EU:n aineettoman omaisuuden toimintasuunnitelma

Heinäkuussa EU julkisti tiekartan tulevalle aineettoman omaisuuden toimintasuunnitelmalle (IPRinfo 5/2020). Komission laatima toimintasuunnitelma, ”Making the most of the EU´s innovative potential, An intellectual property action plan to support the EU´s recovery and resilience”, joka julkaistiin 25.11.2020, muistuttaa rakenteeltaan hyvin paljon tiekarttaa. Itse asiassa se on pitkälti sen laajennus ja täsmennys. Toimintasuunnitelmassa kuvataan aineettoman omaisuuden merkitys nykypäivän taloudelle, luetellaan merkittävimmät haasteet ja vahvistetaan viisi aluetta, joihin on syytä keskittyä.

Tilannekuva

Kuten monessa EU:ta koskevassa tutkimuksessa on todettu aineetonta omaisuutta eli IP:tä hyödyntävien yritysten rooli on tärkeä ja kasvamassa EU:n taloudessa, myös työnantajana. Tänä päivänä nämä yritykset eli ”IP intensive industries” muodostavat noin 45 % EU:n bruttokansantuotteesta (BKT) ja vastaavat lähes 30 %:sta kaikista työpaikoista. Ilman IP-suojaa ja tehokkaita välineitä käydä kauppaa aineettomista oikeuksista moni Euroopan teollinen ekosysteemi ei toimi tehokkaasti.

IP-hakemusten määrä on nousussa kansainvälisesti. Esimerkiksi EU:ssa vuosittain myönnettyjen patenttien määrä vuosien 2010 – 2019 aikana nousi 58 000:sta 137 000:een. Verrattuna Aasiaan, erityisesti Kiinaan, nousu ei kuitenkaan ole kovin merkittävä.

Komission mukaan on tehtävä enemmän EU:n yritysten keksinnöllisyyden ja luovuuden kannustamiseksi. Kaiken tähtäimenä on talouden elvyttäminen. Lisäksi on kiinnitettävä erityistä huomiota Euroopan ympäristö- ja digitaaliseen johtajuuteen. Tässä yhteydessä korostetaan mahdollisuuksia hyödyntää nopeasti kriittisiä innovaatioita esim. Covid- 19 tyyppisessä kriisissä.

Tilannekuva painottaa lopuksi uusien teknologioden merkitystä innovatiivisten ratkaisujen aikaansaamiseksi euroopplaisen yhteiskunnan hyväksi. Tässä ajatellaan esim. tekoälyä (AI), lohkoketjutekniikkaa, 3D printtausta ja teollista internettiä (IoT). Alustatalouden, datan ja kiertotalouden merkitys on myös keskeisessä roolissa. Komission mukaan aineettoman omaisuuden suojaamisessa löytyy vielä paljon tekemistä ja parannettavaa.

Haasteet

Kommissio toteaa, että vaikka paljon edistystä on tapahtunut, EU:n IP-järjestelmä on edelleen liian pirstaleinen ja sen prosessit ovat hankalia ja kalliita sekä välillä myös epäselviä. Moni yritys, ja etenkin PK-yritykset ja monet tutkijat eivät riittävässä määrin hyödynnä IPR:iä, koska ei ole kehitetty helppoja välineitä. Lisäksi laittomasti kopioidut ja piraattituotteet menestyvät jatkuvista estämisyrityksistä huolimatta. Vuonna 2016 niiden arvo oli 121 miljardia vastaten 6,8 % EU:n tuonnista. Lopuksi EU-yritykset jäävät monesti alakynteen toimiessaan ulkomailla kansainvälisten reilun pelin sääntöjen puuttuessa. Tämä saattaa johtua esim. siitä, että EU:n ulkopuolisissa maissa ei suojata immateriaalioikeuksia riittävästi. EU:n tulee siksi pyrkiä toimimaan kansainvälisenä norminasettajana.

Fokusointialueet

1. IP-järjestelmän kehittäminen (s. 8)

Jotta voidaan vastata edellä kuvattuihin haasteisiin, IP-järjestelmää tulee toimintasuunnitelman mukaan edelleen kehittää. Yhtenäispatentin (”Unitary Patent”) toteuttaminen tulee saattaa loppuun ensi vuoden aikana. Lisäsuojatodistuksia koskeva järjestelmä on optimoitava vuonna 2022. EU:n malleja koskevaa lainsäädäntöä on uudistettava paremmin sopeutumaan digitaaliseen ja ympäristöystävälliseen talouteen. Tähän sisältyy myös 3D-printtauksen huomioiminen sekä varaosia koskeva sääntely. Maantieteellisiä merkintöja koskevaa järjestelmää on yksinkertaistettava ja samalla on tehtävä vaikutusarviointi siitä, onko syytä luoda ei-maantieteellisiä merkintöjä koskeva erillinen EU:n suojajärjestelmä. Lopulta kasvilajikkeita koskeva lainsäädäntö on arvioitava.

