patentin. Näin ollen PRH:n elinehto on jatkuva rakentava kanssakäyminen sidosryhmiensä – palvelukehittäjien, keksijöiden, muotoilijoiden, yrittäjien, opiskelijoiden ja opettajien – kanssa.

IPR University Center on kuuden yliopiston yhteinen erillislaitos, jonka taustalla toimii 30 jäsenyrityksen ja -yhteisön kannatusyhdistys. IPR UC:n tavoitteena on tuottaa ja jakaa puolueetonta ja oikeaa tietoa aineettomista oikeuksista ja se on Suomen ainut IPR-alaan keskittynyt koulutus- ja tapahtumatuottaja. Opetus- ja kulttuuriministeriö on ollut merkittävä tukija koulutuspalveluissa ja ministeriö on rahoittanut esimerkiksi kymmenen vuoden ajan Operight – opettajien tekijänoikeushanketta. Hankkeessa on järjestetty yli sata koulutustilaisuutta ja käytössä on aktiivinen operight.fi-sivusto, jossa on tekijänoikeustietoa pureskeltuna opettajan työn arjen näkökulmasta. Vaikka tietoa on paljon saatavilla, tai ehkä juuri siksi, kohdennetulle ja puolueettomalle tiedolle on iso kysyntä ja opettajat kokevat työtään helpottavana, kun vastauksia on saatavilla yhdeltä sivustolta. Operight toimii myös verkkokurssina ja se otetaan parhaillaan käyttöön ammatillista opettajan koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa.

Opetusyhteistyö alkaa vierailuluennosta

Yhteisöpedagogi (ylempi AMK) -koulutuksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen opetusyhteistyö alkoi syyslukukaudella 2013, jolloin Jorma Lehtonen piti ensimmäisen vierailuluentonsa tekijän- ja teollisoikeuksista yhteisöpedagogi (ylempi AMK) -ryhmässä. Opiskelijaryhmän palautteen perusteella oli selvää, että luento toi opiskelijoille uutta tietoa ja uuden näkökulman kehittämistyöhön täyttäen aukon opetustarjonnassa. Onnistuneesta vierailusta seurasi uusi vierailukutsu seuraavan vuosikurssin opintojaksolle.

Vuonna 2016 Humakin yhteisöpedagogi (ylempi AMK) -koulutuksessa käynnistyi uuden opetussuunnitelman suunnittelutyö. Tässä yhteydessä syntyi ajatus yhteisöpedagogikoulutuksen tarpeisiin räätälöidystä IPR (Intellectual Property Rights) eli aineettomien oikeuksien perusteet -verkkokurssista. Humakin organisaatiomuutokseen liittyvä toiminnan uudelleenorganisointi loppuvuodesta 2017 keskeytti hetkeksi verkkokurssin yhteiskehittämisen mutta keväällä 2018 kehittämistyö alkoi edetä uudelleen. Kehittämistyön kanssa samaan aikaan käynnissä ollut ammattikorkeakoulujen AMK-Toteemi -hanke, jossa Humakin osatoteutuksen yksi teema on digitaalisten oppimisalustojen ja digitaalisuuden kehittäminen yhteisöpedagogi (ylempi AMK) –koulutuksessa, antoi myös hyvää synergiaa kehittämistyöhön.

PRH on innolla tukemassa Humakin IPR-opetuksen kehittämistä jo lakisääteisen tiedonjakamistehtävänsä perusteella. PRH:n omaan strategiaan tämä lain vaatimus on kirjattu paljon asiakaslähtöisempään muotoon: ”tavoitteemme on, että asiakkaamme onnistuvat”.

Nykyisin usein tulee vastaan tarinoita, joissa varsinkin pienet yritykset ovat luoneet mainioita omaperäisiä tuotteita ja palvelujamutta menettäneet ne kilpailijoilleen epäonnistuttuaan luovan työnsä tulosten suojaamisessa. Jotta nämä traagiset kohtalot korvautuisivat yhä useammin menestystarinoilla, PRH pyrkii levittämään tietoa luovan työn suojaamisen mahdollisuuksista korkeakouluihin ja yliopistoihin, joista uusia keksimisen ja innovoinnin ammattilaisia valmistuu. Esimerkiksiyhteisöpedagogit voivat toimia yrittäjinä, joiden toiminta perustuu johonkin itsekehitettyyn palveluun. Jos palvelu osoittautuu toimivaksi, kilpailijat kopioivat sen helposti omaan käyttöönsä maksamatta alkuperäiselle ideoijalle lanttiakkaan, ellei tavaramerkkien ja tekijänoikeuksien avulla ole pidetty huolta arvokkaasta brändistä.

