Työsuhdetekijänoikeuden sääntelytarpeesta selvitys

(IPRinfo, teemanumero 2002)

Opetusministeriön asettamana toimii parhaillaan tekijänoikeustoimikunta, jonka toimikausi on 1.1.2002 – 31.12.2003. Toimikunnan tehtäväksianto on laaja. Se kattaa muun muassa tekijänoikeuslain uudistamisen valmistelun ottaen huomioon yhteiskunnallisen, taloudellisen, teknisen ja kansainvälisen kehityksen.

Toimikunnan kiireellinen tehtävä on ollut valmistella ehdotus, jolla Suomen lainsäädäntö saatetaan vastaamaan EU:n tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia tietoyhteiskunnassa koskevan direktiivin 2001/29/EY vaatimuksia.

Direktiivi ei sisällä määräyksiä tekijänoikeuden asemasta työ- ja virkasuhteissa. Toimeksiantonsa puitteissa toimikunnan on mahdollista arvioida erikseen tätä ns. työsuhdetekijänoikeutta samoin kuin muitakin tekijänoikeuden kehittämiseen liittyviä erityiskysymyksiä.

Lähtökohta on, että tekijällä on normaali tekijänoikeus myös työ- tai virkasuhteen aikana luotuun teokseen, toisin sanoen oikeus määrätä teoksesta ja sopia sen käytöstä. Toisaalta huomioon on otettava työsuhde, jonka tarkoituksena on, että työntekijä tekee työtä työnantajan lukuun. Tekijänoikeuden asemasta työsuhteessa ja tekijänoikeuden siirrosta ei ole yleisiä säännöksiä.

Tämän vuoksi tekijänoikeuden siirtymistä arvioitaessa on johtoa haettava työsuhteen tarkoituksesta, toimialalla noudatettavasta käytännöstä ja muista asiaan vaikuttavista olosuhteista. Vallitsevaa käsitystä voidaan kuvata siten, että työsuhteen tarkoituksen toteuttamiseksi työnantaja saa työntekijän työsuhteessa luomaan teokseen normaalin toimintansa edellyttämän käyttöoikeuden. Käytännössä tekijänoikeuden siirtymisestä työnantajalle on laajalti sovittu työehto- tai työsopimuksin.

Erityissäännökset tietokoneohjelmille

Tekijänoikeuslain 40 b §:ssä on erityissäännökset tietokoneohjelmaa ja tietokantaa koskevasta tekijänoikeudesta. Pykälän mukaan jos kyseinen teos on luotu täytettäessä työsuhteesta johtuvia työtehtäviä, tekijänoikeus siirtyy työnantajalle. Puhuttaessa työsuhdetekijänoikeutta koskevasta yleisemmästä sääntelystä ei yleensä tarkoitetakaan nykyisen sääntelemättömän tilan täyttämistä millä tahansa säännöksellä, vaan nimenomaan sellaisella, joka selkeästi toteaa tekijänoikeuden siirtymisen työnantajalle.

Selvityksen toteutus

Työsuhdetekijänoikeutta koskevan yleisen sääntelyn tarvetta on aiemmin käsitelty lukuisissa komiteanmietinnöissä ja niihin perustuvien hallituksen esitysten perusteluissa. Viimeisimmät johtopäätökset ovat sellaisia kuin “Ellei kehitys alalla johda olennaisesti muuttuneeseen tilanteeseen, ei Suomessa ole tarkoitus ryhtyä lainsäädäntötoimiin” (hallituksen esitys vuodelta 1994) ja “Olosuhteissa tekijänoikeuden alalla ei ole tapahtunut sellaista muutosta, että yleistä työsuhdetekijänoikeuden sääntelyä olisi syytä harkita” (1997).

Tekijänoikeustoimikunnan työhön liittyen opetusministeriö antoi tehtäväkseni selvittää työsuhdetekijänoikeuden sääntelytarvetta. Tarkoitus oli nimenoman tarkastella ja arvioida, onko yhteiskunnassa yleisemmin tai erityisillä tekijänoikeuden käytön kannalta tärkeillä aloilla tapahtunut edellä mainittujen kannanottojen jälkeen sellaista kehitystä, joka puoltaisi työsuhdetekijänoikeutta koskevaa sääntelyä ja myönteisessä tapauksessa, mihin suuntaan.
Tilannetta lähdettiin kartoittamaan lähettämällä kysely 135 viranomaiselle, korkeakoululle, tekijänoikeuksien käyttäjien edustajalle, tekijöiden edustajalle sekä työmarkkina-, toimiala- ja muulle järjestölle. Vastauksia saatiin kaikkiaan 68. Kyselyn jakelussa pyrittiin laajaan kattavuuteen tekemättä tiukkaa rajaa sen suhteen, kuinka välitön merkitys työsuhdetekijänoikeudella mahdollisesti on vastaanottajalle. Osapuolten näkemykset saatiinkin näin suhteellisen hyvin kartoitetuksi.

