Suoja-ajan pidentäminen tarpeetonta. Pääkirjoitus

LehtiarkistoIPRinfo_3-2008 Pääkirjoitus 22.9.2008

(IPRinfo 3/2008)

EY:n komissio antoi 16.7.2008 ehdotuksen äänitteisiin liittyvän suoja-ajan pidentämisestä 50 vuodesta 95 vuoteen. Pidennys koskisi sekä esittävien taiteilijoiden että äänitetuottajien oikeutta määrätä äänitteen kopioinnista ja levittämisestä yleisön keskuuteen. Komissio perustelee pidennystä esittävien taiteilijoiden osalta mm. heidän epävakaalla taloudellisella asemallaan ja eläkeiän lähestymisellä sekä äänitetuottajien osalta levymyynnin vähentymisellä.

Kuinka paljon lisävuodet tosiasiallisesti vaikuttaisivat esittävien taitelijoiden tuloihin? Ne esiintyvät taiteilijat, joiden 50 vuotta vanhempia äänitteitä edelleen käytetään taloudellisesti merkittävällä tavalla, voi laskea yhden, korkeintaan kahden käden sormilla. Eikä heidän eläketurvassaan liene mitään parantamisen tarvetta.

Esittävien taiteilijoiden taloudelliset oikeudet ovat useimmiten siirtyneet suurille äänitetuottajille. Oikeuksien siirtosopimuksissa on sovittu maksettavista korvauksista. Sopimusneuvotteluissa suurin osa esittävistä taiteilijoista on altavastaajan asemassa, ja ehdot sanelee äänitetuottajana toimiva yritys. Näissä tapauksissa suoja-ajan pidennyksestä hyötyvät pääosin tuotantoyhtiöt.

Äänitetuottajien suojalla on tarkoitus turvata toiminnan taloudelliset panostukset. Mikäli 50 vuotta ei riitä liiketoimintaan sijoitettujen investointien kattamiseksi, lienee kysymys virhearvioinneista, jotka kuuluvat yritystoiminnan riskeihin. Minkään muun teollisuuden osalta ei tietääkseni ole EU:ssa ehdotettu virheinvestointien paikkaamista lainsäädännöllä. Mikäli äänitetuottajien toiminta ei nykymuotoisena ole kannattavaa, saattaa olla tarvetta miettiä uusia toimintastrategioita.

Tekijänoikeus on ollut ankaran arvostelun kohteena viime vuosina. Arvostelijana on ollut pääosin verkkomaailmassa toimiva uusi sukupolvi, jonka mielestä tekijänoikeus estää tiedon kulkua, sananvapautta ja heidän toimintaansa yleensä. Arvosteluissa on teilattu koko tekijänoikeus, mutta eniten kritiikkiä kohdistuu musiikin käyttämiseen.

Komission ehdotus on saanut liikkeelle myös tekijänoikeuden “vanhan kaartin”, tekijänoikeuden puolustajat. Ennen ehdotuksen julkaisemista neljä arvostettua alan tutkijaa esitti E.I.P.R.-lehdessä kipakkaa arvostelua suoja-ajan pidennyshankkeesta. Arvostelu perustui pääosin Euroopan komission toimeksiannosta vuonna 2006 tehtyyn selvitykseen, jossa arvioitiin suoja-ajan pidennyksen puolesta puhuvia seikkoja. Pidennystä puoltavat argumentit eivät selvityksen tekijöitä vakuuttaneet.

Muutama päivä komission ehdotuksen julkaisemisen jälkeen huomattavasti suurempi ja monipuolisempi joukko “vanhaa kaartia”, joukossa lähes kaikkien eurooppalaisten IPR-tutkimuslaitosten tutkijoita, julkaisi The Times -lehdessä avoimen kirjeen, jossa he voimakkaasti vastustivat suoja-ajan pidentämistä. He viittasivat mm. kolmeen viimeaikaiseen selvitykseen, joissa kaikissa oli todettu, että suoja-ajan pidennykselle ei ole tarvetta.

Tekijänoikeuden perustavoitteena on luovuuden ja innovatiivisuuden suojaaminen. Suoja on tarkoitettu määräaikaiseksi, jonka jälkeen suojan kohteet vapautuvat kaikkien käytettäväksi. Miksi on tarpeen pidentää investointien suojaksi säädettyä suoja-aikaa juuri silloin, kun 1950- ja 1960-lukujen äänitteet ovat vapautumassa suoja-ajasta? Pidennyksestä hyötyvät ainoastaan olemassa olevien oikeuksien omistajat, eikä se tue uuden luomista. Vanhojen äänitteiden luova uusiokäyttö estettäisiin.

Uskon vilpittömästi, että tekijänoikeus on tarpeellista. Uskon myös, että esittävien taitelijoiden taloudellinen asema ei varsinkaan uran alkuvaiheessa ole turvattu. Pidentämällä suoja-aikaa ei kuitenkaan korjata tätä epäkohtaa. Uhkana sen sijaan on, että suoja-ajan pidentäminen heikentää kaikkinaista tekijänoikeuden kunnioittamista ja vaikuttaa sitä kautta tosiasiallisesti kaikkien tekijänoikeuden oikeudenhaltijoiden mahdollisuuteen hyötyä taloudellisesti luovuudestaan.

Opetusministeriö on pyytänyt lausuntoja tekijänoikeussuojan pidentämistä koskevasta direktiiviehdotuksesta 19.9.2008 mennessä. OPM järjesti asiasta myös kuulemistilaisuuden 10.9.2008.

Marja-Leena Mansala
Pääsihteeri
IPR University Center

Lisäys 27.4.2009/phh
Euroopan parlamentti (EP) hyväksyi ensimmäisellä käsittelykierroksellaan direktiiviehdotuksen COM(2008) 464 äänitteiden suoja-ajan pidentämisestä eräin muutoksin, joista merkittävin lienee suoja-ajan määrittely 70 vuodeksi äänitteen synnystä. Seuraavaksi ehdotus menee ministerineuvoston uudelleen käsiteltäväksi. Tässä vaiheessa yhteispäätösmenettelyä ei vielä ole määräaikoja. Linkit asiakirjoihin löytyvät mm. EP:n OEIL-palvelusta (englanniksi ja ranskaksi):
http://www.europarl.europa.eu/oeil/FindByProcnum.do?lang=2&procnum=COD/2008/0157