Todistelun turvaamista koskeva laki vähällä käytöllä

(IPRinfo 2/2004)

Laki todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa (7.4.2000/344, TodTurvL) tuli voimaan 1.5.2000. Laki on siis ollut voimassa yli neljä vuotta, mutta oikeuskirjallisuudessa se on saanut toistaiseksi melko vähän huomiota. Yhteydenotot tuomioistuimiin ja joukkoon asianajotoimistoja osoittivat, ettei lakia ole myöskään sovellettu kovinkaan laajasti käytännössä.

Lähtökohtana lain säätämiselle olivat pääasiassa oikeuskäytännössä syntyneet epäilykset siitä, ettei kansallinen lainsäädäntömme olisi mahdollistanut todistelun turvaamiseksi TRIPs-sopimuksen edellyttämiä turvaamistoimenpiteitä.

Todistelun turvaamisesta päätettiin Suomessa säätää oma erityislakinsa toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa vastaavat säännökset liitettiin osaksi patenttilakia ja muita immateriaalioikeuksia koskevia lakeja. TodTurvL:n viittaussäännösten johdosta OK 7 luvun säännöksiä turvaamistoimista ja UL 7 luvun yleisiä säännöksiä turvaamistoimen täytäntöönpanosta sovelletaan soveltuvin osin myös TodTurvL:n mukaisiin turvaamistoimiin.

Soveltamisala yhtä laaja kuin TRIPsissä

TodTurvL:n soveltamisala säänneltiin hallituksen esityksen (HE 119/1999 vp) mukaan yhtä kattavaksi kuin TRIPs-sopimuksessa. TodTurvL:n 1 §:n mukaan lakia sovelletaan erikseen luetelluissa immateriaalioikeuslaeissa säädettyjen teollis- tai tekijänoikeuksien loukkaamiseen. Rikoslain soveltamisalaan kuuluvat loukkaukset jäävät TodTurvL:n soveltamisalan ulkopuolelle. Toisaalta loukatulla osapuolella on tällöin ainakin periaatteessa käytössään pakkokeinolain mukaiset turvaamistoimet.

Riidan kohteen tulee koskea välittömästi mainittuja immateriaalioikeuksia. Laki ei siis sovellu johdannaisiin oikeuksiin. Esimerkkinä lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävästä riidasta hallituksen esityksessä mainitaan riita panttioikeudesta patenttiin.

TodTurvL:n sanamuodosta eikä liioin hallituksen esityksestä ei saa selkeätä vastausta siihen, voidaanko lakia soveltaa myös sellaiseen riita-asiaan, jossa todistelun turvaaminen kohdistuu vain vahingon määrittämiseen. Väliaikaisista kieltotuomioista väitöskirjansa kirjoittaneen Marcus Norrgårdin mukaan TodTurvL:n soveltamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, minkä tyyppinen kanne on kyseessä, kunhan kanne koskee loukkausta. TodTurvL:a voitaneen siten soveltaa niin vahingonkorvaus-, kielto- kuin vahvistusasiaan.

TRIPsissä teollisoikeuksiin luetaan myös julkistamattoman tiedon suoja. Tämän vuoksi TodTurvL:ia sovelletaan myös eräisiin lääkelakiin ja kemikaalilakiin perustuviin vahingonkorvausriitoihin sekä eräisiin SopMenL:n mukaisiin kiellon määräämistä ja vahingonkorvausta koskeviin riita-asioihin.

Turvaamistoimen kohteena merkityksellinen aineisto

Lain sanamuodon mukaan turvaamistoimen kohteena voi olla sellainen aineisto, jolla voidaan olettaa olevan merkitystä turvaamistoimen taustalla olevassa riita-asiassa. Hallituksen esityksessä todetaan, että todisteen merkitystä arvioitaessa tulee ottaa huomioon OK 17:7 §:n säännökset todistelusta.

Todistusaineiston turvaamista ei siis tule hyväksyä, jos ”sen esille tuomilla todistusseikoilla ei selvästi voisi olla näyttöarvoa ilmoitetulle todistusteemalle” tai jos todiste koskisi jo selvitettyä seikkaa. Hallituksen esityksessä on mainittu, että turvaamistoimi voidaan yleensäkin lähtökohtaisesti kohdistaa vain sellaiseen aineistoon, jonka esittämisestä hakijalla on näyttötaakka.

Lakivaliokunta täydensi vielä (LaVM4/2000) ”aineiston” merkityssisältöä: ”ilmauksella ’aineisto’ tarkoitetaan periaatteessa mitä tahansa aineistoa, jolla voi olla merkitystä tässä suhteessa”. Esimerkkeinä on mainittu muun muassa liiketoiminnan asiakirjat, kirjanpito, tilausasiakirjat, laskut, kuitit, varastokirjanpito sekä teollis- ja tekijänoikeuksien kohteiden käyttöoikeuksia koskevat sopimukset ja lisenssit.

Havainnointi takavarikkoa kevyempi vaihtoehto

TodTurvL:n 2 §:ssä mainitaan nimenomaisena turvaamistoimimuotona takavarikko. Sen lisäksi tai sijasta tuomioistuin voi määrätä muusta, ei kuitenkaan takavarikkoa ankarammasta toimenpiteestä, joka on tarpeen todistusaineiston hankkimiseksi tai säilyttämiseksi.

Hallituksen esityksen mukaan todistelun turvaaminen voidaan usein toteuttaa jo pelkällä havainnoinnilla. Tällöin havainnoitsijaa voidaan kuulla todistajana myöhemmin varsinaisessa pääasiassa. Hallituksen esityksessä viitataan myös OK 7:3 §:n mukaisiin toimenpiteisiin. Todistelun turvaaminen voidaan siten toteuttaa esimerkiksi kieltämällä vastapuolta sakon uhalla tekemästä jotakin, ryhtymästä johonkin tai tekemään jotakin.

TodTurvL:n 2 §:ssä on myös intressivertailua koskeva säännös. Säännöksen mukaan turvaamistoimesta ei saa aiheutua vastapuolelle turvattavaan etuuteen nähden kohtuutonta haittaa. Hallituksen esityksessä todetaan, että intressivertailun johdosta tuomioistuin voisi määrätä myös viran puolesta lievemmän toimenpiteen kuin hakija vaatii.

Intressivertailu on siten suoraan yhteydessä määrättävän turvaamistoimen toteutustapaan. Esimerkiksi valokuvaamalla, tallentamalla tai kopioimalla toteutettu turvaamistoimi aiheuttaa vastapuolelle yleensä lievempää haittaa kuin aineiston takavarikointi.

Edellytyksenä oikeudenloukkauksen todennäköisyys

TodTurvL:n mukaisessa turvaamistoimiasiassa hakijana voi olla ainoastaan se, jolla on lain 1 §:ssä tarkoitettu oikeus. Lakivaliokunta katsoi, että hakijana voisi toimia myös tekijänoikeusjärjestö silloin, kun oikeudenhaltija on siirtänyt järjestölle sen oikeuden, josta pääasiariidassa on kysymys.

Hakijan tulee turvaamistoimihakemuksessaan saattaa todennäköiseksi oikeutensa olemassaolo sekä se, että tätä oikeutta loukataan tai loukkaus on välittömästi toteutumassa. Todennäköisyysnäytön osalta hallituksen esityksessä viitataan OK 7 luvun mukaisia turvaamistoimia koskevaan näyttökynnykseen.

TodTurvL:n mukainen turvaamistoimi eroaa kuitenkin OK 7 luvun turvaamistoimista siinä, että todennäköisyysnäyttö TodTurvL:ssa koskee myös oikeuden loukkauksen tai välittömästi toteutuvan oikeuden loukkauksen näyttökynnystä.

Edellä mainitun lisäksi TodTurvL:n mukaisen turvaamistoimen edellytyksenä on, että hakijan oikeus voidaan vahvistaa UL 2:2 §:n tarkoitetulla ratkaisulla. Viittaussäännös on sama kuin OK 7 luvun mukaisissa turvaamistoimissa.

Turvaamistoimen määräämisen edellytyksenä on lisäksi, että on olemassa vaara, että vastapuoli tai se, jonka hallussa aineisto on, kätkee, hävittää tai luovuttaa todistusaineistoa tai muulla tavoin menettelee todistusaineiston säilymistä vaarantavalla tavalla. HE:n perustelujen mukaan todennäköisyysnäyttövaatimus ei koske hukkaamisvaaraa, vaan jo vaaran olemassaolo riittäisi edellytyksen täyttymiseksi. Koska hakijalla ei vaaran olemassaolosta ole näyttövaatimusta lainkaan, on oikeuskirjallisuudessa katsottu, että hakijalla on vaaran olemassaolosta ainoastaan väittämistaakka.
Väliaikainen turvaamistoimi vastapuolta kuulematta

Turvaamistoimi voidaan antaa väliaikaisena turvaamistoimena vastapuolta kuulematta. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa todistusaineisto on pääsääntöisesti aina luonteeltaan sellaista, että sen hävittäminen on erittäin nopeaa ja helppoa. Koko turvaamistoimen tarkoitus saattaisi vaarantua, jos vastapuoli saisi tietää turvaamistoimihakemuksesta. Hallituksen esityksessä todetaankin, että turvaamistoimi tulee todennäköisesti määrättäväksi väliaikaisena hakijan vaatiessa.

Asiantuntija ulosottomiehen apuna

Ulosottomiehellä on TodTurvL:n nojalla toimitettavan turvaamistoimen täytäntöönpanossa oikeus saada poliisilta virka-apua. Lisäksi lain 5 §:n mukaan ulosottomies saa tarpeen vaatiessa käyttää turvaamistoimen täytäntöönpanossa apunaan esteetöntä asiantuntijaa.

Asiantuntijan käyttäminen ulosottomiehen apuna on hyödyllistä tilanteissa, joissa täytäntöönpanon toteuttaminen vaatii erityisosaamista. TodTurvL:n mukaisissa turvaamistoimissa turvaamistoimen kohteena olevan materiaalin yksilöiminen voi osoittautua ulosottomiehelle vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi ilman kyseisen alan asiantuntijaa.

Myös hakijaa tai tämän edustajaa voidaan tietyissä tapauksissa käyttää ulosottomiehen apuna turvaamistoimen täytäntöönpanossa. Tällöin tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei hakijan tai tämän edustajan käyttäminen johda siihen, että tämä saa tiedon asiaan kuulumattomasta yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta.
Järjestely edellyttää, että ulosottomies luottaa siihen, että asiantuntija menettelee asianmukaisesti. Asiantuntijan esteellisyyteen sovelletaan OK 17:47 §:n säännöksiä.

Ennen asiantuntijan kutsumista ulosottomiehen on varattava hakijalle tilaisuus tulla kuulluksi. Mikäli turvaamistoimea ei ole määrätty väliaikaisena, myös vastapuolelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiantuntijan käyttämistä koskevassa kysymyksessä.

Hakijavakuutta koskevat yleiset säännökset soveltuvat

TodTurvL:ssa olevan ulosottolain viittaussäännöksen johdosta UL 7:16 §:n mukaiset hakijavakuutta koskevat säännökset tulevat myös sovellettaviksi. Ulosottolain mukaan turvaamistoimipäätöstä ei saa panna täytäntöön, ellei hakija aseta ulosottomiehelle panttia tai takausta vahingosta, joka tällaisesta toimenpiteestä voi syntyä vastapuolelle. OK 7:7 §:ssä säädetään tuomioistuimen oikeudesta vapauttaa hakija vakuuden asettamisesta.

Hakijavakuuden suuruudesta päättää ulosottomies. Vakuuden suuruuden arviointi saattaa muodostua hyvinkin ongelmalliseksi sen vuoksi, että turvaamistoimella mahdollisesti aiheutettavan vahingon määrittäminen saattaa olla vaikeaa.

Lähtökohtaisestihan vakuuden määrän tulisi olla vähintään mahdollisen vahingon suuruinen. Ulosottomiehellä on turvaamistoimen voimassaolon jatkuessa ja siitä aiheutuvan vahingonvaaran kasvaessa lisäksi oikeus vaatia lisävakuutta uhalla, ettei täytäntöönpanoa muuten jatketa (KKO 2001:123).

Väheneekö piratismi?

Todistelun turvaamisesta annettu laki on toistaiseksi jäänyt oikeuskirjallisuudessa vaille suurta huomiota, mutta kiinnostus lakia kohtaan näyttää lisääntyneen. Kartoitin kesällä 2003 yhteistyössä IPR University Centerin edustajan kanssa turvaamistoimitapauksia tuomioistuimista ja asianajotoimistoista. Kaikkiaan löytyi yksitoista alioikeuden päätöstä.

Suurin osa tapauksista liittyi ohjelmistojen tekijänoikeuksien loukkaamiseen. Joukossa oli myös kaksi patenttiasiaan ja kaksi tavaramerkkiloukkaukseen liittynyttä turvaamistoimiratkaisua.

Vaikka TodTurvL:n mukaisia turvaamistoimiasioita ei ainakaan toistaiseksi ole ollut kovinkaan paljon, tuo laki mielestäni tarpeellisen lisän immateriaalioikeuksien suojan toteuttamiseen. Lain soveltaminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Turvaamistoimiasioihin liittyvä vaatimus todennäköisyysnäytöstä ja intressipunninnasta on koettu haasteelliseksi jo OK 7 luvun mukaisissa turvaamistoimiasioissa. Lisäksi esimerkiksi liikesalaisuuden suoja luo omia lisähaasteitaan TodTurvL:n soveltamiselle.

Vasta ajan myötä selviää, kuinka tehokkaasti TodTurvaL todella toimii. Myöhemmin selviää myös se, ehkäiseekö laki immateriaalioikeusloukkauksia ja vähentääkö se piratismia, kuten hallituksen esityksessä aikoinaan toivottiin.

Heidi Sulin
OTK, avustava lakimies
Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy

Artikkeli perustuu kirjoittajan vuonna 2003 Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan tekemään opinnäytteeseen (Todistelun turvaaminen immateriaalioikeudellisissa riita-asioissa)

Asianajaja Patrik Lindfors Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy:stä tarkastelee IPRinfo -lehden seuraavassa numerossa käytännön kokemuksia todistelun turvaamista koskevasta laista.

IPRinfo-lehdessä olleita kirjoituksia:
Marcus Norrgård on IPRinfo-lehden numerossa 2/1999 ennen lain voimaatuloa käynyt lyhyesti läpi todistelun turvaamisesta annetun lain sisältöä (Lakiesitys todistelun turvaamisesta riita-asioissa).

Ben Rapinoja ja Mikko Leppä ovat numerossa 3/2003 sivunneet aihetta artikkelissaan Turvaamistoimenpiteistä ja immateriaalioikeuksista.

Share: