Teknisten toimenpiteiden kiertämisteknologioiden sääntely tekijänoikeudessa
(IPRinfo 1/2005)
Perinteisesti tekijänoikeudessa on säännelty lähinnä yksinoikeuksien piiriin kuuluvia tekoja kuten teosten kopioimista tai julkista esittämistä. Teosten tai muun sisällön käyttöön liittyvien tuotteiden ja palveluiden sääntely on kuitenkin tullut entistä tärkeämmäksi osaksi sisältöjen suojaa. Erityisesti teknisten toimenpiteiden kiertämiseen liittyvien teknologioiden valmistamista ja levittämistä koskevat kiellot (”kiertämiskeinokiellot”) ovat merkittävä askel tähän suuntaan.
Kiertämiskeinokielloista on monissa maissa säädetty WIPOn tekijänoikeussopimuksen (WIPO Copyright Treaty) sekä äänite- ja esityssopimuksen (WIPO Performances and Phonograms Treaty) solmimisen jälkeen.
Yhdysvallat edelläkävijänä
Yhdysvalloissa tuli vuonna 1998 voimaan Digital Millenium Copyright Act (DMCA), johon sisältyi kaksi kiertämiskeinojen kieltoa koskevaa säännöstä, joista toinen koskee teokseen pääsyä kontrolloivia (§ 1201(a)(2)(A)) ja toinen yksinoikeuden piiriin kuuluvia tekoja kontrolloivia teknisiä toimenpiteitä (§ 1201(b)(1)).
Suojattavien teknisten toimenpiteiden tulee olla tehokkaita, eli niiden tulee toimia edes jossain määrin. Kielloissa on kolme vaihtoehtoista testiä, joiden avulla tuotteiden ja palveluiden legitiimit käyttötarkoitukset on tarkoitus ottaa huomioon.
Kiellettyjä ovat tuotteet, jotka on pääasiallisesti suunniteltu tai valmistettu teknisten toimenpiteiden kiertämistä varten. Myös tuotteet, joilla ei ole muita kaupallisesti merkittäviä käyttötarkoituksia kuin teknisten toimenpiteiden kierto tai joita markkinoidaan kiertämistä varten, ovat kiellettyjä. Tällaisten tuotteiden valmistaminen, myynti ja tarjoaminen on laitonta, ja siitä saattaa seurata huomattavia yksityis- ja rikosoikeudellisia seuraamuksia. Siviilijutun voi nostaa kuka tahansa toiminnasta haittaa kärsivä, kuten tekijänoikeuden haltija tai loukatun suojajärjestelmän tarjoaja.
Rajoituksina kieltoihin ovat muun muassa eräät tietokoneohjelmien yhteensopivuuden kannalta välttämättömät tuotteet ja eräät salaustutkimukseen liittyvät tuotteet.
Hyvin erilaiset tuotteet kiellon kohteena
Yhdysvaltain oikeuskäytännössä kieltoja on sovellettu hyvin erilaisiin tuotteisiin. Pian DMCA:n voimaantulon jälkeen tuote, joka kiersi CD-ROM:ien autenttisuuden varmistamismekanismin pelikonsolissa, kiellettiin pääsykontrollin kiertämiskeinona (Sony Computer Entertainment, Inc. v. Gamemasters, 87 F.Supp.2d 976 (N.D.Cal. 1999)).
Samoin on kielletty suojattujen RealPlayerin ohjelmavirtojen kovalevylle tallentamisen mahdollistava tietokoneohjelma (Realnetworks, Inc. v. Streambox, Inc. 2000 WL 127311, W.D.Wash. 2000) ja DVD-levyjen salausjärjestelmän kiertämisen mahdollistava tietokoneohjelma (Universal City Studios, Inc. v. Corley, 273 F.3d 429, 2nd Cir. 2001). Näiden ohella kieltoja on sovellettu myös muihin vastaaviin tuotteisiin.
Erityisen kiinnostavia ovat kuitenkin tapaukset, joilla ei ole ilmeistä yhteyttä teosten suojelemiseen. Esimerkiksi eräässä tapauksessa (Lexmark International, Inc. v. Static Control Components, Inc., WL 2382150, 6th Cir. 2004) tulostinvalmistaja käytti tulostimissaan ja värikaseteissaan järjestelmää, joka varmisti käytettävän värikasetin olevan valmistajan hyväksymä. Toisen yrityksen tuotua markkinoille mikropiiriin, joka mahdollisti muun muassa uudelleentäytettyjen värikasettien käytön, tulostinvalmistaja haastoi yrityksen oikeuteen.
Liittovaltion alioikeus kielsi mikropiirin, koska katsoi, että sillä kierretään teknisiä toimenpiteitä, jotka kontrolloivat pääsyä tulostinta ohjaaviin tietokoneohjelmiin. Seurauksena siis olisi ollut, että tulostinvalmistaja olisi pystynyt suojautumaan kiertämiskeinokiellon avulla kilpailulta värikasettiensa markkinoilla. Valitustuomioistuin kuitenkin perui kiellon ja palautti asian alioikeuteen. Sen mukaan yritysten ei voida antaa estää kilpailua varaosien markkinoilla kiertämiskeinokieltojen avulla.
Samaa kilpailuoikeudellista perustetta korostettiin äskettäin myös eräässä autotallinoven avaamiseen käytettäviä kauko-ohjaimia koskeneessa valitustuomioistuimen päätöksessä (Chamberlain Group, Inc. v. Skylink Technologies, Inc., 381 F.3d 1178, Fed.Cir. 2004).
Kansalliset seuraamukset vaihtelevat
Tekijänoikeusdirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa, annettu 22.5.2001) velvoitteet koskevat muita kuin tietokoneohjelmien suojaamisen käytettäviä teknisiä toimenpiteitä. Suojan kohteena ovat tehokkaat tekniset toimenpiteet, joilla kontrolloidaan teosten tai eräiden lähioikeuksien haltijoiden yksinoikeuden piiriin kuuluvia tekoja. Lähioikeuksiin luetaan myös tietokantojen suoja.
Direktiiviä säädettäessä esimerkiksi pääsykontrollien suojaan suhtauduttiin lopulta torjuvasti. Myös monissa jäsenvaltioissa on tekijänoikeuslaissa tai sen esitöissä todettu, että halutaan suojata vain yksinoikeuden piiriin kuuluvia tekoja kontrolloivia teknisiä toimenpiteitä. Näin esimerkiksi Britannian voimassa olevassa laissa, Suomessa parhaillaan eduskunnassa käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä (HE 28/2004) sekä Ruotsin ja Tanskan lakien esitöissä.
Direktiiviä ja jäsenvaltioiden lakeja on kuitenkin oikeuskirjallisuudessa tulkittu niinkin, että teknisten toimenpiteiden suoja ulottuisi mihin tahansa teokseen kohdistuviin toimiin. Tulkintaeron käytännön merkitys voi olla pieni, jos tekninen toimenpide rajoittaa tiedonkäsittelyn yhteydessä usein tapahtuvaa kappaleen valmistamista.
Testit, joilla tuotteiden hyväksyttävät käyttötarkoitukset pyritään ottamaan huomioon, ovat lähes samat kuin Yhdysvalloissa. Muun muassa kiellettyjen tuotteiden valmistaminen, myynti ja levittäminen on myös EU:ssa laitonta.
Direktiivissä ei harmonisoida kiertämiskiellon rikkomisen seuraamuksia, vaan siinä edellytetään, että ne ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja vakuuttavia ja että kiertämiskeinot voidaan sopivissa tapauksissa takavarikoida oikeudenhaltijan vaatimuksesta. Monien jäsenvaltioiden laeissa kieltojen rikkomisesta on säädetty sakkoja tai vankeutta ja mahdollistettu kiellettyjen tuotteiden takavarikko. Kieltojen tarkemmat edellytykset, yksityisoikeudelliset seuraamukset ja vaatimusten esittämiseen oikeutetut tahot vaihtelevat kuitenkin merkittävästi jäsenvaltioittain.
Kansallisissa laeissa ei paljonkaan sallittuja poikkeuksia
Poikkeuksien osalta direktiivi jättää harkintavaltaa jäsenvaltioille, mutta siinä mainitaan salauksen tutkimus toiminnaksi, jota erityisesti ei tule haitata. Voimaan tulleissa kansallisissa tekijänoikeuslaeissa kiertämiskeinokieltoihin ei juurikaan ole poikkeuksia, lukuun ottamatta Tanskan salaustutkimusta koskevaa rajoitusta ja eräiden maiden turvallisuuteen tai rikosjärjestelmään liittyviä rajoituksia.
Osittain tarvetta poikkeuksiin voi vähentää se, että direktiivin mukaisesti lähes kaikissa jäsenvaltioissa tietokoneohjelmien suojaamiseen käytetyt teknisten toimenpiteet ovat lievemmän sääntelyn piirissä. Lisäksi eräiden maiden lakien esitöissä on esitetty, että teknisten toimenpiteiden käyttötarkoitus tai niiden kiertämisen tarkoitus voi poistaa vastuun. Näin on esimerkiksi Saksassa.
Kiertämiskeinokieltoja on jo ehditty soveltaa Saksassa ja Italiassa. Saksassa on uutistietojen mukaan kielletty väliaikaisesti Macrovisionin DVD-levyjen kopiointisuojauksen kiertävä ”kuvastabilisaattori” (LG Frankfurt, 29.9.2003). Myös suojattujen DVD-levyjen kopioinnin mahdollistava tietokoneohjelman lisäosa on kielletty (LG München I, 2004).
Italiassa sen sijaan PlayStationin suojajärjestelmän kiertävää lisälaitetta koskeva takavarikko todettiin lainvastaiseksi (Tribunale di Bolzano, 31.12.2003).
Tietokoneohjelmilla lievempi suoja
Tietokoneohjelmadirektiivissä (Neuvoston direktiivi 91/250/ETY tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta, annettu 14.5.1991) suojaa vaaditaan keinoille, joiden yksinomainen käyttötarkoitus on tietokoneohjelmaa suojaavan toimenpiteen kiertäminen. Kiellon edellytykset ovat siten korkeammalla kuin tekijänoikeusdirektiivissä.
Lisäksi tietokoneohjelmadirektiivissä ei, toisin kuin tekijänoikeusdirektiivissä, vaadita kiertämisvälineiden valmistamisen kieltämistä, eikä se koske palveluiden tarjoamista. Taustalla on erityisesti halu säilyttää mahdollisuus tietokoneohjelmadirektiivissä sallittuun dekompilointiin ja ohjelmien rakenteen tarkasteluun.
Monissa kansallisissa laeissa tilanne on vastaavasti lievempi kuin muiden teknisten toimenpiteiden osalta.
Huomattaviakin vaikutuksia markkinoilla
Kiertämiskeinokielloilla voi olla huomattavia vaikutuksia sisällön ja teknologian markkinoilla, ja siksi ne ovatkin herättäneet voimakasta keskustelua. Kiertämiskeinokieltojen tarkoituksena on ollut pyrkiä parantamaan sisältöjen levittämisen ja luomisen edellytyksiä. Kieltojen mahdollistamat uudet hinnoittelustrategiat voivat lisätä oikeudenhaltijoiden odotettavissa olevia voittoja ja siten myös sisällön tuotantoon tehtäviä investointeja.
Kiertämiskeinokiellot voivat myös edistää muuten jakelun tehokkuutta. Kuluttajat voisivat esimerkiksi hyötyä siitä, että saatavissa olisi rajoitettuja käyttöoikeuksia teoksiin, joihin heillä ei ilman rajoituksia olisi varaa (vrt. Beatlesin koko tuotannon kuunteluoikeus viikonlopuksi tai CD-levyillä). Toisaalta lisääntynyt kontrolli ja sen helpottama hintadiskriminaatio ei teorian tasollakaan välttämättä lisää taloudellista hyvinvointia.
Yksi kieltojen haitallinen seuraus on, että joitakin kuluttajien tai yritysten haluamia teknologioita ei ole saatavissa markkinoilta tai kilpailu niiden osalta on rajoittunutta. Kiertämiskeinokiellothan voivat soveltua myös tuotteisiin, joilla on yhteiskunnallisesti hyväksyttyjä käyttötarkoituksia. Tästä syystä ne voivat vaikuttaa negatiivisesti teknologiaan ja innovointiin.
Jos kiertämiskeinokieltoja käytetään markkinoiden suojaamiseen kilpailulta, kuten mainitussa värikasetteja koskevassa tapauksessa, toiminnan mahdollinen haitallisuus riippuu tapauksen olosuhteista, erityisesti siitä, mikä on yrityksen markkinavoima. Tilanne ei ole uusi: vastaavat vertikaaliset rajoitukset ovat tuttuja kilpailuoikeudesta sekä muilta immateriaalioikeuden aloilta (vrt. varaosien suoja mallioikeudessa).
Vaikka monista tuollaisiin vaikutuksiin viittaavista esimerkeistä on raportoitu, kieltojen kokonaisvaikutuksia on toistaiseksi vaikea arvioida. Vaikeutta lisää se, että lainsäädäntötyö on useassa Euroopan unionin jäsenvaltiossa kuten Suomessakin kesken ja tulkintalinjat ovat kaikkialla osittain vakiintumattomia. Ainakin jossain määrin tuomioistuimet voivat kieltojen joustavia edellytyksiä tulkitessaan tasapainottaa niiden hyödyllisiä ja haitallisia seurauksia.
Haastetta myös tulevaisuudessa
Kiertämisteknologioihin voivat kieltojen lisäksi vaikuttaa myös perinteinen tekijänoikeus, erityisesti välillisen loukkauksen oppien kautta, muut immateriaalioikeudet sekä esimerkiksi viestinnän ja tietoliikenteen sääntely. Lisäksi uutta sääntelyä on vireillä niin kansainvälisellä kuin kansallisilla tasoilla. Teknologiateollisuuden ja tekijänoikeusteollisuuden intressien tasapainottaminen pysyy siten ajankohtaisena haasteena myös tulevaisuudessa.
Juha Vesala
Tutkija
Yksityisoikeuden laitos, Helsingin yliopisto
******
Tekijän laajempi julkaisu:
Vesala, Juha: Technological protection of copyright : legal protection against circumvention tools under the EC and US laws. Helsinki, 2004. (Publication series of the Finnish Copyright Institute ; no 27). ISBN 952-9855-27-3 (nid.)
