Dialogue of Experts 2 – Tekoäly muuttaa tapaamme tarkastella immateriaalioikeuksia

Metadata tekijän turvana

Seminaarisarjan 20.10.2020 järjestetyssä ensimmäisessä osassa asiantuntijoina kuultiin IPR University Centerin tutkijana syksyllä 2020 toiminutta Ninni Hambergia ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallitusneuvos Anna Vuopalaa. Moderaattorina seminaarissa toimi Teoston General Counsel Antti Härmänmaa.

Metadata on eräänlaista tietoa tiedosta ja kertoo esimerkiksi sen, kuka, miten, kenen toimesta tai miten tieto on luotu tai koottu. Metadatan käyttö on yleistä valokuvissa, ja sen avulla teoksen tekijä voidaan tunnistaa myös digitaalisessa ympäristössä. IPR University Centerille tekemässään tutkimuksessa Hamberg tutki tekijänoikeusinformaatiota sisältävän metadatan käyttöä valokuvissa sekä sitä, millaisia ongelmia metadatan käyttöön liittyy.  Puheenvuorossaan hän esitteli tutkimuksensa tuloksia sekä avasi seminaarin osallistujille metadatan käyttöön liittyvää Euroopan unionin lainsäädäntöä.

Aiheeseen liittyvistä haasteista Hamberg nosti esiin muun muassa sen, että metadatan käyttö ja siihen liittyvät käsitteet ovat vielä laajalle yleisölle tuntemattomia, mikä saattaa aiheuttaa tahattomia väärinkäytöksiä. Metadatan käytöstä ei ole vielä suomalaista oikeuskäytäntöä, mutta asiaa on puitu esimerkiksi Saksassa Googlea ja Facebookia vastaan nostetuissa oikeudenkäynneissä. Hamberg uskookin, että oikeustapauksista voidaan tulevaisuudessa johtaa toimintakäytäntöjä myös Suomeen lainsäädännön samankaltaisuuden vuoksi.

Anna Vuopala toi keskusteluun toisenlaisen näkökulman, kun hän kertoi Suomen viime vuosina tekemästä digitaaliseen tekijänoikeuteen ja metadatan käyttöön liittyvästä työstä, jonka tavoitteena on ollut lisätä metadataa koskevaa tietoisuutta. Kun teoksien tekeminen ja alustat ovat pitkälti digitalisoituneet, on kehityksen seuraava vaihe Vuopalan mukaan tekijänoikeuksia koskevan datan saattaminen digitaaliseen muotoon. Vuopala nosti esiin myös tekijänoikeuden infrastruktuurin kehittämisen, jonka tarpeeseen Suomi kiinnitti huomiota EU-puheenjohtajakaudellaan vuonna 2019. Tämän lisäksi hän kertoi unionin viiden vuoden toimintasuunnitelmasta, johon ministeriö on pyrkinyt vaikuttamaan.

Tekoäly, patentit ja tekijänoikeus

Seminaarisarjan 27.10.2020 järjestetyssä toisessa osassa kuultiin jälleen alan arvostettuja asiantuntijoita, kun keskustelemassa olivat vanhempana tutkijana CEIPIssä (Center for International Intellectual Property Studies) työskentelevä Jean‑Marc Deltorn ja Dittmar & Indrenius Asianajotoimistossa partnerina toimiva Anna Haapanen. Molemmilla puhujilla on takanaan vaiherikkaat ja monipuoliset urat. Deltorn on työskennellyt pitkään tekoälyyn liittyvien immateriaalioikeudellisten kysymysten parissa, sillä ennen CEIPIin siirtymistään hän työskenteli 15 vuotta Euroopan patenttitoimistossa, jossa hän oli vastuussa tekoälyyn liittyvien hakemusten käsittelystä. Aiemmin Deltorn työskenteli fyysikkona NASAssa, joten hänellä on pitkä käytännön kokemus teknologian parista. Haapanen on urallaan keskittynyt erityisesti teknologiaoikeuteen ja ohjelmistoihin liittyviin patentti- ja tekijänoikeudellisiin kysymyksiin. Tällä hetkellä hän johtaa Dittmar & Indrenius Asianajotoimiston teknologiapraktiikkaa, mutta hänellä on kokemusta myös yliopistomaailmasta. Haapasella on runsaasti kansainvälistä kokemusta, sillä hän on työskennellyt niin Suomessa, Ruotsissa kuin Yhdysvalloissakin. Keskustelua moderoi Hankenin professori, IPR University Centerin varajohtaja Nari Lee.

