EUIPO:n selvitys asenteista immateriaalioikeuksiin
Tutkimuksessa vastauksia analysoitiin koko EU-alueelta sekä jokaisesta jäsenvaltiosta erikseen, ja tuloksia oli jaoteltu muun muassa vastaajien iän, sukupuolen, koulutuksen ja asuinalueen pohjalta. Kenttätyö tapahtui lokakuussa 2016 ja selvitys julkaistiin 23.3.2017. Vastaavanlainen tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013, mutta nyt mukana oli myös uusia kysymyksiä.
Ketkä hyötyvät immateriaalioikeuksista?
Eurooppalaiset katsoivat ymmärtävänsä, mitä immateriaalioikeudella tarkoitetaan. 75 % vastaajista koki ymmärtävänsä käsitteen joko erittäin hyvin tai hyvin. 13 % vastasi ymmärtävänsä käsitteen melko huonosti ja 8 % erittäin huonosti. Suhtautuminen immateriaalioikeuksiin oli lähtökohtaisesti positiivista. Noin 2/3:aa vastaajista katsoi immateriaalioikeuksien luovan uusia työpaikkoja ja niiden puuttumisen johtavan taloudelliseen kaaokseen. Kuitenkin puolet vastaajista uskoi, että liian tiukka sääntely johtaa innovaatioiden vähenemiseen ja että immateriaalioikeuden periaatteet eivät sovellu internetiin.
Eurooppalaisista 97 % tiedosti immateriaalioikeuksien hyödyt keksijöille ja taiteilijoille. Kuitenkin suurin osa vastaajista koki, että kuluttajat eivät hyödy immateriaalioikeuksista. Hyötyjen katsottiin menevän ”eliitille”, eli suurille yrityksille (24 %) ja kuuluisille artisteille (20 %). Myös keksijöiden (13 %) ja poliitikkojen (11 %) koettiin hyötyvän immateriaalioikeuksista. Aikaisempaan tutkimukseen verrattuna poliitikkojen koettiin hyötyvän nykyään enemmän: vuonna 2013 luku oli vain 6 %. Vähiten hyötyä kuluttajien näkökulmasta immateriaalioikeuksista oli itse taiteilijoille (10 %), ei-kuuluisille artisteille (6 %), kuluttajille (5 %) ja PK-yrityksille (3 %). Erityisesti korkeakoulutetut vastaajat kokivat hyötyjen menevän suuryrityksille ja tunnetuille artisteille.
Suhtautumisessa tuoteväärennöksiin oli tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suunnilleen seitsemän vastaajaa kymmenestä katsoi, että piraattituotteiden ostaminen on tuomittavaa. Väärennettyjä tuotteita ostaneiden määrä kuitenkin kasvoi aiempaan tutkimukseen nähden. Esimerkiksi piraattituotteita tietoisesti ostaneiden 15–24-vuotiaiden määrä on kasvanut yhdeksän prosenttiyksikköä 15 %:iin. Toisaalta harhaanjohdettuina piraattituotteita ostaneiden kuluttajien määrä laski neljä prosenttiyksikköä.
Vaikka vastaajat tiedostivat, että tuoteväärennökset vaikuttavat negatiivisesti talouskehitykseen, tilanteen ymmärtävien määrä laski aiempaan tutkimukseen verrattuna. 63 % vastaajista katsoi, että paras tapa vähentää piraattituotteiden houkutusta on edullisten alkuperäisten tuotteiden saatavuuden parantaminen.
Digitaalisten sisältöjen osalta vastaajat eivät kokeneet tekijänoikeusloukkauksia niin hyväksyttäväksi kuin aiemmassa tutkimuksessa. Kuitenkin yhä useampi vastaaja katsoi tuotteiden hankkimisen laittomasta lähteestä olevan hyväksyttävää, jos alkuperäistä tuotetta ei ole laillisesti saatavilla. Laillisten lähteiden suosio oli kuitenkin kasvanut ja 27 % vastaajista ilmoitti maksaneensa digitaalisen sisällön hankkimisesta laillisesta lähteestä. Kasvua aiempaan tutkimukseen verrattuna oli seitsemän prosenttiyksikköä. Kuten tuoteväärennösten kohdalla, vastaajat arvelivat, että edullisten laillisten lähteiden saatavuus vähentää laittomien lähteiden käytön houkuttelevuutta.
Selvityksen tulokset olivat monessa suhteessa samanlaisia kuin aiemmassa tutkimuksessa.
Suomen tulokset selvityksessä
Tulosten perusteella suomalaiset arvostavat immateriaalioikeuksia hieman enemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin. Vastausten perusteella suomalaiset vaikuttaisivat muutenkin suhtautuvan immateriaalioikeuksiin positiivisemmin kuin eurooppalaiset yleisesti. Suomalaisten vastaukset olivat kuitenkin lähellä eurooppalaista keskiarvoa.
Suomessa ihmiset kokivat ymmärtävänsä immateriaalioikeuden käsitteen huomattavasti huonommin kuin muualla Euroopassa. Suomalaisista vastaajista vain 5 % katsoi ymmärtävänsä käsitteen erittäin hyvin, kun EU-alueen keskiarvo oli 23 %. Hyvin käsitteen ymmärtävien osuus oli Suomessa 18 % ja EU:ssa 52 %. Muissa Pohjoismaissa ihmiset eivät kokeneet ymmärtävänsä käsitettä hyvin. Suomessa käsitteen huonosti ymmärtävien määrä oli 49 %, Ruotsissa 44 % ja Tanskassa 34 % vastaajista. Alhaisista luvuista huolimatta 98 % suomalaisista uskoi immateriaalioikeuden olevan tärkeä asia keksijöille ja taiteilijoille.
Immateriaalioikeuksista hyötyvien osalta isoin ero EU:n keskiarvoon nähden oli se, että suomalaiset katsoivat kuuluisien artistien hyötyvän kaikkein eniten (28 %) ja suurten yritysten toiseksi eniten (12 %).
Tuoteväärennöksiin suomalaiset suhtautuivat kielteisesti muiden eurooppalaisten tavoin. Sallivampi linja oli kuitenkin nousussa. Suomessa 23 % vastaajista katsoi piraattituotteiden ostamisen olevan hyväksyttävää alkuperäisten tuotteiden kalliin hinnan vuoksi ja luku oli 8 prosenttiyksikköä korkeampi luku kuin vuonna 2013. Suomen luku jäi kuitenkin alle jäsenmaiden keskiarvon, joka oli 27 %.
Suomalaisista vastaajista 38 % maksoi oikeudesta hankkia digitaaliset tuotteet laillisesta lähteestä, mikä oli 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2013. Laittomasta lähteestä tuotteita lataavien suomalaisten määrä oli 7 %, mikä oli 5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin aiemmassa tutkimuksessa. Kuitenkin 40 % suomalaisista katsoi, että materiaalin lataaminen laittomasta lähteestä on hyväksyttävää, mikäli tuote ladataan omaan käyttöön. 57 % suomalaisista katsoi, että immateriaalioikeuden periaatteet eivät sovellu internetiin, kun keskiarvo EU-maissa oli 48 %.