Kehittämistyö etenee opiskelijapalautteen pohjalta

Yhteisöpedagogi (ylempi AMK) -opiskelijat ovat kaikki alansa kokeneita ammattilaisia jo aloittaessaan opintonsa. Koulutuksen valintaperusteissa määritellään hakukelpoisuus siten, että ollakseen hakukelpoinen hakijalla on oltava vähintään kolmen vuoden työkokemus omalta alaltaan. Käytännössä valituksi tulleilla on usein huomattavasti pidempi työkokemus. Verkkokurssin kehittämistyössä opiskelijoiden työkokemusta hyödynnettiin tekemällä pilottiryhmäksi valitulle vuosikurssille kysely, jossa tiedusteltiin, millaisia tekijänoikeuksiin liittyviä tilanteita ja tiedontarpeita he ovat kohdanneet työssään. Kyselyn ja pilotin kiinnostavuutta lisättiin siten, että opiskelijat saivat linkin Tunnetko tekijänoikeudet -verkkovisaan, jossa he vastasivat seitsemään tekijänoikeuksia käsittelevään monivalintatehtävään.

IPR University Center ja Patentti- ja rekisterihallitus muokkasivat opiskelijoiden kyselyvastausten perusteella alkuaan yliopisto-opiskelijoille suunnatun verkkokurssin sisältöjä ammattikorkeakoulun ja erityisesti yhteisöpedagogiopiskelijoiden tarpeisiin soveltuvaksi. Teollis- ja tekijänoikeuksien kenttä on erittäin laaja, ja peruskursseilla siitä kannattaa pyrkiä antamaan yleiskuva keskittyen kuitenkin niihin alueisiin, jotka kyseisen alan opiskelijoilla useimmiten tulevat käytännön työelämässä vastaan. Esimerkiksi yhteisöpedagogeille teknisten keksintöjen suojaksi tarkoitettu patentti ei ole lainkaan niin käyttökelpoinen kuin palvelukonseptin tunnukseksi soveltuva tavaramerkki tai julkaistavia materiaaleja koskeva tekijänoikeus. Tämän lisäksi esimerkit ja esitystapa kannattaa luonnollisesti valita kohderyhmän kokemusmaailman mukaan. Verkkokurssin kehittämistyössä pyrittiin juuri tähän.

Verkkokurssin pilotointi keväällä 2018

Toukokuussa 2018 yhteisöpedagogiopiskelijoille räätälöity verkkokurssi pilotoitiin opiskelijaryhmän lähijaksolla siten, että pilotointiin varattiin yksi lähiopetuspäivä. IPR University Centerin ja Patentti- ja rekisterihallituksen kehittämistiimi oli mukana lähipäiväpilotissa. Kehittämistiimiin kuuluivat Patentti- ja rekisterihallituksesta Jaakko Hosio ja Jorma Lehtonen, IPR University Centeristä Anni Wargh sekä IPR University Centerin harjoittelijat oikeustieteen opiskelijat Eira Heiska ja Annaleena Hakala.

Päivän rakennettiin siten, että yhteisöpedagogiopiskelijat testasivat tietokoneella pienryhmissä verkkokurssin toiminnallisuuksia ja tekivät verkkokurssin tehtäviä samalla kun verkkokurssin kehittäjätiimi seurasi pienryhmien työskentelyä ja kävi ryhmien kanssa keskusteluja kurssin sisällöistä ja teknisistä ratkaisuista. Päivän päätteeksi ryhmä kävi vielä palautekeskustelun IPR University Centerin ja PRH:n kehittäjätiimin lähdettyä ja toimitti sähköisesti ryhmätyöskentelyn ohessa tehdyt kirjalliset koosteet verkkokurssista tehdyistä huomioista kehittäjätiimille.

Pilottipäivän perusteella verkkokurssin osioiksi varmistuivat seuraavat kokonaisuudet: aineettomien oikeuksien lähtökohdat, teollisoikeuksien kiteytys, tekijänoikeuden perusteet, tekijänoikeuden sisältö, teosten käyttäminen sekä tekijänoikeudet digitaalisessa ympäristössä. Verkkokurssiin kuuluu myös harjoitustehtäviä ja IPR-sanasto.

