Yhteinen huolenaihe IPR at the Crossroads-seminaarissa: Patenttipäätöksillä on jo kiire

(IPRinfo 3/2006)

Euroopan pirstaleinen patenttijärjestelmä nousi ykköshuolenaiheeksi, kun IPR-järjestelmän tulevaisuuden vaihtoehtoja punnittiin korkean tason seminaarissa Helsingissä.

IPR at the Crossroads -seminaari järjestettiin osana Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmaa. Tilaisuus keräsi syyskuun alussa Helsinkiin satakunta alan asiantuntijaa EU:n jäsenmaista ja sellaisiksi pyrkivistä. Seminaarin järjestivät Kauppa- ja teollisuusministeriö, Patentti- ja rekisterihallitus, Euroopan komissio, SITRA ja IPR University Center.

Göteborgilaisen Chalmersin teknillisen korkeakoulun professori Ove Granstrand toi keskusteluun ekonomistin näkökulman. Hänen mukaansa maailmanlaajuinen intellektuaalinen kapitalismi on luonut globaalille IPR-yhteisölle ennennäkemättömiä mahdollisuuksia ja haasteita.

Granstrandin mukaan muutostahti vain kiihtyy uusien informaatiomarkkinoiden kehittyessä.
– Uusia hämmentäviä teknologioita ilmestyy markkinoille entistä nopeammin. Patenttijärjestelmän on yhä vaikeampaa kehittää sopivia vastauksia näihin, hän arvioi.

Granstrand varoitti sääntelyjärjestelmään kohdistuvista uhkatekijöistä. Niitä ovat hänen mukaansa hitaat oikeusprosessit ja lisääntyneet vahingonkorvausvaateet, hitaasti muutoksiin reagoiva lainsäädäntö, heikkojen signaalien tuottamat liian laajat patenttisuojat sekä hidas reagointi patenttiloukkauksiin.

– Tällaisissa tilanteissa patenttijärjestelmä voi jopa toimia tarkoitustaan vastaan hidastaen innovointia ja dynaamista kilpailua, hän varoitti.

Granstrand vaati, että patenttiasioiden käsittelyssä siirrytään yhden kielen järjestelmään.

– Englannin kieli hallitsee jo bisneksessä, miksi siis taistella vastaan, professori lietsoi debattia.

– Ruotsin patenttiviraston pitäisi ryhtyä hyväksymään englanninkielisiä hakemuksia. Protesteja ei tulisi edes pieniltä yrityksiltä, hän väitti.

Tavaramerkki kelpaa esikuvaksi
EU:n sisämarkkinakomissaari Charlie McCreevy korosti puheenvuorossaan huolta patenttijärjestelmän toimivuudesta. Sama huoli toistui monessa muussakin puheenvuorossa seminaarin aikana.

McCreevy kehui yhteisötavaramerkkiä, joka on ollut käytössä kymmenen vuotta. Hänen mukaansa se on todellinen menestystarina, joka on ylittänyt kaikki odotukset. Myös yhteisömalli on otettu markkinoilla ilolla vastaan, komissaari vertasi.

– Patenteissa tilanne on valitettavasti toinen. Yhteisöpatentti, jota liike-elämä kaipaa, ei ole toteutunut.

McCreevyn mielestä nykyinen järjestelmä, ”tilkkutäkki”, on kaukana tyydyttävästä.

– Se saattaa estää patentinhaltijoita toimeenpanemasta oikeuksiaan, kasvattaa kustannuksia ja haitata etenkin pk-yritysten pyrkimyksiä hankkia tehokasta patenttisuojaa, komissaari arvosteli.

Komission järjestämää patenttipolitiikan kuulemiskierrosta McCreevy piti saavutuksena, joka ylitti hänen optimistisimmatkin odotuksensa.

– Teollisuus haluaa yhden luukun järjestelmän. Minä olen samaa mieltä, komissaari linjasi.

Harmonisointi uhka kehitysmaille?
Duken yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professori Jerome H. Reichman oli saapunut Helsinkiin Yhdysvaltain Pohjois-Carolinasta asti varoittaakseen kuulijoitaan maailmanlaajuisen patenttiharmonisoinnin vaaroista.

Reichmanin mukaan Yhdysvaltain nykyhallinto on niin joustamaton, että sen neuvottelijoilla ei ole juuri lainkaan liikkumavaraa. Tämän vuoksi yhtenäistäminen voitaisiin tehdä vain omaksumalla amerikkalainen järjestelmä ota tai jätä -periaatteella.

– USA:n patenttijärjestelmä on kauhea sotku, joka kaipaa kipeästi uudistamista. Yhdysvalloissa patentin voi saada kuka vain, ja eri teollisuuden aloilla on erilaiset normit, professori tuskaili.

Reichmanin mielestä globaali harmonisointipyrkimys vaarantaa myös kehitysmaiden mahdollisuudet nousta kurjuudesta.
– Vain kymmenen vuotta TRIPS-sopimuksen jälkeen tulisi jälleen uusi laillinen toimintaympäristö. Teknologista askelmaa nostettaisiin taas kehitysmaiden saavuttamattomiin, Reichman jyrisi.

Englanninkielen ylivaltaa vastaan
Euroopan patenttiviraston EPOn pääjohtaja, professori Alan Pompidou tyrmäsi ajatuksen yhden kielen patenttijärjestelmästä.
– En tue englannin kielen yksinasemaa. Kulttuuridiversiteetti on säilytettävä myös patenteissa, Pompidou linjasi puheessaan, jonka hän piti sujuvalla englanninkielellä, joskin asiaankuuluvan vahvasti ranskalaisittain ääntäen.

Pompidou ylisti virastonsa toimintakykyä, jota kohtaan seminaarissa esitettiin myös arvostelua.

– Käsittelemme vuosittain 200 000 hakemusta, ja patentteja myönnetään 60 000. Meillä on töissä 6 500 henkilöä, joista 4 000 on korkean tason asiantuntijoita, pääjohtaja hehkutti.

EU:n komission sisämarkkinapääosaston immateriaaliyksikön johtaja Erik Noteboom kertoi komission teettämästä laajasta Economic and social value of patents in the EU -tutkimuksesta

Tutkimuksessa patentinhaltijoilta tiedusteltiin, mihin hintaan he olisivat valmiita myymään patenttinsa. Vastausten perusteella patenttien mediaaniarvo on noin 300 000 euroa.

– Patenteista 36 prosenttia jää hyödyntämättä kaupallisesti. Mitä suurempi t&k-budjetti yrityksellä on, sen todennäköisemmin patentti jää käyttämättä, Noteboom kertoi.

Seminaarin loppupuolella tuotiin esiin uudenlaisia ajatuksia immateriaalioikeuden ja liiketoiminnan suhteesta. Toimitusjohtaja Andrew Moger MMC Media-Mojos Consultancy Ltd:stä puhui viestinnän, tiedottamisen ja yksinoikeuden vuorovaikutussuhteesta. Forum Vitriumin johtaja Jarmo Eskelinen taas kertoi ajatuksiaan uudenlaisen bisnesajattelun istuttamisesta perinteiseen toimintakenttään.

Risto Paananen