Fordhamin IP-konferenssi ei pettänyt nytkään
(IPRinfo 2/2007)
Fordhamin IP-konferenssi järjestettiin viidennentoista kerran. Vaikka New York kamppaili kevätmyrskyn kourissa, oli kongressisalissa valoisampaa. Paikalle oli jälleen tullut suuri joukko immateriaalioikeuksista kiinnostuneita ammattilaisia.
Fordhamin konferenssi on monella tapaa ainutlaatuinen. Se kerää yhteen paitsi amerikkalaisia, myös eurooppalaisia lakimiehiä, tuomareita ja tutkijoita. Siitä on hyvää vauhtia tulossa – ellei se jo nyt sitä ole – USA:n kovatasoisin immateriaalioikeudellinen konferenssi. Eurooppalaiset huipputason puhujat takaavat sen, että se on, ehkä hieman yllättäen, myös paras tietämäni eurooppalaisen IPR-alan konferenssi.
Konferenssin käytännön järjestelyt ovat huippuluokkaa. Kukin puhuja pitää 10-15 minuutin alustuksen, jota seuraa paneelikeskustelu ja yleisökysymykset ja kommentit. Järjestely takaa vaihtuvuuden ja mielenkiinto säilyy paremmin. Mallin soisi kotiutuvan myös suomalaisiin immateriaalioikeusseminaareihin.
IPR-asiat korkealla WTO:n asialistalla
Kongressi alkoi perinteiseen tapaan katsauksella Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPOn ja maailman kauppajärjestön WTO:n tilanteeseen. Konferenssin ainut suomalaisalustaja Hannu Wager korosti TRIPS-prosessin onnistumisen yhteyttä WTO:n kokonaiskehitykseen. Immateriaalioikeusasioissa pääpaino on nyt neuvotteluissa uusien jäsenmaiden kanssa.
IPR-kysymysten merkittävä asema ei ole jäänyt varmasti huomaamatta keneltäkään, joka on seurannut Kiinan ja Venäjän WTO-neuvotteluja. Hieman yllättäen Wager korosti myös immateriaalioikeuksien ja kilpailuoikeuden suhteen merkitystä uutena WTO-agendalle nousseena asiana.
WIPOn Michael Keplingerin tärkeä viesti toistui useamman muunkin puheenvuorossa: edessä on immateriaalioikeuksien demokratisoituminen pois pienen eliitin hallitsemasta diskurssista. Keplinger piti tärkeänä myös kehitysmaiden kehityksen edistämistä immateriaalioikeuksilla – niin paradoksaaliselta kuin se joistakin saattaa kuulostaa. Muutoin Keplingerin edustamalla järjestöllä on edessään suuret haasteet: USA:n mielenkiinto järjestöä kohtaan on hiipunut, ja WIPO joutuu kamppailemaan paikastaan auringossa.
Konferenssissa ennusteltiin myös tekijänoikeuden tulevaisuutta. Professori Jane Ginsburg oli huolestunut yritysten edelleen etenevästä keskittymisestä, mikä saattaa johtaa sisällön yhä tiukempaan kontrolliin ja harvainvaltaan.
Tilman Lueder Euroopan komission sisämarkkinaosastolta taas piti virkamieheksi hämmästyttävän räväkän puheen tekijänoikeudesta. Lueder pelkäsi tekijänoikeuden näivettyvän tekijöiden sosiaalipolitiikaksi. Toisaalta hän oli toiveikas siitä, että tekijänoikeuden demokratisoituminen ja teknologioiden kehitys johtaisivat tekijän aseman parantumiseen ja itsenäisempään rooliin.
Tavaramerkeistä perusoikeuksia?
Vaikka konferenssin formaatti on vuodesta toiseen sama, joitakin uusia asioita otetaan aina mukaan. Tänä vuonna se oli perus- ja ihmisoikeuksien ottaminen omaksi teemakseen. Perus- ja ihmisoikeuksien ja immateriaalioikeuksien rajapinnan ihmettely ei siis ole ainoastaan suomalainen ilmiö.
Perusoikeuksista kohtalaisesti tietävää skandinaavista liberaalia hämmästytti useiden puhujien taipumus käsittää immateriaalioikeudet ihmisoikeuksiksi. Ajatus tavaramerkistä tai kasvinjalostajan oikeudesta ihmisoikeutena on varsin outo, vaikka toiminta sinällään on epäilemättä perusoikeuksien suojaamaa.
Kaiken kaikkiaan konferenssia voi pitää varsin onnistuneena. Toivottavaa olisi, että yhä useampi suomalainen IPR-ammattilainen löytäisi konferenssin.
Jarkko Vuorinen
Tutkija, Turun yliopisto
Fordham University School of Law
15th Annual Conference International Intellectual Property & Policy. April 12 & 13, 2007.
Esitelmien otsikot ja muuta tietoa Fordhamin kotisivulla. Itse esitykset eivät ole Internetissä. Niitä julkaistaan yleensä myöhemmin myös lehdessä Fordham Intellectual Property, Media & Entertainment Law Journal
http://www.fordhamipconference.com