Selvityksen anti

Selvitys perustuu olennaisilta osin kyselyyn ja siihen saatujen vastausten arviointiin. Tällaisena selvityksen anti on tietysti rajallinen. Se kuvaa pikemminkin eri toimijoiden käsitystä kehityksestä ja sen vaikutuksista kuin antaa puhdasta tosiasiatietoa. Sitä tavoitteleva selvitystyö olisi edellyttänyt paljon syvällisempää tutkimusta. Toisaalta liikuttaessa oikeudenalalla, jossa mahdollisuudella sopimuksin järjestää oikeussuhteet on – ja tulee olla – riittävästi tilaa, on asianomaisten toimijoiden näkemyksillä keskeinen merkitys. Lisäksi on selvää, että pyrittäessä arvioimaan kehitystä ja sen vaikutuksia nyt ja tulevaisuudessa tällaiseen arviointiin liittyy joka tapauksessa paljon epävarmuustekijöitä.
Selvitys on julkaistu opetusministeriön julkaisusarjassa (työryhmien muistioita) numerolla 2002:22.

Olosuhteet ovat muuttuneet

Selvityksen perusteella on mielestäni ilmeistä, että merkittävää olosuhteiden muutosta on tapahtunut niin teknisen kehityksen alalla kuin tekijänoikeuden käytön ja käyttöympäristön suhteen. Tämä koskee nimenomaan suuria viestintäalan toimijoita. Tuotetun aineiston käyttömahdollisuudet ovat lisääntyneet teknologian ja uusien jakeluteiden kehittymisen myötä.

Yrityselämän muutoksen osalta voidaan viitata yritysrakenteen muuttumiseen, erilaisiin yhteistyöhankkeisiin ja viestintäalan keskittymiseen. Tekninen kehitys on puolestaan vaikuttanut siihen, että viestintäalan tuotteet valmistetaan yhä enemmän eri tekijöiden tiiviinä yhteistyönä. Yksittäisen tekijän osuutta on vaikea erottaa eikä hänen tuottamansa aineisto välttämättä olisi käytettävissä työsuhteen ulkopuolella. Tällaisten kehityspiirteiden arvioidaan edelleen jatkuvan.

Kyseisillä aloilla tekijänoikeuden siirtyminen on yleisesti järjestetty sopimuksin. Kuitenkaan sääntelemättömässä tilanteessa ei oikeudellinen ennakoitavuus ole käyttäjien näkökulmasta aina paras mahdollinen. Sopimusjärjestely saattaa olla aukollinen ja tulkinnanvarainen ja siten altis ristiriidoille. Käyttäjien tavoitteena onkin säännöstö, joka mahdollistaa tuotetun aineiston joustavan käytön teknologisen kehityksen luomat mahdollisuudet täysimääräisesti hyödyntäen. Tällaista puoltaisivat myös kilpailunäkökohdat.

Tekijänoikeuden käyttäjät viittaavat myös niihin perusteluihin, joita esitettiin aikanaan tietokoneohjelmia ja tietokantoja koskevan sääntelyn yhteydessä, ja katsovat, että nämä perustelut soveltuvat nykyisin yhä suuremmassa määrin myös muuhun aineistoon. Nähdään, että eron tekeminen sisältötuotannon ja kyseisen erityissääntelyn välillä on yhä keinotekoisempaa.

