ECTA 25 vuotta

(IPRinfo 3-2005)

ECTA eli European Communities Trade Mark Association on on immateriaalioikeutta harjoittavien asiamiesten ja elinkeinoelämän edustajien yhteinen järjestö. Se on perustettu vuonna 1980 Lontoossa.

ECTA oli aikanaan aktiivisesti myötävaikuttamassa EU-tavaramerkki¬järjestelmän syntyyn ja siksi se on varsin arvostettu järjestö EU:ssa. Sen varsinaisena vaikutusalueena on luonnollisesti EU, ja tällä hetkellä sillä on noin 1 400 jäsentä kaikista EU-maista, mutta osa jäsenistä tulee Euroopan ulkopuolelta. 

ECTAn tarkoituksena on sekä edistää jäsenkuntansa tiedon tasoa että vaikuttaa etenkin tavaramerkkejä, malleja, domain-nimiä sekä alkuperämerkintöjä koskevaan sääntelyyn. ECTAn visiona on tulla Euroopan johtavaksi järjestöksi omalla alallaan.

Tänä vuonna Lontoossa järjestettiin 25-juhlavuotiskongressi. Juhlavuoden kunniaksi oli kongressia varten julkaistu myös mm. immateriaalioikeuden tulevaisuuden näkymiä Euroopassa kuvaava juhlajulkaisu Past, Present and the Future.

Tiivistä yhteistoimintaa  
 Organisatorisesti ECTA koostuu vuosikokouksesta, johtajaneuvostosta, johtoryhmästä sekä komiteoista. Vuosikokous pidetään kerran vuodessa kongressin yhteydessä ja siihen voivat osallistua yhdistyksen varsinaiset jäsenet. Johtajaneuvostossa, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, on edustajia eri EU-maista. Jokaisella jäsenmaalla on vähintään yksi edustaja. Isommilla jäsenmailla on kolme edustajaa.

 Johto¬ryhmään kuuluu puheenjohtaja, joka samalla toimii yhdistyksen puheenjohtajana, sekä kaksi varapuheenjohtajaa. Tämän lisäksi jäseninä ovat pääsihteeri, taloudenhoitaja, asiamies (legal coordinator) ja hallinnollinen sihteeri. 
 Sääntöjen mukaan puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta. Hän on ennen sitä yleensä toiminut kaksi vuotta ensimmäisenä vara- sekä kaksi vuotta toisena vara¬puheenjohtajana. Allekirjoittanut toimii tällä hetkellä puheenjohtajana. Edellisenä puheenjohtajana oli Kaj Henriksen Tanskasta ja ennen häntä Robert Freitag Saksasta. Vuoden kuluttua puheenjohtajaksi siirtyy Mireia Curell Espanjasta, joka siis tällä hetkellä toimii ensimmäisenä varapuheenjohtajana

Aktiivista julkaisutoimintaa  
ECTAn toimisto sijaitsee Antwerpenissä Belgiassa. ECTA on viime aikoina ollut varsin aktiivinen julkaisurintamalla. Aivan hiljan julkaistiin malleja koskeva lakikirja. Tämän lisäksi ECTAn kotisivuilla ilmestyy joka toinen viikko ECTA Flash, jossa kerrotaan mm. viimeaikaisista alaan liittyvistä tapahtumista ja oikeuskäytännöstä. 

ECTA pyrkii myös vaikuttamaan EU:ssa vireillä olevaan lainsäädäntöön antamalla lausuntoja eri hankkeista sekä tapaamalla mm. EU-komission ja OHIMn sekä myös WIPOn päätöksentekijöitä varsin säännöllisesti.

Yhteenvedonomaisesti voitaneen sanoa, että ECTA on varsin vireä vaikuttaja eurooppalaisella immateriaalioikeudellisella näyttämöllä

 Juhlakongressin teemana nykyisyys ja tulevaisuus 
 ECTAn 25-vuotisjuhlakongressi pidettiin Queen Elisabeth II Conference Centerissä Lontoossa 8-11.6.2005. Teemana oli ”Past, Present and the Future – The Development of Trade Marks, Designs and Related Rights in Europe”.

 Esityksiä pidettiin tervetuliaispuheiden lisäksi yhteensä 20 kahden päivän aikana eli torstaina ja perjantaina 9. ja 10. päivä. Eri aiheita oli pyritty valaisemaan sekä viranomaisten, elinkeinoelämän, asiamiesten että akateemikkojen näkökulmasta. 

