AIPPI tarvitsee nuoria, avoimuutta ja teollisuuden edustusta

3/2020 9.5.2020

Koronakriisi vauhdittaa uuden teknologian hyödyntämistä ja sitä kautta myös AIPPI-järjestön modernisoitumista, arvioi Suomen AIPPIn uusi puheenjohtaja Johanna Lilja.

Maaliskuun puolivälissä koronarajoitukset tyhjensivät monien kalenterin hujauksessa. Suomen AIPPIn puheenjohtajan Johanna Liljan kiireet kuitenkin lisääntyivät pitkin kevättä. Hän on Roschier Asianajotoimiston osakas ja Suomen johtavia asiantuntijoita IPR-riidanratkaisun, tietosuojan ja terveysalan juridiikan kysymyksissä.

― Teknologioiden innovointi, suojaaminen, puolustaminen ja kaupallistaminen jatkuvat samaan tapaan kuin ennenkin. Koronatilanne on tuonut lisäksi uutta työtä, kuten virustartuntojen selvittämiseen ja testaamiseen liittyvät tietosuojakysymykset sekä testausteknologian lisensiointiasiat.

Kontaktien välttämiseksi tämäkin haastattelu hoidettiin sähköpostitse. Lilja huokaa, että kotona etätyössä luontevat tauot jäävät väliin, kun huomiota tarvitsevat myös kohta eskari-ikäinen tytär ja kodinhoito. Hän kaipaa myös päivittäisen työmatkan tarjoamia rauhallisia pohdintatuokioita.

Symposiumin valmistelutyö hyödynnetään

Pitkään Suomen AIPPIssa aktiivisesti toimineen Liljan nelivuotinen puheenjohtajakausi käynnistyi tammikuun alussa. Joka kolmas vuosi järjestettävä kansainvälinen AIPPI Symposium työllisti yhdistystä koko alkuvuoden, kunnes pandemia iski laput luukulle. Tapahtuman uusi ajankohta päätetään syksyllä, ja samat teemat ja asiantuntijat kiinnostanevat ensi vuonnakin. Valmistelutyötä voidaan hyödyntää muutenkin, sillä syksyksi on Liljan mukaan suunnitteilla jäsentilaisuus jostain Symposiumin teemasta, esimerkiksi liikesalaisuuspaneeli.

― Symposiumin ohjelma keräsi etukäteen myönteistä palautetta, ja sinne oli ilmoittautunut paljon teollisuuden edustajia, joista moni liittyi AIPPIn jäseneksi. Puhujista ja tavoitellusta yleisöstä osa tulee Suomen ulkopuolelta, joten uusi tapahtuma halutaan järjestää vasta kun matkustaminen on jälleen turvallista.

Teknologia mahdollistaa erilaiset etätapaamiset, mutta IP-alallakin juuri kansainvälisissä kongresseissa verkostoidutaan tehokkaasti. Liljan mukaan nyt on pohdittava, miten muuttuneessa maailmassa verkostoja voidaan luontevasti ylläpitää ja luoda.

Korona vauhdittaa AIPPIn uudistumista

Lilja kannattaa AIPPIn nykyistä strategiaa houkutella mukaan lisää nuoria ja in-house-jäseniä. Hän korostaa, että dialogiin pitää saada mukaan asianajajien ja patenttiasiamiesten lisäksi enemmän teollisuuden näkemyksiä, jotta AIPPIn lausuntotyö palvelisi paremmin käytännön toimintaa. Hän toivoo järjestön uudistavan resoluutiotyötä dynaamisemmaksi ja ottavan aktiivisemmin kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin Standing-komiteoidensa kautta. Lilja itse kuuluu niistä kahteen, Client Attorney Privilege ja Pharma and Biotech -komiteoihin.

― Komiteoiden työ pitäisi tehdä läpinäkyvämmäksi, ja niiden pitäisi pystyä vakuuttamaan teollisuuden edustajia siitä, että AIPPIn toimintaan osallistuminen tuo heille lisäarvoa. Onneksi on jo esimerkkejä, kuten Suomen AIPPIn uusi hallituksen jäsen Pirke Fustinoni (Outotec), joka osallistui viime vuonna ensimmäistä kertaa AIPPI-kongressiin liikesalaisuuspaneelin puhujana ja kongressikokemuksestaan innostuneena haki ja tuli valituksi kahteen aihealueiltaan teollisuuden kannalta merkittävään Standing-komiteaan.