2. Aineettoman omaisuuden aktiivisempi hyödyntäminen, etenkin PK-yritysten keskuudessa (s. 11)

Komissio on mm. päättänyt avustaa pandemian kohtaamia PK-yrityksiä taloudellisesti IP-salkkujen hallinnoimiseen EUIPO:n avustuksella. Tähän on varattu 20 miljoonaa euroa vuodelle 2021. Tarkoituksena on kattaa ainakin osittain tavaramerkki- ja mallirekisteröinnneistä aiheutuvia kustannuksia. Komissio ylläpitää edelleen räätälöityä IP-neuvontaa osana Horizon Europe-ohjelmaa. EUIPO perustaa European IP Information Centerin, joka palvelee muun muassa PK-yrityksiä. Lisäksi yritetään helpottaa PK-yrityksiä käyttämään IPR:iä vakuutena rahoituksen varmistamiseksi.

3. Miten päästä helpommin käsiksi IPR:iin? (s. 14)

Komissio pyrkii lähivuosina edistämään lisensiointia kriisitilanteissa luomalla uusia lisensiointivälineitä ja koordinoimalla pakkolisensiointia koskevia säännöksiä. Standardiessentiaalipatenttien lisensioinnin läpinäkyvyyttä ja ennakoitavutta parannetaan teollisuuden aloitteiden pohjalta. Pyritään myös edistämään dataan pääsy ja sen jakaminen selventämällä liikesalaisuusdirektiivin (Trade Secrets Directive) eräitä määräyksiä ja arvioimalla tietopankkidirektiiviä (Databse Directive).

4. Taistelu IPR-rikkomuksia vastaan (s. 16)

Taistelu rikkomuksia vastaan tapahtuu mm. selventämällä ja kehittämällä digitaalisten palvelujen vastuusäännöksiä. Tämä koskee erityisesti verkkoalustoja. Lähiaikoina julkaistaan ns. Digital Services Act, jonka tarkoituksena on puuttua tähän. OLAF:n eli petostentorjuntaviraston (European Anti-fraud Office) roolia vahvistetaan nimenomaan kopiointi- ja piraattituotteiden torjunnassa. Lisäksi luodaan työkalupakki (EU Toolbox), jossa lyödään lukkoon yhteistyötä koskevat periaatteet tälle työlle.

5. Maailmanlaajuiset reilunpelin periaatteet (s.17-18)

Kommissio toteaa toimintasuunnitelmassa mm., että IPR-intensiivinen teollisuus vastaa 93 %:sta EU:n viennistä kolmansiin maihin. Koska kasvava määrä maailman valtioista käyttää aineetonta omaisuutta maiden kehittämiseksi ja kansallisen kilpailukyvyn parantamiseksi, IP-politikkojen geopoliittinen merkitys kasvaa. EU:lla on siksi sisäisine markkinoineen ainutlaatuinen mahdollisuus toimia kansainvälisenä norminasettajana. Tämä voi tapahtua esimerkiksi sisällyttämällä EU:n solmimiin vapaakauppasopimuksiin IPR:iä koskevia säännöksiä. Aineetonta omaisuutta koskevat dialogit kauppakumppaneiden kanssa tulevat jatkumaan. Tässä yhteydessä luetellaan muun muassa USA, Kiina, Korean tasavalta, Thaimaa, Turkki ja Brasilia. Komissio tulee kiinnittämään entistä enemmän huomiota niihin markkinoihin ja palvelujen tuottajiin, joiden väitetään edistävän ja harjoittavan piraattitoimintaa. Myös kybervakoiluun kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

Toimintasuunnitelma päättyy jäsenvaltioille suunnattuun vetoomukseen kehittää omat IP-politiikkansa ja -strategiansa ottaen huomioon EU:n toimintasuunnitelman tavoitteet.

Lopputoteamuksia   

EU:n toimintasuunnitelma on vahva kannanotto aineettoman omaisuuden ja sen suojaamisen puolesta. Se on myös erittäin käyttökelpoinen dokumentti, koska sen alaviitteistä käy ilmi lukuisia ajankohtaisia selvityksiä, jotka tukevat suunnitelmaa ja siinä tehtyjä ehdotuksia. Lisäklsi ehdotuksia on aikataulutettu.

Toimintasuunnitelman ajoitus on Suomen IPR-strategiaa ajatellen optimaalinen. Hiljattain saatujen tietojen mukaan strategian laadintaan on saatu lisäaikaa ensi vuoden huhtikuun loppuun, mikä on erittäin tervetullutta.  Näin voidaan EU:n toimintasuunnitelman lisäksi huomattavasti paremmin hyödyntää tämän vuoden loppuun mennessä valmistuvaa taustaselvitystä.

Täysin kritiikittömästi ei kuitenkaan ole syytä suhtautua EU:n asiakirjaan. Vaikkla EU sanoo vastustavansa IP-lainsäädännön pirstaloitumista, se valitettavasti itse myötävaikuttaa siihen. Tästä hyvänä esimerkkinä on liikesalaisuusdirektiivi, johon olisi voitu tuoda suoraan teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta (Enforcement directive) olevan direktiivin säännöksiä, mutta näin ei kuitenkaan kaikilta osin tehty. Luotiin jopa muunneltuja ja uusia säännöksiä. Syytä on myös pitää silmällä ei-maantieteellisiä merkintöjä koskevaa hanketta. Se ei välttämättä selkeytä IPR-järjestelmää.

Suomella on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus sekä hyödyntää toimintasuunnitelmaa että soveltaa sitä harkiten, sekä myös vaikuttaa EU:n IP-hankkeisiin.