Fanien tuottamat tekstit ja tekijänoikeus
IPR University Center järjesti nyt neljättä kertaa Maailman henkisen omaisuuden päivään liittyvän paneelikeskustelun Gaudeamus-kirjakahvilassa 25.4.2016 ja tänä vuonna puheenaiheena oli fanifiktio. Paneelissa olivat mukana kirjailija Laura Gustafsson, kustannustoimittaja Lotta Sonninen Otavasta, tutkija Sanna Nyqvist Helsingin yliopistosta sekä lakimies Juha Pihlajaniemi Sanastosta. Keskustelua moderoi edellisten vuosien tapaan kirjailija, runoilija ja lakimies Jarkko Tontti.
Nyqvistin mukaan fanifiktioilla tarkoitetaan yleensä alkuperäisteoksen tarinamaailman ja henkilöhahmojen hyödyntämistä toisen kirjoittajan kirjoituksessa. Fanifiktion tunnusomaisia piirteitä ovat muun muassa toiminnan kansainvälisyys, yhteisöllisyys ja kirjoittajien anonymiteetti. Kaupallisuutta ei tavoitella, vaan palkkiona on arvostuksen saaminen omalle työlle. Sonnisen mielestä raja fani- ja originaalifiktion välillä on hämärä, ja on useita kaupallisesti menestyneitä kirjasarjoja, jotka ovat saaneet alkunsa fanifiktiosta.
Panelistit pohtivat fanifiktiota laajempana ilmiönä ja sen ominaispiirteitä yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Keskustelussa nousi esiin erityisesti yhteisen kulttuuriperinnön merkitys kirjallisten teosten luomisessa. Gustafsson totesikin, että kirjallisten teosten tuottaminen perustuu inspiraation saamiseen eri lähteistä ja tarinat ovat yhteisön tuotteita. Gustafssonin teoksesta Huorasatu on tehty fanifiktiota, mutta omalla tavallaan teos itsessään on antiikin taruihin perustuvaa fanifiktiota.
Tontti haastoi paneelin pohtimaan, mikä rooli tekijänoikeuksilla on niin fanifiktiota kirjoittavan kuin alkuperäisen tekijän näkökulmasta. Tekijänoikeudelliset kysymykset fanifiktioon liittyen tunnistettiin vaikeiksi ja eroja tunnistettiin Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä. Esille nostettiin myös mahdollisuus suojaamiseen tavaramerkillä, kuten Muumien hahmoille on tehty. Nyqvist huomauttikin, että Muumeista löytyy yllättävän vähän fanifiktiota.
Keskustelussa pohdittiin lisäksi eroavaisuuksia oikeudenhaltijoiden suhtautumisessa omien teostensa hyödyntämiseen fanifiktiossa. Esimerkiksi Game of Thrones-televisiosarjan myötä suuren yleisön tietoisuuteen noussut kirjailija George R.R. Martin (GRRM) on suhtautunut hyvin kielteisesti teoksiinsa pohjautuvaan fanifiktioon. Nyqvist arveli, että tulevaisuudessa rajankäynti fanifiktion ja alkuperäisteosten välillä lisääntyy ja fanifiktiokulttuuri legitimisoituu. Sonninen näki kulttuurikentän pilkkoutuvan pienempiin kokonaisuuksiin myös tällä alueella.
Paneelissa tuotiin esiin oikeudellisia välineitä ristiriitojen ratkaisemiseksi, kuten sopimusten hyödyntäminen. Niillä voidaan ratkaista ongelmia alkuperäisteoksen kirjoittajan ja fanifiktiota kirjoittavan välillä. Pihlajaniemi kuitenkin epäili, ettei oikeustila tule selkeytymään fanifiktion osalta oikeuskäytännön muodossa ja uskoi, että ongelmatilanteet ratkaistaan jatkossakin suurilta osin osapuolten välisin neuvotteluin.
IPRinfo-toimitus
