Tutkimuksen sanansaattaja

(IPRinfo 4/2009)

IPR University Center on kymmenvuotisen taipaleensa aikana onnistunut etenkin immateriaalioikeuksien tutkimuksen edistämisessä, instituutin johto arvioi.

IPRinfo-lehden ensimmäinen numero ilmestyi kymmenen vuotta sitten. Lehdessä kuvailtiin vastaperustetun IPR University Centerin tavoitteita ja arvioitiin immateriaalioikeudellisen tutkimuksen tilaa Suomessa.

Sekä instituutin johtaja, professori Niklas Bruun että pääsihteeri Marja-Leena Mansala perustelivat lehdessä uuden toimijan tarpeellisuutta sillä, että immateriaalioikeuden opettajista ja tutkijoista vallitsi huutava pula.

Näiden tavoitteiden toteutumisen valossa instituutti on osoittanut tarpeellisuutensa, Bruun ja Mansala sanovat nyt.

Uusia tutkijoita ja opettajia
Tutkimuksen ja opetuksen osalta tilanne Suomessa on parantunut merkittävästi, Niklas Bruun arvioi.

– Tohtoriksi tältä alalta väitelleiden määrä on moninkertaistunut. Tämä ei ole tietenkään yksin meidän ansiotamme, mutta olemme olleet vahvasti mukana tutkimuksen edistämisessä ja koordinoimisessa.

– Suomessa on nyt jo parikymmentä nuorta tohtoria, jotka voivat antaa opetusta ja toimia asiantuntijoina, Bruun ynnää.
Marja-Leena Mansala nostaa esiin instituutin roolin syventävien opintojen koordinoijana. Joka vuosi käynnistyy uusi IPR-painotteinen projekti, jossa noin kaksikymmentä opiskelijaa tekee gradunsa immateriaalioikeuksista.

– Nämä opiskelijat ovat myös sijoittuneet jatkossa aika hyvin. Tällä tavalla nousee esiin potentiaalisia tutkijoita.
Jatko-opiskelijoita varten instituutti ylläpitää INNOCENT-tutkijakoulua. Tutkijakoululaisten tavoitteena on väitöskirja. Bruun kertoo instituutin saaneen jopa kritiikkiä osakseen keskittymisestä väitöskirjatuotantoon.

– Tämän alan tutkimus on tuottanut pitkälti opinnäytetöitä juuri sen takia, ettei ole ollut päteviä tutkijoita. Nyt tilanne on parantunut, kun senioritutkijoita on tullut lisää, hän vastaa arvosteluun.

Monitieteellisyydessä vielä kehitettävää
Immateriaalioikeudet liittyvät tiiviisti yhteen muiden tieteenalojen, esimerkiksi tekniikan ja talouden kanssa. Instituutin eräs lähtökohta onkin monitieteellisyys.

Sekä Bruun että Mansala tunnustavat, että instituutilla on yhä vahvasti juridinen leima.

– Ajattelin silloin alussa, että poikkitieteellisyyden saavuttaminen olisi ollut helpompaa. Tämä on ehkä ollut lievä pettymys, Mansala pohtii.

Hänen arvionsa mukaan poikkitieteellisyys toteutuu parhaiten instituutin koulutustarjonnassa.

– Siellä katsotaan immateriaalioikeuksia myös talouden ja tekniikan kautta, eikä keskitytä vain siihen mitä laissa sanotaan.

– Uskon kuitenkin, että juristeiksi olemme olleet hiukan keskimääräistä avoimempia muiden tieteiden suuntaan, Bruun tuumii.

– Käsitteet ja perinteet eri tieteenaloilla ovat erilaisia. Keskustelu immateriaalioikeuksista alkaa muuttua kiinnostavaksi vasta, kun ryhdytään pohtimaan, miten niitä voidaan hyödyntää, hän vertaa.

Suhteiden avulla ovet auki maailmalle
IPR University Centerillä on erityisen vahvat näytöt kansainvälisen tutkijayhteistyön edistämisessä. Instituutti on tuonut Suomeen lukuisia huippututkijoita, ja moni suomalainen on sen avittamana päässyt opiskelemaan tai työskentelemään maineikkaissa opinahjoissa maailmalla.

– Olemme voineet olla auttamassa, kun tutkijat ovat halunneet lähteä vaikkapa Yhdysvaltoihin hyviin yliopistoihin tai Saksaan Max Planck -instituuttiin. Niihin on vaikea päästä, mutta meidän kansainväliset suhteemme ovat avanneet ovia, Bruun sanoo.

Kehitystä on tapahtunut myös jäsenyliopistoissa. Esimerkiksi Hankenilla on IPR-painotteinen maisteriohjelma, jossa on 25 opiskelijaa.

– Se ei ole meidän toimintaamme, mutta ilman instituuttia tätä ohjelmaa ei varmasti olisi olemassa.

Niklas Bruun uskoo perusteilla olevan Aalto-yliopiston luovan uusia mahdollisuuksia IPR University Centerille. Aalto-yliopistosta tulee myös instituutin jäsen kahden nykyisen jäsenen, TKK:n ja Kauppiksen kautta.

Yritysyhteydet vakaalla pohjalla
Sekä Mansala että Bruun uskovat, että kiinnostus immateriaalioikeuksia kohtaan leviää edelleen Suomessa, koska IPR:n taloudellinen merkitys on valjennut yhä useammalle. Valtioneuvosto hyväksyi hiljattain myös immateriaalioikeudellisen strategian, ensimmäisen laatuaan.

Marja-Leena Mansala kertoo havainneensa kasvavaa kiinnostusta immateriaalioikeudellisen tutkimuksen hyödyntämiseen yritystoiminnan muodossa. Yhteistyö yritysten kanssa on välttämätöntä myös instituutin toiminnalle.

Instituutin palveluista yrityksille tutuimpia ovat koulutus ja julkaisut.

– Yrityksistä olemme saaneet koulutustilaisuuksiimme luennoitsijoiksi asiantuntijoita, joilla on vahva käytännön näkökulma mukana. He osaavat kertoa esimerkkejä IPR:n hyödyllisyydestä.

Tärkein yhteydenpitokanava yrityksiin ja samalla koko toiminnan selkäranka on kuitenkin instituutin kannatusyhdistys, IPR University Center Association ry.

Niklas Bruun arvioi, että instituutin yhteys yritysmaailmaan on vakaalla pohjalla. Kannatusyhdistykseen on vuosien varrella myös tullut jonkin verran lisää jäseniä.

– Huonoinakaan aikoina yritysjäsenet eivät ole vetäneet tukeaan pois. Se mahdollistaa esimerkiksi tämän lehden julkaisemisen, Bruun huomauttaa.