Saksan patenttiasianajajilla perusteellinen koulutus

(IPRinfo 2/2008)

Saksan patenttiasianajajilla perusteellinen koulutus – Lakiopinnot ja teollisoikeudellinen käytäntö nivotaan yhteen.

Saksassa toimii 2600 patenttiasianajajaa, jotka käyttävät ammattinimikettä Patentanwalt. Suomalaiseen käytäntöön verrattuna toimenkuvassa yhdistyy patenttiasioihin erikoistuneen asianajajan ja patenttiasiamiehen osaaminen.

Patenttiasianajajien katto-organisaationa toimii patenttiasianajajakamari (Patentanwaltskammer), jonka tehtävänä on valvoa jäsenistöä, kehittää alan koulutusta ja ylläpitää jäsenistön osaamista järjestämällä jatkokoulutusseminaareja. Kamariin liittyy vuosittain noin 150 jäsentä.

Uusilla patenttiasianajajilla on takanaan kolmiportainen koulutus: kaksivuotinen oikeustieteellinen jatkokoulutus, harjoittelu sekä alan tehtävissä että Saksan patentti- ja merkkivirastossa (Deutsches Patent- und Markenamt, DPMA) ja koulutuksen päätteeksi suoritettu patenttiasianajajakoe.

Oikeudellista neuvontaa saa antaa vain perusteellisesti koulutettu
Tutkintojärjestelmä on ollut pienin muutoksin voimassa vuodesta 1977 lähtien. Saksassa on voimassa vuodelta 1935 peräisin oleva laki, joka kieltää oikeudellisen neuvonnan tarjoamisen ilman asiaankuuluvaa koulutusta. Lain syntymiseen vaikuttivat 1900-luvun alun huonot kokemukset asiantuntemattomasta ja valvomattomasta neuvontatarjonnasta. Heinäkuun 2008 alussa se korvataan uudella lailla oikeudellisista palveluista.

Nykypäivänä oikeudellista neuvontaa saavat tarjota vain asianajajat, notaarit sekä veroneuvojat. Asianajaja – joko oikeusasianajaja (Rechtsanwalt, vastaa suomalaista asianajajaa) tai patenttiasianajaja (Patentanwalt) – on oikeudenhoidon elin, joka tehtäväänsä suorittaessaan on riippumaton paitsi tuomioistuimista ja julkisesta vallasta, myös päämiehestään.
Tulevan lain mukaan myös muut ammattiryhmät voivat tarjota oikeudellista neuvontaa, joskin vain muihin palveluihin liittyvänä lisäsuorituksena.

Lakiopinnot Hagenin yliopistossa
Kolmevuotiseen patenttiasianajajan koulutukseen pääsemisen ehtona on teknillis-tieteellinen tai luonnontieteellinen ylempi tutkinto. Ammattikorkeakoulututkinto ei täytä näitä edellytyksiä. Tutkinnon lisäksi hakijalla pitää olla vähintään vuoden pituinen koulutustaan vastaava työkokemus.

Koulutus alkaa Hagenin yliopiston opintokokonaisuudella, joka kestää neljä lukukautta. Siihen kuuluu kolme noin viikon kestävää lähiopetusjaksoa ja etäopintoina suoritettavia kotitehtäviä. Kurssimateriaalissa käydään läpi siviili- ja kauppaoikeuden sekä yhtiöoikeuden ja julkis- ja prosessioikeuden perusteet.

Patenttilaista käydään läpi keskeiset loukkausoikeudenkäyntiin, lisenssisopimuksiin ja teknologiansiirtoon liittyvät teemat. Eurooppa- ja työoikeuden lisäksi on omat kurssiosuudet myös sopimattomalle menettelylle elinkeinotoiminnassa ja kilpailulainsäädännölle.

Kotitehtävät keskittyvät käytännön oikeustapausten ratkaisemiseen. Tehtävien arvostelussa painotetaan onnistunutta lausuntotyylin soveltamista. Annettu oikeustapaus pitää osata ratkaista vertaamalla tehtävänannosta ilmeneviä yksityiskohtia lakitekstiin ja siihen liittyvään oikeuskäytäntöön.