Seminaarissa syvennyttiin Deltornin johdolla tekoälyn maailmaan ja keskusteltiin muun muassa sen käyttöön perustuvien keksintöjen patentoitavuudesta. Tekoälyä on viime aikoina käsitelty mediassa lähes kyllästymiseen asti. Deltorn totesikin puheenvuoronsa aluksi, että hän uskoo tekoälyyn kohdistuvan hypetyksen olevan nyt suurimmillaan. Tulevaisuudessa esimerkiksi itseohjautuvat autot, robotit ja tekoälyn avulla luodut videot tulevat todennäköisesti olemaan arkipäivää, joten niiden analysointi immateriaalioikeudellisesta näkökulmasta on juuri tällä hetkellä ajankohtaisempaa kuin koskaan. Tekoälyn käyttö lisääntyy kasvavaa vauhtia myös terveydenhuollossa, jossa kerättyä dataa pyritään hyödyntämään esimerkiksi tehohoidon kehittämisessä. Deltorn uskookin, että tulevaisuudessa keskitytään pohtimaan sitä, miten tekoäly voisi entistä paremmin palvella ihmisiä.

Anna Haapanen käsitteli puheenvuorossaan tekoälyä tekijänoikeudellisesta näkökulmasta ja tarttui Deltornin esittelemiin teknisiin näkökulmiin oikeudellisemmalla otteella. Haapanen puhui esimerkiksi siitä, miten tekoälyn hyödyntämää dataa ja tekoälyn avulla luotua sisältöä tulisi immateriaalioikeuden näkökulmasta säännellä. Aiheeseen liittyy monia avoimia kysymyksiä ja erityisesti tekoälyn avulla luodun sisällön suojaaminen olisi Haapasen mukaan harmonisoitava.

Yksilöllistetty lääketiede ja tekoäly

Seminaarisarjan 3.11.2020 järjestetyssä kolmannessa osassa sukellettiin lääketieteen maailmaan, kun aiheena oli yksilöllistetty lääketiede ja personoitujen lääkkeiden suojaaminen immateriaalioikeuksilla. Personoidut lääkkeet on räätälöity suoraan tietyille potilaille ja niiden uskotaan esimerkiksi vähentävän haittavaikutuksia, kun jo tutkimusvaiheessa lääke kohdennetaan täsmädiagnostiikan avulla vain tietyille potilaille. Puhumassa seminaarissa olivat Papula-Nevinpatilla työskentelevät eurooppapatenttiasiamiehet Miika Tupala ja Linda Norrgård sekä Kööpenhaminan yliopistossa PostDoc-tutkijana työskentelevä Jakob Wested. Keskustelua moderoi Hankenin professori, IPR University Centerin varajohtaja Nari Lee.

Wested käsitteli akateemisesta näkökulmasta personoituja- ja täsmälääkkeitä sekä sitä, miten EU-lainsäädäntö sääntelee niitä. Yksilöllistettyyn lääketieteeseen liittyy myös erilaisia haasteita, joita Wested sivusi puheenvuorossaan. Wested kertoi muun muassa siitä, mitkä tekijät biologian lisäksi ovat merkityksellisiä personoitujen lääkkeiden kehityksessä ja miksi ne tekevät lääkkeiden kehityksestä erityisen immateriaalioikeusintensiivisen alan. Wested kuvasi puheenvuorossaan sitä, miten pientä osaa immateriaalioikeudet näyttelevät koko lainsäädännöllisessä kokonaisuudessa, joka sääntelee personoituja lääkkeitä.

Linda Norrgård laajensi aihetta puheenvuorossaan ja käsitteli personoitujen- ja täsmälääkkeiden patentointia. Hän kävi läpi muun muassa sitä, miten personoitujen lääkkeiden patentointivaatimukset eroavat tavanomaisten lääkkeiden patentoinnista. Keskustelun lopuksi Miika Tupala nosti vielä esiin tekoälyyn liittyvän näkökulman ja antoi esimerkkejä erilaisista lääketieteen sovelluksista, joissa hyödynnetään tekoälyä tavalla tai toisella. Hänen mukaansa 90 % tällä hetkellä patentoiduista tekoälyä hyödyntävistä keksinnöistä sekä useimmat lääketieteessä käytetyistä tekoälykeksinnöistä perustuvat koneoppimiseen.

Investoinnit ja immateriaalioikeudet

Seminaarisarjan 10.11.2020 järjestetyssä neljännessä osassa aiheena olivat kansainväliset investointisopimukset (International Investment Treaties, IIAs) sekä niiden vaikutukset immateriaalioikeuksien suojaamiseen. Puhujina seminaarissa olivat Turun yliopiston kauppaoikeuden professori ja IPR University Centerin toinen johtaja Tuomas Mylly sekä Turun yliopiston tutkija tohtori Ahmad Ghouri, joka on tutkimuksessaan perehtynyt kauppa- ja investointioikeuteen liittyviin välimiesmenettelyihin. Ghouri opettaa kauppaoikeutta myös Sussexin yliopistossa. Seminaarin moderaattorina toimi Borenius Asianajotoimistossa partnerina toimiva Tero Kovanen.

Nykyiset investointisopimukset tunnustavat immateriaalioikeudet suojattavina investointeina. Kansainvälisestä merkittävyydestään huolimatta investointisopimusten ja immateriaalioikeuksien välinen yhteys ei ole herättänyt laajaa keskustelua Suomessa. Kovanen uskoo tämän johtuvan osittain siitä, että Suomessa luottamus viranomaisiin ja julkisen vallan toimiin, jotka Anglo-Amerikkalaisissa maissa nähdään perusoikeuksia rajoittavina, on suurta. Suomessa vastaavat viranomaisten toimet sen sijaan nähdään normaaleina tai jopa suositeltavina.

Puhujat keskustelivat muun muassa valtioiden vastuusta ja velvollisuudesta säännellä toimialoja, mikä vaikuttaa yhtiöiden mahdollisuuksiin laajentaa toimintaansa ulkomaille. Tohtori Ghouri kertoi puheenvuorossaan yleisemmin investointien elinkaaresta sekä sijoittajien ja valtioiden välisen riidanratkaisumenettelyn ja perinteisen kaupallisen välimiesmenettelyn välisistä eroista. Mylly täydensi Ghourin esittelemää viitekehystä käsittelemällä muutamia merkittävimpiä immateriaalioikeuksiin ja investointeihin liittyviä ennakkopäätöksiä.

Tekoäly ja tavaramerkit

Tekoälysovellusten vaikutuksista tavaramerkkeihin on puhuttu vähemmän verrattuna tekijänoikeuksiin ja patentteihin. Seminaarisarjan 17.11.2020 järjestetyssä viimeisessä osassa osallistujilla olikin mahdollisuus kuulla kahden tavaramerkkiammattilaisen ajatuksia alan tulevasta kehityksestä ja syventyä tavaramerkkioikeuden ja tekoälyn tulevaisuudennäkymiin käytännönläheisestä näkökulmasta. Puhujina seminaarissa olivat EUIPOn ensimmäisen valituslautakunnan puheenjohtaja Gordon Humphreys sekä TrademarkNown Trademark Counsel Gökçen Uzer Çengelci. Moderaattorina seminaarissa toimi Irene Calboli, laajasti immateriaalioikeuden eri osa-alueita hallitseva asiantuntija, joka työskentelee parhaillaan professorina Texas A&M University School of Law´ssa.

Kumpikin panelisteista käsitteli tekoälyn tavaramerkkioikeuteen luomia uusia mahdollisuuksia omasta näkökulmastaan. Samalla he nostivat myös esiin erilaisia ongelmia ja haasteita, joita tekoälysovellukset saattavat tulevaisuudessa aiheuttaa. Humphreys lähestyi aihetta erityisesti EUIPOn näkökulmasta, ja kertoi esimerkiksi, miten tekoälysovellusten odotetaan muokkaavan EUIPOn toimintoja jatkossa. Hän uskoo, että tekoälyllä tulee olemaan tulevaisuudessa suuri merkitys esimerkiksi konekäännösten ja kuvantunnistuksen saralla. Tekoälyn uskotaan auttavan myös luokitusjärjestelmien ja palveluiden kehittymisessä.

Çengelci käsitteli aihetta tavaramerkkiasiantuntijan näkökulmasta ja totesi, että tekoäly tulee muuttamaan merkittävästi tavaramerkkijärjestelmää, käytettävissä olevia työkaluja ja käsitteitä sekä ennen kaikkea tapaamme ajatella. Kuten Humphreys, myös Çengelci uskoi tekoälyn tehostavan olemassa olevia prosesseja sekä nopeuttavan päätöksentekoa. Lisäksi tekoälyn vaikutukset näkyvät IP-ammattilaisten arjessa erilaisten tutkimus-, suojaus- ja hallintaohjelmistojen kautta.

Seminaarisarjan kaikki osat ovat kuunneltavissa IPR University Centerin IPRonline-palvelussa maksua vastaan. Lisätietoa tallenteista löydät täältä.

Kansi: iStock/sdecoret.