Pilottipäivää voisi PRH:n ja IPR University Centerin näkökulmasta kutsua tuotekehittäjän unelmaksi. Kun materiaalia käytiin vapaamuotoisesti läpi opiskelijaryhmissä, joissa mukana oli myös materiaalin tekijöiden edustajia, saatiin aikaan todella opettavainen ajatustenvaihto, jossa parannusehdotuksia ropisi kaiken aikaa. Tästä täytyy antaa erityiskiitos yhteisöpedagogiopiskelijoille, sillä insinööri- ja juristiryhmissä rento keskustelu syntyy paljon hitaammin. Toisaalta keskustelusta huokui selvästi tunne, että IPR-opetuksessa ollaan tärkeän asian äärellä. Opiskelijoiden omat aiemmat kokemukset IPR:ää sivuavista tilanteista olivat erittäin valaisevaa kuultavaa.

Pilotista uuden opetussuunnitelman toteutussuunnitelman osaksi

Opintonsa syksyllä 2018 aloittanut opiskelijaryhmä suorittaa valmiin verkkokurssin osana uuden opetussuunnitelman mukaisia opintoja lukuvuonna 2019–2020. Tällöin toista ja viimeistä opintovuotta opiskelevien opiskelijoiden opinnäytetyöt ovat edenneet jo niin pitkälle, että aineettomiin oikeuksiin liittyvät kysymykset tulevat konkreettisiksi jokaisen opiskelijan omassa kehittämistyössä. Toisin kuin yliopistoille tehdyissä aineettomien oikeuksien verkkokursseissa, joissa kurssisisältöjä käsitellään puhtaasti teoreettisella tasolla, Humakille rakennetussa verkkokurssissa kurssin sisältöä sovelletaan opintojen yhteydessä käytäntöön. Verkkokurssin päätteeksi jokainen yhteisöpedagogiopiskelija tekee kokoavan esseetehtävän, jossa hän soveltaa oppimaansa autenttiseen työelämätapaukseen. Työelämälähtöinen oppimisympäristö, jossa opiskelija kirjoittaa esseensä voi olla opiskelijan oma työpaikka, Humakin TKI-hanke tai vaikkapa jokin yhteisöpedagogi (ylempi AMK) –koulutuksen kanssa yhteistyötä tekevän Siltavalmennusyhdistyksen STEA-rahoitteisen Toimintakyky kuntoon hankkeen osahanke.

Verkkokurssi vahvistaa koulutuksen työelämälähtöisyyttä kolmella tavalla ensinnäkin sen suunnittelu on tehty yhteistyössä aineettomien oikeuksien asiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa, toiseksi se tarjoaa opiskelijoille koulutuksen aikaisempiin sisältöihin verrattuna uutta työelämässä tarpeellista tietoa ja osaamista ja kolmanneksi kurssin sisältämää teoreettista tietoa sovelletaan opinnoissa autenttisiin työelämä-caseihin eli tapauksiin.

Tapa, jolla Humak on sitonut IPR-kurssin opintokokonaisuuteensa, on IPR-ammattilaisten näkökulmasta erittäin hyvä. Suomen suuri IPR-menestystarina Nokia on yksi maailman menestyneimmistä alan toimijoista, sillä se oppi kantapään, eli Motorolan lakimiesarmeijan, kautta, että IPR:ää tarvitaan nimenomaan suojaamaan omaa liiketoimintaa. Pienet toimijat kuitenkin useimmiten sortuvat siihen, että ne haluaisivat suojata oman luovuutensa tulokset upeista teksteistä maailmaamullistaviin teknologioihin mutta eivät mieti, miten suojaaminen tukee niiden liiketoimintaa. Työelämä-caseihin sidottu opetus voi tarjota valmiudet tehdä jatkossa perusteltuja päätöksiä, jotka tuottavat omalle toiminnalle maksimihyödyn. Myös päätös olla suojaamatta mitään voi olla erinomainen, jos se on tehty vakaasti harkiten ja oman toiminnan logiikka ymmärtäen.

Tämä artikkeli on julkaistu myös Humakin blogissa 9.11.2018.

Kirjoittajat: 

Merja Kylmäkoski, FT, yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Jaakko Hosio, TkT, johtava tutkijainsinööri, Patentti- ja rekisterihallitus

Jorma Lehtonen, TkT, asiakkuuspäällikkö, Patentti- ja rekisterihallitus

Anni Wargh, YTM, koulutuspäällikkö, IPR University Center