Kotitehtävien hyväksytty suorittaminen on ehtona välikokeisiin etenemiselle. Välikoe järjestetään molempien lukuvuosien päätteeksi. Koulutuksen päättää muutaman tunnin kestoinen suullinen koe. Tentaattoreina toimivat oikeudellisen tiedekunnan professorit.

Koulutuksen aikana opiskelijoiden odotetaan osallistuvan myös työryhmätoimintaan, jonka puitteissa he pitävät esitelmiä ajankohtaisista alan teemoista. Työryhmät kokoontuvat iltaisin noin kerran kuukaudessa.

Harjoittelujaksot täydentävät koulutusta
Yliopiston järjestämän jakson rinnalla koulutukseen kuuluu 26 kuukauden mittainen harjoittelujakso. Harjoittelupaikan löytyminen on ehtona yliopiston kurssi-ilmoittautumiselle. Harjoittelujakson ohjaajana voi toimia joko patenttiasianajaja tai teollisuuden palveluksessa oleva patenttiasessori. Harjoitteluajan kuluessa koulutettava tulee perehdyttää ammatin harjoittamisen kaikkiin puoliin, ja ohjaajan on raportoitava edistymisestä säännöllisesti DPMA:n presidentille.

Harjoittelujakson jälkeen on vuorossa kahdeksan kuukauden virastojakso DPMA:ssa ja liittovaltion patenttituomioistuimessa (Bundespatentgericht). Tästä kaksi kuukautta työskennellään DPMA:n patentti- ja merkkiosastoilla ja kuusi kuukautta tuomioistuimessa.

Virastojakson aikana tuomarit ja viraston asiantuntijat järjestävät patentti- ja merkkioikeuteen liittyviä syventäviä kursseja sekä kokeita, joissa testataan opetettujen asioiden omaksumista. Syventävien kurssien ja kokeiden tarkoitus on paitsi perehdyttää teollisoikeusalan uusimpiin kehityksiin myös valmentaa loppukokeeseen. Virastojakson rinnalla monet kokelaat osallistuvat myös loppukokeeseen valmistavalle kurssille, jonka järjestää tunnettu müncheniläinen asianajotoimisto.

Koulutus huipentuu loppukokeeseen
Kokelas saa ilmoittautua loppukokeeseen, kun virastojakso on suoritettu ilman suurempia poissaoloja ja riittävällä koeosaamisella. Patenttiasianajajatutkinnon loppukokeessa on kaksi kirjallista osiota ja suullinen koe.
Koelautakunnan viidestä jäsenestä kaksi on Bundespatentgerichtin tuomareita tai DPMA:n tutkijoita, kaksi patenttiasianajajia ja yksi joko patenttiasianajaja tai teollisuuden palveluksessa oleva patenttiasessori, ja puheenjohtajana on lainoppinut jäsen.

Kokeen saa normaalisti uusia vain kerran. Jos hakija ei läpäise koetta ensimmäisellä kerralla, joutuu hän jatkamaan virastoharjoitteluaan – puuttuneen pistemäärän suuruudesta riippuen – puolesta vuodesta vuoteen.

Loppukokeeseen voi päästä myös ilman virastoharjoittelua. Edellytyksenä on kymmenen vuoden työkokemus teollisoikeustehtävissä. Patenttivirastoon tulee toimittaa lista, jossa on selvitetty vähintään sataan viraston käsittelemään asiaan liittyviä, hakijan suorittamia toimenpiteitä.

Vaadittava työkokemus lyhenee kahdeksaan vuoteen, mikäli hakija on läpäissyt Euroopan patenttiviraston (EPO) järjestämän kelpoisuuskokeen (European Qualification Examination, EQE).

Asessorista asianajajaksi valan kautta
Hyväksytyn kokeen jälkeen hakija on oikeutettu käyttämään nimitystä patenttiasessori. Hyväksymistä patenttiasianajajaksi täytyy hakea erikseen. Kuitenkin jo patenttiasessorin pätevyys oikeuttaa edustamaan työnantajan konserniin kuuluvia yhtiöitä Saksan virastossa.

Patenttiasianajajahakemukseen tulee liittää vastuuvakuutusyhtiön allekirjoittama vahvistus asianajotoiminnan kattavan vastuuvakuutusturvan olemassaolosta. Jos hakija on lisäksi toisaalla työsuhteessa, tulee hänen esittää työnantajan suostumus ammatin harjoittamiselle.

