Salaisuuksia kannattaa varjella – Yrityssalaisuuksien suojaaminen voi olla patentoinnin edellytys tai sen vaihtoehto

(IPRinfo 4/2008)

Lakiehdotuksen mukaan työnantajille annettaisiin rajoitettu oikeus työntekijöiden sähköpostitietojen seuraamiseen. Uudistus toisi kuitenkin työnantajille myös velvoitteita.

Se tekninen osaaminen ja ne tuotekehittelyn tulokset, jotka ovat patentoinnin kohteena, ovat säännönmukaisesti yrityssalaisuuksina suojattavia ennen kuin patenttia haetaan ja ennen kuin patenttia koskevat hakemusasiakirjat tulevat julkisiksi.

Tuotekehittelyn tuloksena syntyvät yrityssalaisuudet on kuitenkin toisinaan järkevää pyrkiä suojaamaan pelkästään yrityssalaisuuksina myös pidemmällä tähtäimellä, siis vaihtoehtona patentoinnille.

Kaikille teknisluonteisille yrityssalaisuuksille ei ylipäätään ole mahdollista edes saada patenttisuojaa. Lisäksi varsinaisen patentin ympärillä on aina erikseen myös sellaista osaamista, jota jatkossakin pyritään suojelemaan vain yrityssalaisuutena.
Olennaista on, että yrityksessä harkitaan aina asianmukaisesti, millainen osaaminen kannattaa pyrkiä patentoimaan, ja millainen puolestaan suojaamaan myös tulevaisuudessa pelkästään yrityssalaisuutena. Immateriaalioikeusstrategiassa tuleekin ottaa huomioon myös yrityssalaisuuden suojan merkitys.

Eduskunnassa on käsiteltävänä lakiehdotus sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamiseksi (HE 48/2008), jonka tarkoituksena on parantaa yritysten mahdollisuuksia suojata yrityssalaisuuksiaan käytännössä.

Lainmuutoksen myötä yritykset saisivat rajatun oikeuden seurata työntekijöidensä sähköpostiviestintää sen selvittämiseksi, vuotavatko työntekijät yrityksen liikesalaisuuksia ulkopuolisille. Kyse olisi oikeudesta seurata sähköpostiviestinnän tunnistamistietoja automaattisin menetelmin. Niiden manuaaliseen käsittelemiseenkin voisi syntyä oikeus, jos automaattisessa seurannassa havaitaan merkittäviä poikkeamia.

Vain yrityssalaisuuksiin pääsevien postitietoja saisi seurata
Tulossa oleva uudistus ei merkitse työnantajille pelkästään uusien toimintavaltuuksien saamista vaan myös velvoitteita. Niillä on keskeinen merkitys sen kannalta, miten yrityksen tulee huolehtia tietoturvallisuudestaan ja siitä, etteivät sen keskeiset tuotekehittelyn tulokset päädy ulkopuolisten saataville.

Julkisessa keskustelussa onkin arvioitu, että niissä yrityksissä, joissa uuden lainsäädännön mukaiset sähköpostiviestinnän seurantaoikeudet otetaan käyttöön, myös tietoturvan taso saattaa käytännössä parantua. Tähän ohjaavat uusien säännösten työnantajaa koskevat tietoturvavaatimukset.

Lainmuutoshankkeen keskeisenä tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia tutkimuksen ja tuotekehityksen suojaamiseen. Ehdotettujen uusien säännösten mukaan sähköpostien tunnistamistietoja saisikin käsitellä vain tapauksissa, joissa suojattava tieto koskee työnantajan tai sen yhteistyökumppanin ”elinkeinotoiminnan kannalta keskeisiä yrityssalaisuuksia taikka teknologisen tai muun kehittämistyön tuloksia, jotka todennäköisesti ovat merkittäviä elinkeinotoiminnan käynnistämisen tai sen harjoittamisen kannalta.”

Tunnistamistietojen käsittelyoikeus ei myöskään koskisi kenen tahansa työntekijän viestintää vaan ainoastaan sellaisia työntekijöitä, joilla on työnantajan hyväksymällä tavalla pääsy yrityssalaisuuksiin. Esimerkkinä hallituksen esityksessä mainitaan tuotekehitystehtävissä työskentelevät.

Ehdotuksessa on kiinnitetty huomiota siihen, että jos tietoturvallisuudessa on aukkoja ja tuotekehittelyn tulokset näin valuvat ulkopuolisille ja jopa julkisesti saataville, edellytykset paljastuneen teknisen tiedon patentoimiselle saatetaan menettää.

Viestien valvonta vasta viimesijainen suojaamiskeino
Jos yritys aikoo ottaa käyttöön uudet sähköpostiviestinnän seurantaoikeudet, sikäli kuin lakimuutos toteutuu, sen kannattaa jo nyt aloittaa valmistautuminen uuden sääntelyn tuomiin menettely- ja tietoturvavelvoitteisiin.