Koronakriisi vauhdittaa AIPPIn uudistumista. Vuoden 2020 ExCo järjestetään etäkokouksena, ja päätöslauselmista äänestetään sähköisen työkalun avulla. Samoin resoluutioluonnosten kommentointikierrokset hoitunevat jatkossa etänä, jolloin delegaattien ajankäyttö itse kongressissa tehostuisi. Suomen AIPPIn modernisoinnissa puheenjohtaja asettaa kolme tavoitetta: toiminta läpinäkyvämmäksi, teollisuus tiiviimmin mukaan ja lisää nuoria jäseniä.

― Toimintaan pääsee tutustumaan osallistumalla esimerkiksi AIPPIn kansallisiin raporttityöryhmiin. Yhdistyksen on tarkoitus myös jo lähiaikoina lisätä vuorovaikutusta jäsenistön kanssa järjestämällä tapaamisia, joissa alustajina toimisi myös ulkomaisia AIPPI-kollegoita.

Raporttityöryhmät käsittelevät vuosittain määrättyjä aiheita ja laativat siitä raporttiluonnoksen. Tämän vuoden kysymykset käsittelivät (1) keksijäasemaa tekoälyn kautta tehtyihin keksintöihin, (2) tavaramerkkien kuvailevuutta puolustuksena loukkausväitteeseen, (3) dataan liittyviä immateriaalioikeuksia ja (4) asianosaiskelpoisuutta IP riidoissa. Raporttiluonnokset käsitellään yhdistyksen (etä)kevätkokouksessa 12.5.2020 ja ne löytyvät yhdistyksen sivuilta.

Disruptiiviset innovaatiot kehittävät myös IPR-järjestelmää

Vakiintuneet toimintamallit murtuvat, kun disruptiiviset innovaatiot − uusimpina tekoäly, alustatalous ja esineiden internet (IoT) − muuttavat markkinoiden rakenteita.

― IPR-alan näkökulmasta disruptio merkitsee uusia innovaatioita, ja sitä kautta uutta suojattavaa ja puolustettavaa. Lisäksi uudenlaiset liiketoimintamallit, kuten kiertotalous, lisäävät eri alojen toimijoiden yhteistyötä, mikä puolestaan edellyttää sopimista myös aineettomien oikeuksien omistuksesta ja käytöstä, Lilja sanoo.

Hän nostaa esiin immateriaalioikeuksien roolin myös datamaailmassa: miten dataa voi suojata ja hyödyntää, miten sen käytöstä kannattaa sopia. Jo nyt lainsäätäjien ja/tai lainsoveltajien on pystyttävä ottamaan kantaa muun muassa tekoälyn tekemien keksintöjen tai teosten suojaamiseen. Lilja ei usko IPR-järjestelmän radikaaleihin suunnanmuutoksiin lähivuosina, sillä se on taustaltaan vanha ja kansainvälisesti pitkälle harmonisoitu. Työt IPR-juristilta tuskin loppuvat.

― Yhä useamman yhtiön keskeinen omaisuuserä on aineeton omaisuus, jota pitää suojata, puolustaa ja kaupallistaa. Meidän IP-ammattilaisten tehtävä on auttaa säännöillä ja niiden tulkinnoilla siinä, että investoinnit innovaatioihin kannattavat. Puolustamme järjestelmää, jossa on turvallista ja kannattavaa innovoida.

Uuden oppiminen innostaa IPR-juristia

Toimeksiannoissa Lilja miettii asiakkaan koko toimialaa ja toimintaympäristöä: mitä tietoja ja taitoja hyvällä neuvonantajalla tällä alueella pitää olla.

― Tosielämässä eri oikeudenalat, kuten esimerkiksi tietosuoja ja immateriaalioikeudet, eivät elä siiloissa. Esimerkiksi lääketieteen alan yhteistyöprojekteissa pitää ymmärtää uuden toisiolain (Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä 552/2019) mukaiset mahdollisuudet hyödyntää terveydenhuollossa syntyneitä rekisteritietoja, potilaslaki, henkilötietojen suojaa koskeva sääntely sekä IP-asiat, kuten syntyvään tutkimusdataan liittyvistä oikeuksista sopiminen.

― Olen onnellinen ja kiitollinen uravalinnastani, sillä innovaatioiden parissa työskennellessä aika ei käy pitkäksi, kun aina oppii uutta. Vaikkapa jonkin lääkemolekyylin valmistusprosessissa voi patenttilitigaation yhteydessä sukeltaa syvälle yksityiskohtiin ja päästä tapaamaan lääkkeen keksijöitä ja muita alan huippuasiantuntijoita. Näenkin itseni yhä kymmenen vuoden kuluttua Roschierilla IP- ja teknologia-asioihin keskittyvänä asianajajana, Lilja sanoo.

Kirjoittajat