Patentanwaltsordnung ja patenttiasianajajakamarin säännöt sisältävät lisäksi hyvin yksityiskohtaisia määräyksiä intressikonfliktien ehkäisemiseksi.

Viimeinen askel pitkässä tiessä patenttiasianajajaksi on juhlallinen valan vannominen viraston presidentin edessä. Patenttiasessorit vannovat noudattavansa perustuslaillista järjestystä ja hoitavansa patenttiasianajajan tehtävää huolellisesti.

Patentanwalt edustaa päämiestään oikeudessa
Asianajaja (Rechtsanwalt, vrt. suomalainen asianajaja) saa neuvoa päämiestään kaikissa oikeudellisissa asioissa ja edustaa tätä suhteessa kolmansiin sekä virastoihin ja tuomioistuimiin.

Patenttiasianajaja (Patentanwalt) saa neuvoa ja edustaa päämiestään suhteessa kolmansiin kaikissa immateriaalioikeuksiin ja teknilliseen tietotaitoon liittyvissä asioissa sekä edustaa päämiestään Saksan patentti- ja merkkivirastossa sekä kasvilajien rekisteröintivirastossa kaikissa näiden toimialueeseen liittyvissä asioissa.

Lisäksi patenttiasianajaja saa edustaa päämiestään liittovaltion patenttioikeudessa mitätöinti- ja valitusasioissa sekä Saksan korkeimmassa oikeudessa liittovaltion patenttioikeuden valitustuomioistuimena. Patenttiasianajajalle on lisäksi annettava pyynnöstä oikeudessa puheenvuoro muissakin käsittelyissä, joissa käsiteltävä aihe liittyy patenttiasianajajan toimialueeseen.

Virastokäsittelyjen ja mitätöinti- ja valitusasioiden lisäksi patenttiasianajajan suorittamiin toimenpiteisiin kuuluu varoitusten lähettäminen päämiehen puolesta patentti-, merkki- ja mallisuojaloukkaustapauksissa ennen oikeusprosessin aloittamista.
Varsinaiset patenttiloukkauskäsittelyt on keskitetty ensimmäisen asteen tuomioistuimen osalta osavaltioittain määrättyihin maaoikeuksiin. Maaoikeuden (Landgericht) edessä vallitsee asianajajapakko eli tuomioistuin kuulee prosessianomuksia ainoastaan asianajajan esittäminä. Patenttiasianajaja voi kuitenkin jättää itsenäisesti hakemuksen tilapäiseen kieltoon määräämisestä. Tilapäinen kieltomääräys myönnetään kiireellisissä tai selviltä vaikuttavissa tapauksissa määräykseen kohdistuvaa osapuolta kuulematta.

Erona suomalaisen patenttiasiamiehen toimenkuvaan patenttiasianajaja voi edustaa päämiestään oikeudessa ja suorittaa esiprosessuaalisia toimenpiteitä päämiehensä nimissä.

Koska esimerkiksi perusteettoman varoituskirjeen lähettäminen voi paitsi johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen myös avata ovet negatiiviselle toteamiskanteelle ja keskeytyskanteelle, voi toimenpiteillä olla laajakantoisia seurauksia päämiehelle. Tästä syystä asianajajien ammattikunnan pätevyysvaatimusten ja koulutuksen säätely on varsin yksityiskohtaista.

Jaakko Väisänen
European Patent Attorney, Patentanwalt (DE) – Patenttiasiamies (FI)
European Trademark and Design Attorney
Erlangen, Saksa

LINKKEJÄ:
————
Saksan patenttiasianajajakamarin (Patentanwaltskammer) kotisivulla on runsaasti informaatiota ja aihepiiriin lliittyviä linkkejä:
http://www.patentanwalt.de/

Saksan patentti- ja merkkiviraston (Deutsches Patent- und Markenamt) DPMAN sivut ovat toistaiseksi vain saksankieliset.
http://www.dpma.de/

Tietoa European qualifying examination (EQE) -kokeesta ja vaatimuksista on Euroopan patenttiviraston EPOn sivuilla:
http://www.epo.org/patents/learning/qualifying-examination.html