Sata vuotta institutionaalista välimiesmenettelyä
(IPRinfo 1/2012)
Helsingin kauppa-, teollisuus- ja laivaliikennevälityslautakunnan toiminta alkoi vuonna 1911.
Runsas sata vuotta sitten alettiin elinkeinoelämän toimijoiden keskuudessa keskustella tarpeesta saada erityinen toimielin, joka käsittelisi elinkeinonharjoittajien välisiä riitoja. Perusteena olivat tavaroiden laatuongelmat ulkomaankaupassa.
Vaasassa kauppiaskokouksessa vuonna 1909 ehdotettiin välityslautakunnan perustamista. Hanke eteni nopeasti: Helsingin kauppa-, teollisuus- ja laivaliikennevälityslautakunnan säännöt kirjoitettiin vuonna 1910, ja toiminta alkoi vuonna 1911.
Askeleet kohti suomalaista välimiesinstituuttia otettiin kansainvälisesti vertaillen varhain. Aktivoituminen selittynee suomalaisille tyypillisellä tavalla suhtautua ongelmiin ratkaisukeskeisesti. Välityslautakunta toimii nykyisin Keskuskauppakamarin yhteydessä nimellä Keskuskauppakamarin välityslautakunta (The Arbitration Institute of the Finland Chamber of Commerce, FCC). Lautakunnan englanninkielinen nimi on vastikään muuttunut ja sen suosittelemat välityslausekkeet on muutettu vastaamaan uutta nimeä.
1930-luvulle asti välityslautakunta otti riitojen ratkaisemisen lisäksi kantaa myös kauppatapoihin. Tänä päivänä lautakunta ei enää anna lausuntoja kauppatavoista, vaan lausuntoja yritysten menettelyn hyvän liiketavan mukaisuudesta antaa Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta.
Kolmenkymmenen ensimmäisen toimintavuotensa aikana välityslautakunnan välimiesmenettelyissä ratkottiin 300 riita-asiaa. Riidat koskivat muun muassa kauppasopimusten maksuehtoja sekä vuokrasopimuksia ja rakennustoimintaa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana 2001-2010 välityslautakunta on nimennyt välimiesoikeuden yli 500 riita-asiaan. Globalisaatio lienee suurin yksittäinen syy välimiesmenettelyn suosion kasvuun maailmanlaajuisesti.
Lautakunnan jäsenet välimiehinä
Välityslautakunnan jäsenet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1911, kun kauppiaskokousten keskusvaliokunta ja Suomen yleinen työnantajaliitto valitsivat 60 henkilöä välityslautakuntaan. Vuoden 1910 sääntöjen mukaan välimiehet valittiin välityslautakunnan jäsenten keskuudesta ja monet jäsenistä olivat tänäkin päivänä tuttuja nimiä, kuten Stockmann, Tallberg, Fazer, Ek, Wiklund ja Sinebrychoff.
Keskuskauppakamarin välityslautakunnan voimassa olevien sääntöjen mukaan välityslautakunnan jäsen ei voi toimia välimiehenä, eikä lautakunnan jäsentä voida nimetä välimieheksi lautakunnan sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä. Jäsen voi kuitenkin toimia tällaisessa menettelyssä ainoana välimiehenä tai välimiesoikeuden puheenjohtajana, jos asianosaiset tai heidän nimeämänsä välimiehet sitä pyytävät.
Vuoden 1910 sääntöjen mukaan välimiesoikeus oli kolmijäseninen. Välityslautakunnan johtokunta valitsi välimiehet välityslautakunnan jäsenten keskuudesta ja näin valitut välimiehet valitsivat keskuudestaan välimiesoikeuden puheenjohtajan. Vuoden 1910 sääntöjen mukaan välimiesten piti ratkaista riita ”mitä joutuisimmin”.
Jos välimiehet olivat eri mieltä tuomiosta, heidän oli ilmoitettava asiasta välityslautakunnan johtokunnalle. Johtokunta valitsi tällöin kaksi välimiestä lisää. Viisijäseninen välimiesoikeus ratkaisi asian, jos ainakin neljä välimiestä oli samaa mieltä. Muussa tapauksessa johtokunta valitsi vielä neljä välimiestä lisää. Tällöin ”päätös, johon useimmat näistä yhdeksästä yhtyvät, on välityslautakunnan tuomio”. Välitystuomion täytäntöönpanosta oli vuoden 1910 säännöissä yksityiskohtaiset säännökset. Jos riidan hävinnyt asianosainen ei vapaaehtoisesti noudattanut välitystuomiota, niskoittelusta ilmoitettiin Helsingin Pörssin ilmoitustaululla.
