EU:n tiekartta ja Suomen IPR-strategia

5/2020 17.9.2020
road map

Kommissio on viimeaikoina julkaissut niin sanottuja tiekarttoja (roadmaps). Niiden tarkoituksena on informoida eri tahoja komission työstä ja aloitteista. Näin saadaan kerättyä palautetta ja eri tahot voivat näillä tiedoin osallistua konsultaatioihin myöhemmässä vaiheessa.

Tiekartta

Heinäkuussa 2020 komissio julkaisi tiekartan koskien aloitetta laatia ainettomalle omaisuudelle koko EU:ta koskeva toimintasuunnitelma (Intellectual property action plan). Tiekartta kuvaa ensin nykyistä toimintaympäristöä, ongelmia ja perusteita EU-laajuiselle toimintasuunnitelmalle (subsidiarity check). Tämän jälkeen kerrotaan, mitä aloitteella halutaan saavuttaa ja miten ja lopuksi, miten aloite edistää parempaa sääntelyä.

Toimintaympäristö 

Tänä päivänä yritysten aineeton omaisuus on avainasemassa. Esimerkkinä käy  vuonna 2017 tehty selvitys S&P 500-yrityksistä. Vuonna 1975 aineettoman omaisuuden osuus yritysten arvosta oli 17 %, mutta 2015 jo 84 %.

EU:ssa suoritettujen tutkimusten mukaan niin sanottujen IPR-intensiivisten yritysten rooli on merkittävä. Tiekarttaa kuvaavassa asiakirjassa korostetaan erityisesti, että järkevästi mitoitetulla ja tasapainoisella IP-politiikalla voidaan lisätä talouden kestokykyä ja parantaa EU:n kilpailukykyä sekä nopeammin toipua pandemian aiheuttamasta taantumasta. Stimuloimalla teknologista kehitystä IPR:llä on tärkeä rooli edistää ympäristöystävällistä ja digitaalista taloutta.

EUIPO:n ja EPO:n selvityksessä vuodelta 2019 osoitetaan muun muassa, että ne PK-yritykset, jotka hyödyntävät aineettomia oikeuksia, kasvavat nopeammin ja ovat vastustuskykyisempiä taloudellisten kriisien sattuessa. Aineettomien oikeuksien rooli korostuu erityisesti uusiutuvan energian ja digitaalisten ratkaisujen parissa toimivien yritysten keskuudessa.

Asiakirjassa todetaan, että vaikka esim. tavaramerkkien ja mallien osalta on luotu koko EU:ta koskeva sisämarkkina, sekä harmonisoitu toimeenpanoprosesseja ja liikesalaisuuksia, lisää pitää tehdä EU:n talouden vastustuskyvyn edistämiseksi ja sen kehittämiseksi digitaalisempaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan.

Haasteet

Vaikka EU:n IP-järjestelmä on varsin toimiva, on se edelleen liian sirpaleinen. Lisäksi 3DP:hen ja tekoälyyn liittyvät suojauskysymykset kaipaavat ratkaisuja. Siitä, että muille kuin maanviljelystuotteille (non-agricultural products), pitäisi luoda alkuperämerkintöjä vastaava suojausjärjestelmä, kuten asiakirjassa esitetään, en ole kuitenkaan vakuuttunut. Sehän lisäisi vain fragmentaatiota, josta halutaan pyrkiä eroon.

Pienten ja keskisuurten yritysten IPR-tietämys on edelleen, tiekartan mukaan, liian alhaisella tasolla. Yritysten mielestä IPR:ien suojaaminen on liian hankalaa.

Tiekartan mukaan lisensiointiin pitäisi panostaa enemmän. Pandemia on myös osoittanut, että pitäisi olla olemassa mahdollisuus saada käyttöön tarpeellisia teknologioita helpommin, mutta samalla varmistaa, että niiden haltijoille turvataan kohtuullinen korvaus ja tuotto investoinnille.