 Keskiviikkona kokoontuivat pysyvät komiteat, joita on kaiken kaikkiaan kymmenen ja joiden työskentelyyn osallistuu 150 – 200 henkilöä. Johtokunnan eli councilin kokous oli samoin keskiviikkoiltapäivänä. Vuosikokous kokoontui seuraavana aamuna. Keskiviikon vastaanoton lisäksi torstai- ja perjantai-iltoina järjestettiin illalliset ja lauantaina koko päivän kestävä retki Blenheimin linnaan.

Kokouksen pääteemana oli kysymys siitä, vastaako nykyinen EU-tavaramerkkijärjestelmä sille aikanaan asetettuja toiveita ja miltä osin sitä mahdollisesti voisi edelleen kehittää. Tämän lisäksi käsiteltiin uusinta tavaramerkkioikeuskäytäntöä, kokemuksia Madridin pöytäkirjan osalta sekä anti-counterfeitingiin, domain-nimiin, erityisesti eu-domainiin, ja sovittelujärjestelmiin liittyviä kysymyksiä. 

EU-tavaramerkkijärjestelmän osalta kokemuksia pidettiin yleisesti ottaen myönteisinä. Järjestelmä on koettu verrattain tehokkaaksi ja hinnaltaan kohtuulliseksi. Linkki Madridin pöytäkirjaan on ollut omiaan tekemään järjestelmästä vielä kiinnostavamman. 

Esityksissä nostettiin kuitenkin esille myös muutamia ongelmia. Kysymys käytön laajuudesta askarruttaa varsinkin EU:n 1.5.2004 voimaan tulleen merkittävän laajennuksen myötä. Pitäisikö tämän osalta nykyvaatimusta muuttaa ja käyttövaatimusta siten laajentaa?

Se seikka, että Yhdysvaltojen patentti- ja rekisterihallitus eli USPTO, johon OHIMia ja EU-tavaramerkkijärjestelmää verrattiin, tutkii viran puolesta myös relatiiviset esteet, puhutti kokousedustajia. Yhdysvaltalaisen esitelmöitsijän esittämän käsityksen mukaan tämä suojaa kuluttajia parhaiten. Hänen mukaansa kuluttajilla on tähän myös oikeus maksamiensa verorahojen vastineeksi. 

Keskustelussa todettiin myös, että Iso-Britanniassa on viriämässä vilkas keskustelu siitä, pitäisikö UK Patent Officen luopua aikaisempien oikeuksien tutkimisesta, kuten EU-tavaramerkki¬järjestelmän osalta on tehty. Esityksissä korostettiin edelleen tarvetta inter partes -prosessien sekoitettavuusarvioinneissa ottaa huomioon, mitä markkinoilla tapahtuu eikä pelkästään sitä, miten tavaramerkit näyttäytyvät ns. kirjoituspöytä¬arvioinnin valossa.     

Uutta EU:n anticounterfeiting-lainsäädäntöä pidettiin varsin merkittävänä askeleena, mutta samalla todettiin, että tällä saralla on vielä paljon tehtävää Kokouksessa korostettiin tarvetta pikaisesti implementoida ns. enforcement-direktiivi tältä osin kansallisiin lainsäädäntöihin sekä tarvetta nostaa ihmisten tietoisuuteen counterfeitingin aiheuttamia ongelmia. Lisäksi pidettiin tärkeänä laajentaa anticounterfeitingia koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa EU:n ulkopuolella sekä rajavalvonnan tehostamista. 

Täytäntöönpanon osalta kokouksessa todettiin edelleen, että varsinkin anglosaksisissa maissa erilaisilla sovittelujärjestelmillä on yhä tärkeämpi rooli mm. tavaramerkki¬rikkomusasioissa. 

Kaiken kaikkiaan aihevalintoja voidaan pitää varsin onnistuneina ja esitelmöitsijöitä korkeatasoisina. Käyty keskustelu eri teemoista oli myös kohtuullisen vilkasta.