Sopimusjärjestelmä on toiminut joustavasti

Selvitys osoittaa, että tarvetta ja mahdollisuuksia ei nähdä tietokoneohjelmia ja tietokantoja koskevan sääntelyn kaltaiseen erityissääntelyyn joillakin uusilla alueilla. Näin ollen kyseeseen tulisi vain yleinen ja kaikki tilanteet kattava säännös työsuhdetekijänoikeudesta. Yksityiskohtaisen toteuttamisen suhteen on sääntelyn kannattajien taholta esitetty eräitä lakiteknisiä ja säännöksen soveltamisalaa koskevia rajauksia, kuten että sääntelyllä ei olisi taannehtivaa vaikutusta.
Selvityksen perusteella voidaan todeta, että tekijänoikeuksista sopimisen suhteen ei sinänsä ole tapahtunut merkittäviä muutoksia puoleen tai toiseen. Tekijöitä edustavat tahot vetoavatkin sopimusjärjestelmän tärkeyteen ja joustavuuteen sekä mahdollisuuteen kehittää menettelyä edelleen. He toteavat myös luodun aineiston käytettävyyden ja sitä myötä taloudellisen merkittävyyden lisääntyneen. Myös tietoisuus tekijänoikeuksista olisi kasvamassa. Olennaista yhteiskunnallista muutosta ei katsota tapahtuneen. Kun kehityksen ja sen vaikutusten arviointiin lisäksi liittyy paljon epävarmuutta, tekijätahot suhtautuvat vastahakoisesti lainsäätäjän väliintuloon. Yksi kysymys on kehityksen ja mahdollisen sääntelyn vaikutus työsuhteiden muotoutumiseen.

Sääntely lailla ei tarpeen

Johtopäätöksenä selvityksen perusteella totean, että olosuhteissa tekijänoikeuden alalla on viime vuosina tapahtunut merkittäväkin muutosta ja muutos jatkuu edelleen. Muutos ei kuitenkaan ole yhtä selvä kaikilla aloilla, ja muutoksen vaikutuksista esiintyy erisuuntaisia arvioita.

Soveltamisalaltaan yleinen säännös tekijänoikeuden siirtymisestä työsuhteessa työnantajalle olisi periaatteellisesti tärkeä asia. Pelkästään nyt suoritetun selvityksen perusteella ei ainakaan tässä vaiheessa olisi ryhdyttävä lainsäädäntötoimiin. Lainsäätäjän on yleensäkin syytä tarkoin harkita, milloin on olemassa perusteita puuttua lainsäädännöllä asiaan, joka on mahdollista järjestää muilla keinoin, kuten osapuolten välisin sopimuksin.

Arvioita jatkosta

Selvityksessäni olen katsonut, että tarvetta yleisempään jatkoselvitykseen ei enää olisi, vaan että tilannetta ja sääntelyn vaikutuksia voitaisiin yhtäältä tarkastella eriytetymmin ja kohdennetummin sekä toisaalta jatkaa yleistä kehityksen seurantaa, keskustelua ja arviointia. Viimeksi mainittu tarkoittaa muun muassa asian kansainvälistä tarkastelua niin pohjoismaiden kesken kuin EU-yhteistyössä ja globaalisti. Tekijänoikeuden sääntelyllä on voimakkaat kansainväliset liittymät, ei vähiten kilpailunäkökohtien vuoksi.

Periaatteellisena kysymyksenä työsuhdetekijänoikeutta koskevan sääntely on viime kädessä poliittisen tahdon asia. Nykyinen eduskunta on saanut käsiteltäväkseen edellä mainitun direktiivin täytäntöönpanoa koskevan hallituksen esityksen (HE 177/2002). Mahdollinen työsuhdetekijänoikeuden sääntely lienee vasta seuraavan hallituksen ja eduskunnan harkittava asia.

Pekka Nurmi
Ylijohtaja
Oikeusministeriö

Viitetietoja artikkelissa mainituista valmistelutöistä:

Komiteamietintö 1987:7. Tekijänoikeuskomitean III osamietintö. Esittävien taiteilijoiden, äänitteiden tuottajien sekä radio- ja televisioyritysten oikeudet. Oikeus valokuvaan. Tekijänoikeus työ- ja virkasuhteissa. (KM: 1987:7)

Tekijänoikeustoimikunnan mietintö 19:1994 . Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain muuttamisesta ja oikeudesta valokuvaan annetun lain kumoamisesta.

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain muuttamisesta ja oikeudesta valokuvaan annetun lain kumoamisesta HE 287/1994. Perusteluosat. (www.eduskunta.fi > asiat ja asiakirjat > asioiden käsittelyvaiheet > haku: HE 287/1994)

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun 1 §:n muuttamisesta HE 170/1997 vp. Perusteluosat. (www.eduskunta.fi > asiat ja asiakirjat > asioiden käsittelyvaiheet > haku: HE 170/1997)

Pekka Nurmi: Tekijänoikeudet työ- ja virkasuhteessa. Selvitys tekijänoikeuden asemaan työ- ja virkasuhteissa liittyvistä sääntelytarpeista (Opetusministeriön tekijänoikeusselvitykset 2002)