Asiakirjassa kiinnitetään huomiota myös laittomaan kopiointiin (counterfeiting ja piracy) ja sen torjumiseen. Laittomien kopioiden tuonti, jonka arvo on noin 121 miljardia euroa, muodostaa 6,8 % EU:n koko tuonnista. Vaikka paljon on tehty, on  luku on edelleen nousussa. Tehtyjen laskelmien mukaan EU-yritykset menettävät vuodessa myynnistään noin 56 miljardia. Samalla menetetään 468 000 työpaikkaa.

EU:n tulisi toimia globaalina norminasettajana taistelemalla epäoikeudenmukaisia ja oikeudettomia käytäntöjä vastaan.

Tavoite ja keinot

Lyhyesti sanottuna tavoitteena on parantaa EU:n kilpailukykyä ja edistää Unionin kehittymistä digitaalisempaan ja vihreämpään suuntaan.

Tiekartta luettelee 26 eri ehdotusta, joiden avulla tavoite on tarkoitus saavuttaa. Keinojen joukossa on muun muassa IP-suojajärjestelmän edelleen kehittäminen toimeenpanemalla yhtenäispatentti, modernisoimalla mallijärjestelmä, luomalla eurooppalainen lähestyminen tekoälyyn ja sen suojaamiseen ja varmistamalla, että tekijänoikeusdirektiivi implementoidaan ripeästi. Eräänä keinona lisätä IPR:n suojaamista pk-yritysten keskuudessa olisi tehdä niiden rahoittaminen riippuvaiseksi IPR:n suojaamisesta. Lisensiointia tulisi edistää esimerkiksi kehittämällä keinoja saada käyttöön yksityistä dataa sekä kriittisiä IPR:iä kriisin sattuessa, kummatkin kohtuullista korvausta vastaan. Taistelu tuoteväärennöksiä vastaan on intensifioitava esimerkiksi lisäämällä yhteistyötä EU:n ja kansallisten viranomaisten välillä. EU:n tulee myös lisätä yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa oikeudenmukaisten keinojen etabloimiselle.

Tässä vaiheessa on jo käyty varsin laajaa keskustelua eri tahojen kanssa tulevasta IP-toimintasuunnitelmasta. Asiakirjassa korostetaan, että sekä kvalitatiivisia että kvantitaativisia tutkimuksia tullaan tekemään ehdotettujen toimenpiteiden vaikutusten osoittamiseksi ja siten sääntelyn laadun parantamiseksi.

Suomen IPR-strategia

IPR-strategiatyö aloitettiin alkukesästä 2020. Sen perustaksi ollaan laatimassa  taustaselvitys muun muassa kartoittamalla Suomen IPR-infrastruktuuria, kuten vuonna 2008. Samalla haastatellaan asiantuntijoita sekä tehdään kvantitatiivinen arvio IPR:ien merkityksestä ja arvosta Suomen yrityskentässä. Työ- ja elinkeinoministeriön loppukevään tarjouspyyntökirjeestä käy tarkemmin ilmi mihin on toivottu taustaselvityksen pureutuvan.

Haasteena on tiukka aikataulu ja se seikka, että taustatyö ja ministeriön valmistelutyö tapahtuu rinnan saman aikataulun puitteissa. Valmista tulisi aikataulun mukaan olla vuoden 2020 loppuun mennessä.

Vaikka päätettäisiinkin antaa lisää aikaa strategian valmistelutyölle, aikaa on niukalti. Tämän takia on erityisen tärkeää, että  Suomessa tehtävässä työssä kiinnitetään asianmukaista huomiota kommission laatimaan tiekarttaan. Lisäksi on pidettävä tarkoin silmällä EU:n IPR-toimintasuunnitelman valmistelutyötä. Tämä ei tietysti tarkoita sitä, ettei Suomi voisi tehdä järkeviksi katsomiaan aloitetteita ja muunnelmia omaan strategiaansa ja toimenpide-ehdotuksiinsa. Kukaan ulkopuolinen ei huolehdi Suomen kilpailukyvystä. Tässä kannatta kuunnella herkästi sekä pienempiä että suurempia yrityksiä unohtamatta IPR-hallinnosta vastaavia tahoja.

Kirjoittajat