”Voiko varastaa vain osittain?”

(IPRinfo 2/2002)

Katri Sipilä tuli Teostoon nuorena lakimiehenä vuonna 1988. Viime syksynä hänet valittiin Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n toimitusjohtajaksi.

Katri Sipilä kiteyttää haastattelun alussa Teoston roolin:
– Teosto ei ole verovirasto eikä rahasampo, vaan aatteellinen yhdistys. Sillä on noin 600 jäsentä, ja noin 14 000 asiakasta, käytännöllisesti katsoen kaikki, jotka Suomessa tekevät sävellyksiä, sanoituksia ja sovituksia, tai harjoittavat musiikkikustannustoimintaa. Jäseneksi hyväksytään, jos on ollut asiakkaana tietyn ajan ja saanut tilityksiä. Teosto edustaa myös ulkomaisia oikeudenhaltijoita.

– Teoston aatteellinen tehtävä on edistää suomalaista säveltaidetta ja sen edellytyksiä. Sen taloudellinen tehtävä on tilittää sävelteosten tekijöille heidän ansaitsemansa korvaukset. Lisäksi sillä on kulttuuripoliittinen rooli. Sitä toteuttaa Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus, Music Information Center, Katri Sipilä lisää. MIC löytyy Teoston okranvärisen kivitalon alakerrasta Lauttasaaresta ja pitää sisällään myös kiinnostavan kotimaisen musiikin nuottiarkiston.

– MIC on vientiorganisaatio, se luo suomalaiselle musiikille esityksiä ulkomailla, mutta myös kotimaassa. Jälkimmäisestä on esimerkkinä koko joukon uutta musiikkia tuottanut kaupunginorkestereiden nimikkosäveltäjäprojekti, Sipilä kertoo.

Yksityinen käyttö kuuma peruna

Musiikin uudet käyttömuodot, mobiili- ja verkkolevitys ovat esittäneet Teostolle kovan haasteen.

– Vaikka musiikin käyttö lisääntyy, niin tulovirtoja ei samassa määrin tuloudu oikeudenhaltijoille, koska suurin osa verkon musiikkipalveluista edustaa piratismia, tietää Sipilä. Hän pitää tärkeänä, että kun tekijänoikeuslaki tänä vuonna uudistuu, niin yksityisen käytön hyvitysjärjestelmä säilyy.

– CD-R-levyjen kotipolttoa on tutkittu, ja 70 prosenttia kopioidusta sisällöstä on musiikkia. Tyhjiä CD-R-levyjä myytiin Suomessa viime vuonna enemmän kuin kaupallisia äänitteitä, Sipilä kertoo. Hän toivoo lisää laillisia musiikin verkkopalveluita, joiden myötä kuluttajat tottuisivat maksamaan myös sisällöistä. Suomessa on vuodesta 1984 ollut voimassa kasettimaksujärjestelmä, jonka mukaan yksityisen kopioinnin kompensoimiseksi tyhjien kasettien, nykyisin myös CD- ja DVD-levyjen hinnasta osa päätyy Teoston kautta oikeudenhaltijoille ja kulttuuria edistäviin tarkoituksiin.

– Yksityisen käytön hyvitysjärjestelmä on kuuma peruna tässä uuden lain valmisteluprosessissa. Me haluamme uuden hyvitysjärjestelmän, joka koskisi kaikkia tuleviakin digitaalisia tallennuslaitteita ja -välineitä. Internetistä on helppo imuroida suosikkikappaleita, pikku hiljaa myös videoita ja elokuvia. Teosto on lisensioinut laillisen Emma.fm-palvelun, jonka kautta voi maksua vastaan ladata musiikkia koneelleen.

– Valitettavasti enemmän kuitenkin käytetään vertaisverkko- tai napster-tyyppisiä palveluita.

Nollatoleranssi piraattien tuontiin

Teosto hyökkäsi piratismia vastaan viime vuonna yhdessä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontatoimiston kanssa Fake no More-kampanjallaan, jonka tarkoitus oli muokata asenteita tekijänoikeuksia kunnioittavaan suuntaan.