Juhlajulkaisussa esiin ongelmakysymyksiä  
 Juuri sopivasti kongressin osallistujille jaettavaksi ilmestyi kongressin teemanimeä kantava  ECTAn juhlajulkaisu. Kirjaan on sisällytetty 14 artikkelia, jotka käsittelevät tavaramerkkien kansallisia ja kansainvälisiä aspekteja sekä niitä koskevia erityiskysymyksiä, malleja, domain-nimiä, alkuperämerkintöjä, mallien ja tavaramerkkien suhdetta ja päällekkäisyyksiä, kansallista ja EU tuomioistuinkäytäntöä, counterfeitingia sekä tavaramerkkeihin liittyviä verokysymyksiä. 

Erityisen mieluisaa on todeta, että kirjoittajien joukossa ovat mm. professorit Niklas Bruun Suomesta, Marianne Levin Ruotsista, Jens Schovsbo Tanskasta ja Annette Kur Max Planck Instituutista Münchenistä sekä apulaisjohtaja Alexander von Mühlendahl OHIMista. Loput kirjoittajista ovat asiamiehiä eri Euroopan maista.

Kirjoitukset voidaan yleisesti ottaen aiheidensa puolesta jakaa kolmeen ryhmään:
 a) niihin, jotka käsittelevät Euroopan IP-arkkitehtuuria eli rakennetta, 
 b) niihin, jotka käsittelevät yksittäisiä immateriaalioikeuksia sekä 
 c) niihin, jotka pohtivat immateriaalioikeuksien hallintoa ja niihin liittyvää verotusta. 

Kirjoitusten eräänä tärkeänä tarkoituksena on ollut tuoda esille sellaisia kysymyksiä, jotka kirjoittajien mielestä muodostavat vielä ongelmia ja jotka siten pitäisi ratkaista esim. sääntelyä muuttamalla tai uudella sääntelyllä. Artikkeleista toisaalta ilmenee, että immateriaalioikeusarkkitehtuuri käy yhä yksityiskohtaisemmaksi ja kattavammaksi. Tämä näyttää aiheuttavan kahdensuuntaisia paineita.

Olemassa olevat oikeudenhaltijat kokevat, että heidän oikeuksiaan vesitetään myöntämällä uusia oikeuksia liian kevyin perustein. Toisaalta ne, jotka hakevat uusia oikeuksia, pitävät vanhoja olemassa olevia oikeuksia liian vahvoina. Schovsbo valottaa juuri tätä kysymystä mielenkiintoisella tavalla. Hänen käsityksensä on, ettei tavaramerkkijärjestelmä ole vielä ”ylikuumentunut”, mutta että näin voi kuitenkin helposti käydä.

Kaiken kaikkiaan kirjoituksista käy ilmi, että immateriaalioikeuspuolella on vielä paljon tehtävää tulevina vuosina. Mühlendahl esim. peräänkuuluttaa paremman tasapainon kehittämistä kansallisten tavaramerkkijärjestelmien ja EU-tavara¬merkkijärjestelmän välille. Annette Kur puolestaan pohtii, olisiko aika kypsä varsinaisille paikallisille EU IP -tuomioistuimille eri puolilla EU:ta.

Julkaisu on mielestäni varsin mielenkiintoista luettavaa erityisesti niille immateriaalioikeutta harjoittaville, jotka myös pohtivat, miten nykyisiä säännöksiä voisi tai tulisi kehittää. 

Jäsenten aktiivisuus tärkeää
Näillä näkymin ECTAn tulevaisuus vaikuttaa varsin valoisalta. Lontoon kongressin osallistujamäärä oli ennätyksellinen, julkaisutoiminta on vireätä kuten myös muu toiminta.

ECTA on kuitenkin hyvin riippuvainen jokaisen jäsenen vapaa¬ehtoisesta panoksesta, vaikkakin asiamiehen palkkaaminen on merkittävästi nostanut järjestön aktiviteettitasoa viime aikoina. Ottaen kuitenkin huomioon immateriaali¬oikeuksien alati kasvavan merkityksen uskon, että voimme katsoa varsin luottavaisesti tulevaisuuteen

Kiitän kollegojani OTK, ekonomi Minna Huhtaniskaa ja akateemista sihteeriä Marja Palosta tervetulleista kommenteista kieliasuun.

Konferenssin ohjelma ja esitykset on kokonaisuudessaan julkaistu ECTAn kotisivulla otsikon Previous Conferences alla.  Juhlakirjan voi tilata ECTAn toimistosta.

Max Oker-Blom
Lakiasiainjohtaja
Oy Karl Fazer Ab

Share: