Suomen on panostettava tuomarien osaamiseen

(IPRinfo 2/2003)

Oikeusministeriössä kannetaan huolta siitä, löytyykö Suomesta tarjolle riittävän päteviä tuomareita muutaman vuoden kuluttua perustettavaan yhteisöpatenttituomioistuimeen.

Kansliapäällikkö Kirsti Rissasen mielestä Suomen tulisi järjestelmällisesti huolehtia nuorten juristien pätevöitymisestä. Heitä voitaisiin lähettää kouliintumaan esimerkiksi EU-komissioon kansallisiksi asiantuntijoiksi ja EY-tuomarien avustajiksi.
Pitkään hierottu yhteisöpatenttikysymys liikahti lopulta yllättävänkin nopeasti Kreikan puheenjohtajakaudella. Kilpailukykyneuvostossa saatiin maaliskuun alussa aikaan sopimus yhteisestä poliittisesta lähestymistavasta.

Luxemburgiin perustetaan siirtymäajan jälkeen yhteisöpatenttituomioistuin, Community Patent Court, joka toimii paneelina ensimmäisen asteen tuomioistuimen yhteydessä.

– Järjestelmästä on siis tulossa täysin keskitetty, Kirsti Rissanen täsmentää.

Uusi tuomioistuin saisi yksinomaisen tuomiovallan käsitellä kaikkia yhteisöpatentin loukkauksia ja muita yhteisöpatenttia koskevia riitoja. Rissasen mukaan on kuitenkin mahdollista, että suullisia käsittelyjä järjestettäisiin muuallakin.

– Tuomioistuin voisi pitää istunnon jossakin jäsenmaassakin ja kuulla siellä esimerkiksi todistajia.

Yhteisöpatenttituomioistuin aloittaa työnsä viimeistään vuonna 2010, jolloin kaikki riidat ohjautuvat sinne. Siirtymäaikana jokainen jäsenvaltio voi määrätä rajallisen määrän kansallisia tuomioistuimia käsittelemään myös yhteisöpatenttiriitoja.

Kaikille maille ei tuomarin istuinta

Yhteisöpatenttituomioistuimen tuomarin virkoihin saattaa olla tarjokkaita enemmän kuin sinne voidaan valita.

– Tuomarithan nimitetään neuvoston yksimielisellä päätöksellä, mutta määrä on sopimuksessa jätetty avoimeksi. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella maalla ei välttämättä ole edustajaa tuomioistuimessa, Kirsti Rissanen selvittää.

Hänen mielestään ei ole mitenkään varmaa, että Suomesta löytyisi riittävän pätevää ehdokasta.

– Etsimme viime vuonna suomalaista tuomaria, jota olisi voitu ehdottaa EPO-patentin valituslautakuntaan. Sellaista ehdokasta ei löytynyt, Kirsti Rissanen kertoo.

Oikeusministeriössä kannetaankin huolta suomalaistuomarien kielitaidosta ja käsittelykokemuksesta.

– Jotta voisimme osallistua yhteisöpatentin tuomioistuinjärjestelmään, tuomareillamme pitäisi olla sen tyyppistä osaamista, että pätevyys riittää. Tämän vuoksi meillä on intressiä kasvattaa tuomareita, jotka voivat kotimaassa hankkia riittävän kokemuksen patenttiasioista ja joilla lisäksi on kansainvälisiin tuomaritehtäviin vaadittava kielitaito.

Suomessa patenttioikeudenkäyntejä on kaikkiaan varsin vähän, mikä vaikeuttaa käsittelykokemuksen hankkimista. Kaikki jutut käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa, jonne on Rissasen arvion mukaan kerääntynyt tiettyä erikoisosaamista.

– Patenttiriitoja ei ole kuitenkaan niin paljon, että voisi ajatella esimerkiksi erillistä patenttijaostoa Helsingin käräjäoikeuteen, hän sanoo.

Markkinaoikeudelle lisää tehtäviä?

Oikeusministeriön marraskuussa julkaisemassa strategia-asiakirjassa väläytetään mahdollisuutta laajentaa markkinaoikeuden tuomiovaltaa teollisoikeuksia ja vahingonkorvauskysymyksiä koskevissa asioissa. Tähän asti ministeriö on suhtautunut kielteisesti erityistuomioistuimiin. Merkitseekö asiakirja linjamuutosta?

– Linja ei ole muuttunut, kansliapäällikkö Rissanen vastaa. Ministeriön tavoitteena on edelleen, että kaikki riidat käsiteltäisiin yleisissä tuomioistuimissa.

Markkinaoikeuden ongelmaksi on koettu, että se voi käsitellä vilpillistä kilpailua koskevat riidat mutta ei ottaa kantaa vahingonkorvauskysymyksiin. Nykyisellään siellä voidaan ajaa kannetta esimerkiksi vilpillisen mainonnan lopettamiseksi, mutta vahingonkorvauksien saamiseksi on nostettava alioikeudessa uusi kanne.

– Markkinaoikeus käsittelee hyvin paljon markkina- ja kilpailuolosuhteisiin liittyviä kysymyksiä muutenkin, ja teollisoikeudet ovat luonteeltaan juuri tällaisia seikkoja. Nyt on meilläkin herännyt keskustelu siitä, olisiko erityistuomioistuin sovelias laajentamaan omaa erikoisosaamistaan teollisoikeudellisiin kysymyksiin, Rissanen pohtii.

Risto Paananen