– Yksityiset henkilöt tuovat valtavasti tallenteita Virosta ja Venäjältä. Teoston kanta on, että yhdenkin piraattitallenteen tuominen maahan pitää kriminalisoida, se on varastettua tavaraa, Sipilä terävöittää. Hänen mielestään nykyinen käytäntö, jonka mukaan jopa sata piraattitallennetta voi tuoda maahan ”omaan käyttöön” antaa omituisen viestin siitä, että ”voi vallan hyvin varastaa, kunhan ei varasta paljon”. Rikos on rikos, vaikka Sipilän mielestä muutaman piraattituotteen tuomisesta ei tarvitsisi käytännössä rangaista. Riittää, että ne takavarikoitaisiin ja hävitettäisiin, kuten liiat viinakset.

– Nyt kirpputorit pursuilevat ”yksityiseen käyttöön” tuotuja tallenteita. Lakimietinnössä on laillisen piraattituonnin määrä rajattu kymmeneen, mutta me vaadimme nollatoleranssia, Sipilä linjaa. Suomalaiset ostavat vuosittain keskimäärin vain 2,4 laillista äänitallennetta. Kymmenellä piraatilla tyydytetään jo usean vuoden tarve. Nykyisessä tekijänoikeuslaissa jumalanpalveluksissa ja hyväntekeväisyystilaisuuksissa esitetty musiikki on vapaata tekijänoikeuskorvauksista.

– On paljon säveltäjiä, jotka tekevät vain hengellistä musiikkia. Miksi heidän pitäisi tehdä sitä ilmaiseksi? Kun artisti esiintyy hyväntekeväisyyskonsertissa, hän tekee sen omasta tahdostaan. Myös tekijöiden tulisi saada itse päättää, minkälaisia hyväntekeväisyyskohteita he tukevat, vaatii Sipilä. Hän ihmettelee myös, miksi musiikin oikeudenhaltijat ovat ainoa ryhmä, joka ei saa korvauksia tuotteidensa käyttämisestä opetuksessa.

Rahat tekijöille, ei hallintoon

Teosto virtaviivaistaa hallintoaan suuntaamalla online-palveluja tekijäasiakkaille ja musiikin käyttäjille. Nyt Teoston nettisivuilta näkee, mitä musiikin esittäminen tai tallentaminen maksaa ja miten siihen hankitaan lupa. Tänä keväänä Teoston asiakkaat ovat voineet tehdä teosilmoituksensa netissä, ja pian myös musiikin käyttäjät voivat siellä tehdä sopimuksensa.

Suomen ensi vuonna 75-vuotias Teosto on maailman viiden parhaan Teoston joukossa kuluprosenttikriteeriä tarkastellen.
– Meille maksetuista tekijänoikeuskorvauksista hallintoon jää vain 17,5 prosenttia. Katri Sipilän mukaan tekijänoikeuslainsäädäntö on EU-hakijamailla, varsinkin Baltiassa hyvällä mallilla, mutta käytännöissä on hiomisen varaa. Sen sijaan esimerkiksi Venäjällä ei hänen mukaansa immateriaalioikeuksia ole perinteisesti pidetty suuressakaan arvossa.
Pohjoismaiset tekijänoikeusjärjestöt toimivat kiinteässä yhteistyössä Nordisk Copyright Byron kautta. Järjestöillä on yhteinen teosrekisteri. Kun suomalainen säveltäjä tekee teosilmoituksensa netissä, tieto on saman tien muidenkin pohjoismaiden Teostojen käytettävissä. Tekijänoikeusala oli Katri Sipilän mukaan kansainvälistä jo pitkään ennen EU:ta.
– Musiikki on aina liikkunut yli rajojen.

Katri Sipilä

• s.1963 Hollolassa
• Varatuomari 1989
• Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston tutkija 1987
• Auskultointi Hollolan tuomiokunnassa 1988-89
• Teoston lakimies syksystä 1989-1995
• NCB-osaston päällikkö 1995-2001
• Teoston toimitusjohtaja 2001-
• Erityisosaaminen:
  Tekijänoikeus, kilpailuoikeus, sopimusoikeus. Musiikin lisensiointi erityisesti sähköisen viestinnän, uuden teknologian ja tallenteiden käyttäjämarkkinoille. Pohjoismainen ja EU-tason kansainvälinen järjestöyhteistyö.