Business Finland – mikä se on?

4/2017 11.12.2017
(Photo: istockphoto.com/Gumpanat)
Tekes ja Finpro Oy yhdistyvät Business Finland -kokonaisuudeksi. Kyseessä on uniikki ja uudenlainen organisaatio, jolla haetaan läheisempää ja strategisempaa yhteistoimintaa viraston ja valtion täysin omistaman osakeyhtiön välillä.

Maailmalla on varsin yleistä, että valtio osallistuu yritysten vientiponnisteluihin sekä innovaatioiden kehittämiseen eri tavoin ja erilaisilla tukimuodoilla. Näitä tukimuotoja on pyritty normittamaan esimerkiksi EU-lainsäädännössä ja WTO-sopimuksilla sen varmistamiseksi, että myös yritysten välisellä kilpailulla olisi sijansa, eivätkä tukipolitiikat muodostuisi ensisijaiseksi menestyksen tekijäksi.

Suomen tapaisen maan on tärkeää pitää yllä näitä organisaatioita vähintään samalla tehokkuustasolla kuin keskeisissä kilpailijamaissa, jollaisiksi voidaan lukea esimerkiksi muut Pohjoismaat ja Itämeren alueen valtiot. Eri maiden tapa järjestää nämä organisaatiot saman katon alle palvelutason parantamiseksi on myös heijastunut Suomen tarpeeseen laittaa innovaatio- ja vientiorganisaatioita yhteen.

Suomen strategiana innovaatioiden ja viennin palveluiden yhdistäminen

Suomen hallitus päätti strategiakokouksessaan 27.3.2017 Tekesin ja Finpro Oy:n toimintojen yhdistämisestä Business Finland -kokonaisuudeksi, jossa Innovaatiorahoituskeskus Business Finland ja Business Finland -niminen valtion täysin omistama osakeyhtiö toteuttaa vuoden 2018 alusta keskitetysti johdettua yhteistä strategiaa. Lakiesitys uudesta BF-kokonaisuudesta annettiin eduskunnalle 26.10.2017.

Uusi BF-kokonaisuus muodostuu valtion viranomaisesta eli Rahoituskeskuksesta ja valtion täysin omistamasta, asiakastoimintoja toteuttavasta Yhtiöstä, joihin kootaan keskeiset valtakunnalliset innovaatiotoiminnan, kansainvälistymisen, ulkomaisten investointien ja matkailun edistämisen toiminnot. Business Finland on kansallinen toimija, jolla on alueverkosto kotimaassa sekä ulkomailla Suomelle tärkeissä viennin, investointien, innovaatiotoiminnan ja matkailun edistämisen kohdemaissa. Rahoituskeskukselle ja Yhtiölle luodaan yhteinen johtamismalli.

(Kuva: TEM)

Rahoituskeskuksen eli BF-viraston tehtävänä on strateginen johtaminen, BF-yhtiön omistajaohjaus ja viranomaistehtävät. Näitä olisivat erityisesti rahoituspäätökset sekä rahoitusasioihin liittyvä muu julkisen vallan käyttö, esimerkiksi maksatus- ja takaisinperintäpäätökset.

Valtion täysin omistama BF-yhtiö keskittyy asiakaspalveluun, edistämistehtäviin sekä tuottamaan operatiivisesti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan, kansainvälistymisen, viennin, ulkomaisten investointien ja matkailun edistämiseen liittyviä palveluita Rahoituskeskuksen ja Yhtiön välisen palvelusopimuksen perusteella. Yhtiön avulla voidaan kehittää yhteistyötä ja yhteisiä palveluja esimerkiksi muiden Team Finland -toimijoiden (TF), maakuntien kasvupalvelutuottajien ja yksityisten palveluntarjoajien kanssa.

Uudella toimijalla on käynnistysvaiheessa palveluksessaan noin 600 henkilöä, lähes 40 toimipistettä ulkomailla ja 16 paikkakunnalla Suomessa. Järjestelyn vaatimat henkilösiirrot toteutetaan joustavalla aikataululla lain tultua voimaan. Tavoitteena on, että Business Finland aloittaa toimintansa 1.1.2018. Lakiesityksen eduskuntakäsittelyn aikana ulkoasiainvaliokunta on esittänyt ulkomaanverkoston vahvistamista 25—30 asiantuntijalla.

Järkiavioliittoon saman katon alle

Kyseessä on varsin uniikki ja uudenlainen organisaatio, jolla haetaan läheisempää ja strategisempaa yhteistoimintaa viraston ja valtion täysin omistaman osakeyhtiön välillä. Kyse on erityisesti käytännön toiminnan tarpeesta lähtevästä ”järkiavioliitosta” nimenomaan yritysasiakkaiden näkökulmasta. Tällä tavalla saadaan innovaatioiden ja kansainvälistymisen palvelut saman katon alle ja yhdestä pisteestä hyödynnettäviksi yhtenäisellä strategialla.

Toiminnallinen yhdistäminen tukee hallitusohjelmassa ilmaistuja tavoitteita. Se selkeyttää ja yksinkertaistaa yrityspalvelujärjestelmää, kansainvälistää innovaatiojärjestelmää, kaksinkertaistaa pk-yritysten vienti vuoteen 2020 mennessä sekä tukee maakunnallisia kasvupalveluita vahvalla valtakunnallisella yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tukevalla toimijalla. Yhdistämisen tavoitteena on myös luoda edellytykset henkilöresurssien kohdentamiselle painotetusti operatiiviseen työhön asiakasrajapintaan sekä ulkomaantoimintoihin.

Yhtiön vastuulla olisi myös ulkomaisten toimipisteiden ohjaus ja koordinaatio ulkomaan edustustoverkoston kanssa yhteistyössä ulkoministeriön (UM) kanssa tarkemmin sovittavalla tavalla. Kokonaisuuden henkilötyövuosien pääpaino olisi Yhtiössä. UM:n lähetystöpäälliköt toimisivat kohdemaissaan maajohtajina.

Perustuslaista rajat tehtävien siirroille

Valmistelun aikana on korostunut muun muassa perustuslaista johtuvista syistä (124§, julkisen tehtävän osoittaminen osakeyhtiölle) tarve tehdä selvempi ero julkisen vallan tehtävien (käytännössä rahoituspäätökset) ja muiden tehtävien välille. Karkea työnjako on, että virastomuotoisessa Rahoituskeskuksessa tehdään julkisen vallan käyttöä tarkoittavat päätökset, kuten merkittävät rahoituspäätökset, kun taas Yhtiössä pääsääntöisesti hoidetaan muita tehtäviä, esimerkiksi asiakaspalvelu- ja edistämistehtäviä. Yhtiössä voidaan kuitenkin tehdä eräitä pienempiä rahoituspäätöksiä (korkeintaan 100.000 euroa), joiden osuus Tekesin rahoitusvaltuudesta on noin 15%.

Valmistelun yhteydessä on arvioitu tehtävien siirtoa osakeyhtiöön perustuslain 124§:n säätämän tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta. Merkittävän julkisen vallan käyttöä ei siirretä yhtiöön. Yhtiössä tapahtuvien rahoituspäätösten osalta on luotu oikeusturvakeinot ja säädetty toiminnan valvonnasta. Aikaisemman tulkintakäytännön valossa on valmistelussa hyödynnetty mm. Metsäkeskusta, Suomen Erillisverkot Oy:tä ja Finnvera Oyj:tä koskevaa perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntöä. Koska kyseessä ovat nimenomaisesti yrityksille suunnatut palvelut, asialla ei ole vastaavia perusoikeusulottuvuuksia, kuten henkeen ja terveyteen liittyvillä sote-palveluilla.

Ministeriön näkökulmasta kokonaisuuden ohjaus yksinkertaistuu, kun BF-kokonaisuuden ohjaus on keskitetty yhdelle osastolle eli uudelle innovaatio- ja yritysrahoitusosastolle. BF tuleekin olemaan jatkossa aivan keskeinen väline toteutettaessa IPR-kysymyksiin liittyvää suomalaista innovaatio- ja yrityspolitiikkaa.

Mikko Huuskonen
OTT, dosentti
neuvotteleva virkamies
työ- ja elinkeinoministeriö (TEM)