Aineettomat oikeudet ja minä: Juhani Mykkänen ja tarina Woltin nimen takana

6/2021 22.11.2021
Juhani Mykkänen

Aineettomat oikeudet ja minä on IPRinfo-lehden artikkelisarja. Aineettomat oikeudet koskettavat alan ammattilaisten lisäksi jokaisen ihmisen arkea tavalla tai toisella. Aineettomat oikeudet ja minä – haastattelusarjassa keskustellaan eri aloja edustavien ihmisten kanssa, joiden uralla tai elämässä aineettomat oikeudet ovat olleet erityisen merkittävässä roolissa.

Lähettipalvelustaan tunnetun teknologiayhtiö Woltin perustajaosakas ja kehitysjohtaja Juhani Mykkänen on monien titteleiden mies. ”Olen diplomi-insinööri, entinen journalisti ja nykyinen yrittäjä. Yksi keskeinen titteli on varmasti myös Woltin perustajaosakas”. IP-oikeuksiin liittyvään haastatteluun sopivasti käy myös ilmi, että Mykkänen on ottanut ammatilliset ensiaskeleet immateriaalioikeudellisten asioiden parissa. ”Olen myös entinen teollisuusoikeusassistentti, eli entinen IPR-ammattilainen! Olen aloittanut urani patenttitoimistossa, toimiessani assistenttina Patenttitoimisto Pitkäsellä Kuopiossa”, Mykkänen kertoo. 

IP-alan monimutkaisuus

Ensikosketuksensa aineettomiin oikeuksiin Mykkänen sai patenttien maailmasta. ”Avustin kaikenlaisten patenttihakemusten tekemisessä, tein uutuustutkimustöitä ja sen sellaista”, Mykkänen muistelee. ”Vaikken aikaisemmin tiennyt juuri mitään patenteista, opin töiden lomassa paljon siitä, mitä patenttihakemukselta vaaditaan, mikä hakemuksen rakenne on ja mitä uutuustutkimuksella tarkoitetaan. Lisäksi opin paljon siitä, miten tärkeää on tuoda tarkasti ja alalle tyypillisellä tavalla esille ne asiat, mitkä keksinnössä ovat uusia ja joille patenttia halutaan”. 

Ensikosketus valotti ennen kaikkea aineettomien oikeuksien monimutkaisuutta. ”Yllättävintä, mitä opin patenttitoimistossa työskennellessäni oli se, että amatöörin on lähes mahdotonta patentoida keksintöään. Ainakin itse koin, että patenttihakemuksen ‘hyväksyttävän kaavan mukaan’ tekeminen oli niin teknistä, että olisi hyvin pitkä ja monimutkainen prosessi yrittää itse patentoida jotain, jollei itse olisi selvillä siitä, miten esimerkiksi asian keksinnöllisyyden esittäminen pitää hoitaa”, Mykkänen pohtii. Nauraen hän antaa esimerkin: ”Se on vähän kuin hakisi oikeustieteelliseen tietämättä vastausformaattia.” 

”Ensimmäisenä mieleen tulee ainakin se, miten huonosti ala on mielestäni nimetty! Aineeton oikeus kuulostaa mielestäni vähän samanlaiselta kuin esimerkiksi ”vitsitön huumori” – ikävältä.”

Mykkäsen näkökulmasta IP-ala on myös muilla tavoin monimutkainen. ”Ensimmäisenä mieleen tulee ainakin se, miten huonosti ala on mielestäni nimetty! Aineeton oikeus kuulostaa mielestäni vähän samanlaiselta kuin esimerkiksi ”vitsitön huumori” – ikävältä. Myös immateriaalioikeus on nimenä kovin vaikeasti hahmotettava. Joku kuvailevampi, lähestyttävämpi ja helpommin käsitettävä nimi kuten esimerkiksi ”keksintöoikeudet” olisi mielestäni paljon sopivampi. Joku sellainen nimi, joka ihmisten olisi helppo ymmärtää heti”. 

Immateriaalioikeuteen liittyvät kielelliset seikat mietityttivät Mykkästä jo hänen työskennellessään patenttitoimistossa. ”Työnkuvaan liittyi usein erilaisten patenttihakemusten kääntämistä englannista suomeen ja suomesta englantiin. Etenkin teknistä sanastoa käännettäessä tuntui yllättävän yleiseltä, että en omalla sivistykselläni yksinkertaisesti tiennyt, mitä jonkin englanninkielisen keksinnön osan tarkka suomenkielinen sanakirjavastine tarkoitti”. 

Oliko ennen kaikki paremmin? 

Vaikka vastaan on tullut monenlaisia keksintöjä, tietynlaiset keksinnöt ovat Mykkäsen mielestä erityisen viehättäviä, kiinnostavia ja mielekkäitä. ”Vanhan hyvän ajan keksinnöt ovat mielestäni kaikkein mielenkiintoisimpia! On ihailtavaa, että joku keksii jonkun todella yksinkertaisen asian kuten vaikkapa pullonkorkin ja siihen liittyvän pullonavaajan: se on kaikessa yksinkertaisuudessaan täydellisen nerokas systeemi. Samanlaisia käytännönläheisiä keksintöjä ovat esimerkiksi hakaneula tai ovenkahva”, Mykkänen pohtii. ”On kiehtovaa, kun joku onnistuu keksimään jotain sellaista, mitä moni on ajatellut pitkään, mutta kukaan ei ole saanut kehitettyä”. Esimerkkinä Mykkänen nostaa esille Applen ja avainpaikantimen. ”Se on asia, jonka lähestulkoon jokainen ihminen on keksinyt jossain kohtaa elämää, mutta jota kukaan ei ole onnistunut kaupallistamaan ennen Applea. Se on mielestäni monella tapaa siistiä”. 

Immateriaalioikeuksien tärkeys

Teknologiayhtiö Woltin menestystarinaa perustamassa ja rakentamassa ollut Mykkänen pitää aineettomien oikeuksien suojaa hyvin tärkeänä. ”Asioiden suojaaminen on ehdottomasti tärkeää – ilman sitä maailma ei toimisi. Tuotekehitystyö vie usein pitkiäkin aikoja, ja jollei työn tulosta voida millään tavalla suojata, ei tuotekehitykseen myöskään kannata käyttää aikaa. Silloinhan kuka tahansa voisi laillisesti kopioida vaivalla tehdyn työn lopputuloksen. Siksi se on mielestäni erityisen tärkeää”, Mykkänen pohtii. 

”Asioiden suojaaminen on ehdottomasti tärkeää – ilman sitä maailma ei toimisi.”

Asia ei kuitenkaan myöskään ole täysin mustavalkoinen. ”Toisaalta on mielestäni olemassa myös muunlaisia asioita, kuten esimerkiksi tiettyjä käyttöliittymäjärjestelmiä, joiden suojaaminen ei ymmärtääkseni ole mahdollista eikä oikeastaan edes kannattavaa”, Mykkänen pohtii. ”Suhteessa niihin saattaisin kommentoida, että suojan puute kannustaa kehittämään ja rakentamaan aina vain parempia ja toimivampia ratkaisuja. Pitää vähän varpaillaan, kun tietää, että joku voi kopioida idean. Suojan puute muistuttaa siitä, että siinä vaiheessa, kun joku muu kopioi ideasi, sinun on oltava jo askeleen edellä. Ideaa on kehitettävä ja mietittävä aina pidemmälle ja pidemmälle”. 

Immateriaalioikeuksien painoarvo osana Woltin tarinaa – Tarina Woltin nimen takana

Tavaramerkit ovat nuoruuden patenttitoimistokokemusten jälkeen nousseet yrittäjänä toimivan Mykkäsen elämän tärkeimmiksi aineettomiksi oikeuksiksi. ”Yrittäjänä tavaramerkkisuoja on totta kai täytynyt huomioida. Matkan varrella on tullut mietittyä etenkin firman nimeä ja sen suojattavuutta. Aika käytännönläheisiä asioita kaiken kaikkiaan: Onko nettisivu vapaana, minkä nimen voi rekisteröidä ja niin edespäin”, Mykkänen muistelee. ”Oli tärkeää tarkistaa, että nimi oli sellainen, että siihen liittyvän logon ja tavaramerkin pystyi suojaamaan eri maissa”.

”Yrittäjänä tavaramerkkisuoja on totta kai täytynyt huomioida. Matkan varrella on tullut mietittyä etenkin firman nimeä ja sen suojattavuutta. Aika käytännönläheisiä asioita kaiken kaikkiaan.”

Miten kotiinkuljetuspalveluja koordinoivan sovelluksen lyhyt, ytimekäs, iskevä ja ennen kaikkea suojattavissa oleva nimi sitten keksittiin? ”Kuuden perustajaosakkaan kesken mietimme nimeä varmaan ainakin neljän kuukauden ajan. Keräsimme nimiehdotuksia isoon Excel-taulukkoon, mutta yksikään ehdotuksista ei saanut neljää ääntä enempää kuudesta mahdollisesta. Wolt oli ensimmäinen nimiehdotus, jonka toimivuudesta olimme kaikki yhtä mieltä”, Mykkänen kertoo. Kuka nimen sitten keksi ja miten? ”Mika Matikainen, joka on meidän niin sanottu designer founder, oli löytänyt Googlesta listan, jossa oli 10 000 kuvitteellista bändin nimeä. Listalta löytyi nimi Volt United. Mika keksi, että miten toimisi Wolt kaksois-v:eellä. Ensimmäistä kertaa kaikki kuusi perustajaa olivat sitä mieltä, että nimi voisi toimia”. Ja toimia se todella teki, sillä siitä arvoltaan Suomen historian suurimpaan yritysmyyntiin johtaneen Woltin menestystarina lähti.

Wolt nimenä miellytti sovelluksen perustajia monestakin syystä. ”Miellyimme Wolt-nimeen muun muassa siksi, että olimme melko realistisia sen suhteen, että emme välttämättä tule aina tekemään jotain ruokaan liittyvää. Siksi emme halunneet, että nimi olisi esimerkiksi Food-jotain tai muuta vastaavaa ruokaan liittyvää”, Mykkänen kuvailee. ”Se on mielestäni ollut tosi hyvä päätös, koska nykyään Woltin kautta voi tilata myös paljon muuta kuin ruokaa, kuten esimerkiksi Clas Ohlsonin tai Mustin ja Mirrin tuotteita tai jopa Keltaisen Ruusun tuotteita tai muuta vastaavaa”. 

Menestystarinaksi kasvaneen yrityksen kehitysjohtajana toimiva Mykkänen toteaa kuitenkin harvemmin enää tulevansa pohtineeksi aineettomia oikeuksia. ”Tässä vaiheessa yrityksen kasvua lakitiimimme hoitaa homman, enkä itse enää tule olleeksi näissä jutuissa kovin aktiivisesti mukana”, hän sanoo.

Katse kohti tulevaa

Lopuksi Mykkänen päätyy vielä pohtimaan aineettomien oikeuksien tulevaisuutta. ”Maailma on mielestäni menossa yhä avoimempaan suuntaan, esimerkiksi avoimen lähdekoodin osalta. Tuntuu ainakin osittain siltä, että trendi on sellainen, että olet vähän nolo, jos yrität liikaa vartioida omaa tonttiasi. Ei ole trendikästä sanoa, että minä keksin tämän jutun, eikä kukaan teistä saa käyttää sitä, joten pysykää kaukana”, hän pohtii. ”Sen sijaan on siistiä, että vaikka Elon Musk iloitsee, jos Tesla innoittaa muitakin kehittämään sähköautoja. Siitä huolimatta uskon, että aineettomat oikeudet ovat tosi tärkeitä tulevaisuudessa, ja että niiden paikka teollisuudessa ja erilaisessa tuotekehityksessä on tosi vakaa. Tulevaisuus on varmaan aika monipuolinen”. 

Entä mitä Suomen historian suurimpaan yritysmyyntiin osaa ottanut Mykkänen itse toivoo tulevaisuudeltaan? ”Haluaisin oppia kirjoittamaan oikein hyviä pop-kappaleiden tekstejä!”, hän nauraa. Kenties tekijänoikeudetkin tulevat siis teollisuusoikeuksiin perehtyneelle yrittäjälle tutuiksi tulevaisuudessa! 

Lisää Woltin myynnistä Yhdysvaltalaiselle Doordashille voit lukea esimerkiksi Helsingin Sanomien artikkelista täältä

Kuva: Woltin arkisto. Juhani Mykkänen kuvattuna Woltin toimistolla.

Aiheet: Haastattelut

Kirjoittajat