Jos hävinnyt asianosainen ei noudattanut välitystuomiota 48 tunnissa ilmoituksen julkaisemisesta, ilmoitus jäi taululle vuoden ajaksi. Jos sama asianosainen niskoitteli toistamiseen, ilmoitus jäi esille kolmen vuoden ajaksi, ja jos yritys niskoitteli vielä kolmannen kerran, ilmoitus oli näkyvillä jopa viiden vuoden ajan.
Keskuskauppakamarin yhteyteen
Keskuskauppakamari perustettiin vuonna 1918, jonka jälkeen lautakunnan toiminta siirtyi Keskuskauppakamarin alaisuuteen.
Nykyisin Keskuskauppakamarin välityslautakunta nimeää välimiehiä sääntöjensä mukaisiin välimiesmenettelyihin ja lautakunta voi toimia muun muassa UNCITRLin (United Nations Commission on International Trade Law) välimiesmenettelysääntöjen mukaisena nimeävänä viranomaisena. Lautakunnalla on myös nopeutettua välimiesmenettelyä koskevat säännöt, joiden mukaan riidan ratkaisee yksi välimies ja tuomio on annettava kolmessa kuukaudessa. Välityslautakunta voi myös nimetä sovittelijoita elinkeinoelämän riitaisuuksiin.
Vaikka välityslautakunta toimii Keskuskauppakamarin yhteydessä, se on toiminnallisesti täysin itsenäinen ja Keskuskauppakamarista riippumaton.
Selkeät ja joustavat säännöt
Lähtökohtana välityslautakunnan sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä on, että välimiesoikeus on kolmijäseninen. Välimiesoikeus on kuitenkin yksijäseninen, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Käytännössä välimiesoikeus on useimmiten yksijäseninen. Yleensä asianosaiset ovat näin sopineet, tai riita on sen luonteinen, että yksi välimies riittää.
Tilastollisesti tarkastellen välimiesoikeus antaa välitystuomion keskimäärin yhdeksän kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut jutun asiakirjat välityslautakunnalta. Välityslautakunnan sääntöjen mukaan määräaika välitystuomion antamiselle on joka tapauksessa yksi vuosi.
Lautakunnan sääntöjen mukainen välimiesmenettely on siis nopea tapa ratkaista yrityksen resursseja sitova riita-asia. Lautakunnan sääntöjen mukaisen välimiesmenettelyn selkeänä etuna on sen kustannustehokkuus. Välimiehen palkkio on välityslautakunnan tilastojen mukaan 16-18 prosenttia koko välimiesmenettelyn kustannuksista.
Institutionaalisen menettelyn etuna on myös se, että välityslautakunta varmistaa, että nimettävällä välimiehellä on aikaa välimiestehtävän hoitamiseen. Välimies allekirjoittaa asiakirjan, jossa hän vakuuttaa, että hänellä on aikaa hoitaa kyseinen välimiestehtävä asianmukaisesti ja joutuisasti. Samalla hän ilmoittaa sitoutuvansa noudattamaan välityslautakunnan ohjetta sihteerin käytöstä välimiesmenettelyssä, mitä voidaan pitää yhtenä merkittävänä ”laadunvarmistuksen osatekijänä”.
Keskuskauppakamarin välityslautakunnan säännöt ovat selkeät ja mahdollistavat joustavan välimiesmenettelyn. Vastatakseen yhä paremmin muuttuviin tarpeisiin välityslautakunta uudistaa parhaillaan sääntöjään, jotka saataneen vuoden 2012 aikana.
Välityslautakunnan suosittelemat mallilausekkeet:
* Tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan lopullisesti välimiesmenettelyssä Keskuskauppakamarin välityslautakunnan sääntöjen mukaisesti.
* Tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan lopullisesti välimiesmenettelyssä Keskuskauppakamarin välityslautakunnan nopeutettua välimiesmenettelyä koskevien sääntöjen mukaisesti.
Välityslausekkeet ovat saatavissa lautakunnan verkkosivuilla myös englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, venäjäksi ja espanjaksi.
Keskuskauppakamarin välityslautakunnan 100-vuotisjuhlaa vietettiin Helsingissä Kalastajatorpalla perjantaina 21.10.2011. Paikalla oli yli 200 välimiesmenettelyn kotimaista ja ulkomaista asiantuntijaa sekä suurimpien suomalaisyritysten lakiasiainjohtajia. Juhlaseminaarissa keskusteltiin vilkkaasti erilaisista välimiesmenettelyyn liittyvistä kysymyksistä kotimaisten ja ulkomaisten alustusten pohjalta. Juhlapäivä huipentui gaalaillalliseen.
Paula Paloranta
Pääsihteeri
Keskuskauppakamarin välityslautakunta