Lainsäädännön lähtökohta nimittäin on, että sähköpostiviestinnän seurantaoikeus on vain viimesijainen keino suojella yrityssalaisuuksia. Ensisijaisia suojaamiskeinoja ovat muut tietoturvatoimet.

Hallituksen esityksessä on viitattu seuraaviin tietohallinnollisiin keinoihin: käyttäjälokien tarkastaminen, pääsyä rajoittaviin järjestelmiin kirjautuvien tietojen tarkastaminen sekä järjestelmien teknisessä ylläpidossa kerätyt tiedot. Tällaisten tietojen käsittelylle ei ole sähköisen viestinnän tietosuojalaissa säädetty estettä. Henkilötietolain ja työelämän tietosuojalain vaatimukset tulee toki näissäkin tapauksissa ottaa huomioon.

Eräs keskeinen tapa suojella yrityssalaisuuksia on huolehtia asianmukaisista salassapitosopimuksista ja sitoumuksista – myös yrityksen tiloissa vierailevien työnsuorittajien osalta. Vaikka työntekijöillä on lakisääteisesti muutenkin velvollisuus säilyttää luottamuksellisina oman työnantajan ja tämän yhteistyökumppaneiden yrityssalaisuudet, työntekijöiden kanssa on aina syytä laatia myös nimenomaiset salassapitosopimukset tai sisällyttää työsopimukseen asiaa koskeva lauseke.

Salassapitosopimuksilla on mahdollista myös osin laajentaa lain määrittämää suojaa, erityisesti salassapitovelvoitteen kestoa. Lisäksi näillä sopimuksilla on informatiivinen merkitys: työntekijät tulevat selkeämmin tietoisiksi siitä, että työnantaja pitää salassapitovelvoitteen noudattamista tärkeänä.

Yhteistyökumppani voi edellyttää henkilöstön sähköpostiseurantaa
Salassapitosopimukset ovat välttämätön osa myös yrityksen erilaisia yhteistyösopimuksia. Yhteistyösuhteissakin toki laki antaa suoraan tiettyä suojaa, mutta niissä kuitenkin korostuu nimenomaisen salassapitosopimuksen merkitys. Sen avulla voidaan merkittävästi täsmentää luottamuksellisen tiedon alaa ja sopia nimenomaisesti siitä, millainen tietojen käyttö on sopimuksen mukaista.

Myös kansainvälisissä yhteistyösuhteissa salassapitosopimukset tuovat sen edun, että niiden avulla voidaan suoraan määrittää luottamuksellista tietoa koskevat säännöt tarvitsematta erikseen selvittää mahdollisesti jonkin muun maan sääntelyä yrityssalaisuuksien suojan suhteen.

Ehdotetut säännökset on tarkoitettu antamaan välineitä paitsi työnantajan omien, myös sen yhteistyökumppaneiden yrityssalaisuuksien suojaamiseen. Vielä ei ole tiedossa, miten monessa yrityksessä uusien säännösten mukaiset valtuudet tullaan ottamaan käyttöön.

Tulee olemaan mielenkiintoista seurata, missä määrin erilaisissa alihankintayhteistyösuhteissa tai tuotekehityksen ulkoistamistilanteissa se yritys, jonka yrityssalaisuuksista viime kädessä on kyse, tulee edellyttämään sopimuskumppaneiltaan tuotekehitystehtävissä työskentelevien työntekijöiden toiminnan aikaisempaa tarkempaa valvontaa esimerkiksi juuri sähköpostiviestinnän seurannan keinoin. Vaikka oma työnantaja ei siis olisi oma-aloitteisesti aktiivinen valvonnan laajentamiseen, sen yhteistyökumppanit saattavat edellyttää sitä.

Työntekijät, jotka työskentelevät tuotekehityksen parissa tai muuten saavat tietoa työnantajan tai tämän yhteistyökumppanin merkittävistä yrityssalaisuuksista, joutunevat vastaisuudessa sopeutumaan siihen, että heidän toimintaansa kohdistuu lisääntyvää valvontaa. Tällaista kehitystä ei kuitenkaan tarvitse pitää kielteisenä edellyttäen, että valvonnassa ei ylitetä laissa säädettyjä valtuuksia.

Viime kädessä kyse on siitä, että eri valvontatoimenpitein pyritään huolehtimaan keskeisten yrityssalaisuuksien suojelemisesta ja siitä, että se yritys, joka on panostanut uuden osaamisen ja teknologian kehittämiseen, voi saada hyväkseen kehitystyönsä tulokset – riippumatta siitä, haetaanko uudelle osaamiselle patenttia vai pyritäänkö se suojelemaan vain yrityssalaisuutena.

Klaus Nyblin
Asianajaja
Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy

Hallituksen esitys Eduskunnalle sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta HE 48/2008
Eduskunnan sivulla valitse Valtiopäiväasiat ja -asiakirjat. Kaikkiin lakiehdotuksen dokumentteihin pääsee helposti kirjoittamalla Asian tunnus -hakukenttään HE 48/2008.
http://www.eduskunta.fi/