Tärkeä tekijänoikeussopimus

(IPRinfo 4/2012)

Diplomaattikonferenssi audiovisuaalisten esitysten suojasta Pekingissä oli menestys WIPOlle.

Näyttelijöiden, tanssijoiden ja muusikoiden tekijänoikeudellisesta suojasta allekirjoitettiin 26. kesäkuuta 2012 Pekingissä uusi sopimus, joka kattaa esitykset elokuvassa ja televisiossa. Sopimus tehtiin Kiinan isännöimässä Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPOn järjestämässä diplomaattikonferenssissa. Sopimus kantaa nimeä Beijing Treaty on Audiovisual Performances eli Pekingin sopimus audiovisuaalisten esitysten suojasta. Konferenssiin osallistui 156 WIPOn jäsenvaltion delegaatiota, joista 141:llä oli neuvotteluvaltuudet.

Suomen delegaatioon kuuluivat johtaja Jukka Liedes ja hallitussihteeri Anna Vuopala opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

WIPOssa ratkaisua odotettiin
WIPO on tärkein foorumi kansainvälisiin yleissopimuksiin perustuvan tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisessä. Päätöksenteko on hidasta ja monien kompromissien tulosta. Kansainvälisen tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisessä ei ole saavutettu tuloksia yli vuosikymmeneen, joten nyt neuvoteltu sopimus on hieno virstanpylväs ja povaa myös muiden WIPOssa avoimina olevien kysymysten etenemistä.

Uusi sopimus täydentää WIPOn niin sanottuja internet-sopimuksia vuodelta 1996, joilla tekijöiden, musiikin esittäjien ja tuottajien oikeudet saatettiin vastaamaan teknisen kehityksen vaatimuksia ja erityisesti käyttöä tietoverkoissa. Uusi sopimus täyttää kansainvälisessä tekijänoikeudellisessa järjestelmässä olleen aukon. Ennen sopimusta näyttelijöiden, muusikoiden ja tanssijoiden esitykset elokuvassa ja televisiossa olivat kansainvälisen suojan ulkopuolella. Suoja saatiin nyt vastaamaan eritoten muusikoille suojaa antavan WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen (WPPT) sisältöä.

Pekingin konferenssi oli jatkoa samaa asiaa koskevalle vuoden 2000 Geneven konferenssille, jossa sopimuksen keskeisimmät osat alustavasti hyväksyttiin. Sopimus jäi silloin kokonaisuudessaan hyväksymättä, koska osanottajat olivat erimielisiä esittävien taiteilijoiden oikeuksien siirtymisestä audiovisuaalisten teosten tuottajille muun muassa kaupallista levitystä varten.

Pekingin sopimus muodostaa yleismaailmalliseksi tarkoitetun normiston. Se on tärkeä erityisesti maille, jotka haluavat uudistaa esittävien taiteilijoiden suojaa tai joissa esittävien taiteilijoiden asema ei vielä ole lainsäädännöllisesti turvattu. Sopimuksesta ei aiheudu merkittäviä muutoksia Euroopan unionin tai Suomen lainsäädäntöön.

Läpimurto kesällä 2011
Vuonna 2000 hyväksyttiin sopimuksen 20:sta artiklasta 19. Hyväksymättä jäänyt artikla koski esittävien taiteilijoiden oikeuksien siirtymistä audiovisuaalisten teosten tuottajille. Oikeuksien siirtymistä koskevan 12 artiklan osalta käytiin useita neuvotteluja vuosien saatossa. Ratkaisu syntyi vuonna 2011 tekijänoikeus- ja lähioikeuskomitean (SCCR) 23:ssa kokouksessa Genevessä.

Ratkaisun mukaan sopimusvaltiot voivat järjestää oikeuksien siirtymisen haluamallaan tavalla kansallisessa lainsäädännössään. Esittävän taiteilijan suostuttua esityksen tallentamiseen sopimusvaltio voi säätää, että sopimuksen mukaiset oikeudet joko syntyvät tai siirtyvät tuottajalle tai, että niitä käytetään tuottajan toimesta. Artiklan nojalla jäsenvaltio voi myös päättää olla säätämättä asiasta mitään.

Puheenjohtajat valittiin sujuvasti
Konferenssin järjestelyt toimivat Pekingissä loistavasti. Konferenssipaikan valinnalla palkittiin Kiinaa, joka on aktiivisesti vahvistanut henkisen omaisuuden suojaa. Toisena vaihtoehtona ollut Meksiko jäi vaille kaipaamaansa tunnustusta, mutta se otettiin huomioon puheenjohtajien valinnoissa. Pääkomitean (Main Committee 1) puheenjohtajuus meni Meksikon edustaja Manuel Guerra Zamarrolle.

Valinnat tehtiin sujuvasti kokouksen ensimmäisenä päivänä. Zamarron tehtävää kevensi se, että sopimuksen asiakysymysten pääosa oli neuvoteltu valmiiksi jo vuonna 2000 opetus- ja kulttuuriministeriön Jukka Liedeksen johdolla. Tässä kokouksessa Liedes toimi sopimuksen tekstin tarkastuskomitean (Drafting Committee) puheenjohtajana.

Asioiden käsittelyyn epävirallinen ryhmä
Konferenssin varsinaisina teemoina olivat artiklojen 1, 2 ja 15 yhteiset lausumat (Agreed Statement) sekä johdantoon tehtävä WIPOn kehitysagendaa (Development Agenda) koskeva lisäys. Intia vaati myös esittäjän määritelmän täsmentämistä yhteisessä lausumassa. Täsmennys koski esityksen kuluessa syntyvien teosten esityksiä.

Ennen kokousta oli epävarmaa, tuleeko joku osanottajamaa vaatimaan jo alustavasti hyväksyttyjen artiklojen avaamista. Tämän vuoksi Intian ehdotus vastaanotettiin varovaisesti. Lopulta kuitenkin ymmärrettiin, että kaikki osapuolet halusivat neuvottelujen tällä kertaa johtavan myönteiseen lopputulokseen.

Pääkomitean puheenjohtaja asetti neuvotteluja varten epävirallisen ryhmän, johon pääsivät mukaan kunkin maantieteellisen alueen koordinaattorit sekä lisäksi kolme jäsenvaltioiden edustajaa. Käytännössä neuvottelut käytiin kuitenkin tätäkin pienemmässä kokoonpanossa – selvästi Yhdysvaltojen johdolla. Muita aktiivisia neuvottelijoita olivat Intia, Brasilia ja EU.

Päätöksenteko nopeaa
EU:ta neuvotteluissa edustivat komissio sekä neuvoston puheenjohtajuutta hoitanut Tanska. EU järjesti päivittäin useita koordinaatioita sekä kaksi keskustelutilaisuutta paikalla olleille näyttelijöiden, muusikoiden ja elokuvatuottajien edunvalvontajärjestöille. EU antoi kokouksen aluksi julkilausuman, jonka mukaan sillä oli sopimuksen kattama lainsäädäntö olemassa, ja että se aikoo liittyä jäsenvaltioidensa ohella sopimuksen osapuoleksi.

Varsinaiset päätökset niin epävirallisessa ryhmässä ja pääkomiteoissa kuin diplomaattikonferenssin täysistunnossakin tehtiin lyhyellä kaavalla nopeasti nuijaa kopauttaen sitä mukaa kun sopu syntyi. Varsinaisten neuvottelujen ulkopuolisten tahojen oli siksi vaikea tietää mistä asiasta kulloinkin väännettiin kättä. Neuvottelutuloksia tai niihin johtaneita keskusteluja ei myöskään avattu konferenssin pöytäkirjoihin.

Mielenkiintoista oli, että vuoden 2000 diplomaattikonferenssin pöytäkirjat ja aineistot olivat osa tämän uudelleen koolle kutsutun diplomaattikonferenssin aineistoa. Näin ollen sihteeristö vahvisti, että aikaisemmin esitettyjä lausumia ei ollut tarvetta toistaa.

Neuvottelujen päättyminen sunnuntai-iltana vapautti konferenssisihteeristön tekemään muodollisia allekirjoitusversioita ja tarjosi konferenssivieraille ansaitun vapaapäivän. Kiinan vieraanvaraisuus huipentui maanantaiseen retkeen, jossa konferenssiväki kuljetettiin Pekingistä poliisisaattueessa 65 kilometrin matka valmiiksi tyhjennetylle Kiinan muurille.

Konferenssin kuudentena päivänä Jukka Liedes allekirjoitti sopimuksen niin sanotun loppuasiakirjan. Sopimuksen allekirjoittaminen jätettiin myöhemmäksi, jolloin allekirjoitusvaltuuksia myönnettäessä on käytettävissä lopullinen sopimusteksti. Tavoitteena tulee todennäköisesti olemaan, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot saattavat aikanaan sopimuksen osaltaan voimaan yhtäaikaisesti.

Jatkuuko Pekingin henki?
Syntynyt sopimus on osoitus WIPOn kyvystä edelleen saavuttaa monikansallisia tuloksia tekijänoikeuden alueella. Sopimusta voidaan myös pitää multilateralismin pelastuksena, sillä sovun saavuttaminen on ollut vaikeaa myös monissa muissa järjestöissä, kuten Maailman kauppajärjestö WTO:ssa.

WIPOssa vaikeuteen on ollut syynä painopisteen muuttuminen vuonna 2007, jolloin hyväksyttiin erityisesti Brasilian ja Intian vetämä kehittyvien maiden kysymysten huomioon ottamista ajava kehitysagenda. Sen sisältämät 45 suositusta ovat pitäneet WIPOn kiireisenä viimeiset viisi vuotta länsimaiden odottaessa haluamiensa asioiden edistymistä.

Nyt on suuria odotuksia siitä, että Pekingin rakentava ilmapiiri jatkuisi Genevessä. Ennen WIPOn yleiskokousta Genevessä syksyllä 2012 kokoontuvat geenivarojen, perinnetiedon ja kansanperinteen suojaa käsittelevä komitea (WIPO Intergovernmental Committee on Intellectual Property and Genetic Resources, Traditional Knowledge and Folklore, the IGC) sekä WIPOn pysyvä tekijänoikeus- ja lähioikeuskomitea (the Standing Committee on Copyright and Related Rights, SCCR). Esillä ovat muun muassa kansainvälinen sopimus kirjojen saatavuuden parantamiseksi lukemisesteisten hyväksi (visually impaired persons, VIP) ja selvitykset tekijänoikeuksien rajoitussäännöksistä opetuksessa, kirjastoissa ja arkistoissa.

Syksyn yleiskokouksessa käsitellään myös lähettäjäyritysten suojaa koskevaa sopimusta, jota koskevat neuvottelut ovat jälleen nytkähtäneet liikkeelle Etelä-Afrikan, Brasilian ja Japanin tehtyä asiasta sopimusehdotukset. Lähettäjäyritysten suojaa koskeva kansainvälinen sopimus olisi viimeinen vuonna 1988 alkaneella WIPO:n tekijänoikeus- ja lähioikeussopimusten uudistuskierroksella.

Beijing Treaty on Audiovisual Performances – Pekingin sopimus audiovisuaalisten esitysten suojasta:
http://www.wipo.int/treaties/en/ip/beijing/

Anna Vuopala, Hallitussihteeri
Opetus- ja kulttuuriministeriö