Saako sana suojaa?
(IPRinfo 1/2011)
”Onks Viljoo Näkyny?” hoettiin takavuosina koulujen välitunneilla kaikkialla Suomessa. Tekijänoikeusneuvoston mielestä lausahdus ei kuitenkaan ollut teos.
Tekijänoikeusneuvoston mielestä lause ”kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun” oli teos (TN 2010:2). Lause on siis itsenäisen luomistyön tulos ja niin omaperäinen, että se yltää teostasoon. Onko teokselle asetettu mitta?
Tekijänoikeuslain 1 §:ssä määritellään teos, mutta kovin yleisesti. Lain mukaan sillä, joka on luonut teoksen, on siihen tekijänoikeus. Teoksen pituudesta ei sanota mitään. Luoda-verbi sisältää teostason määritelmän, jonka soveltumisesta yksittäisiin sanoihin ja lyhyisiin sanontoihin tekijänoikeusneuvosto on lausunut laskujeni mukaan 17 kertaa. Katsotaanpa, mitä lausunnoista löytyy.
Suosiokaan ei takaa suojaa Lausahduksien suojaa koskeva perustapaus on tekijänoikeusneuvoston antama lausunto Viljoa etsivän miehen käyttämistä lyhyistä lauseista (1986:8). Näyttelijä Heikki Kinnunen loi suomalaisen miehen karikatyyrin: verkkarit, lippis, aluspaita, tupakka suupielessä ja kossupullo takataskussa. Hahmo saapasteli esiin ja toisti samat repliikit: ” Onks Viljoo näkyny?” , ” Lycka till ” ja ” Aha ”.
Tekijänoikeusneuvosto katsoi, etteivät sketsissä esiintyvän miehen sanonnat olleet itsenäisiä ja omaperäisiä, eivätkä ne saaneet tekijänoikeussuojaa. Sanonnat olivat kaikkien vapaasti käytettävissä kokonaisuudesta irrotettuina. Myöskään hahmo ei ollut tekijänoikeuslain 1 §:ssä tarkoitettu teos. Viljoa etsivän miehen hahmo ja hänen käyttämänsä lyhyet lausahdukset olivat omana aikanaan hyvin suosittuja, ja niitä hyödynnettiin monissa yhteyksissä. Onnistunuttakaan ideaa ei tekijänoikeus suojaa, ellei toteutus ole omaperäinen.
Kokonaisuus saa suojaa, tekstipätkät eivät Kuvien ja tekstien muodostamaa kokonaisuutta tekijänoikeusneuvosto arvioi lausunnossaan 1991:1.
Patalappuihin, patakintaisiin, esiliinoihin ja yöpaitoihin oli sommiteltu tekstiä ja kuvia. Yhdessä esiliinassa oli teksti ”On kahdenlaisia riehakkaita juhlia / Sellaisia joita et voi koskaan unohtaa / ja sellaisia joita et voi / edes muistaa” Patakintaassa oli teksti ”Världens bästa pappa”. Toisessa esiliinassa oli otsikkona ”Miehen vuodet” ja sen jälkeen teksti ”10-20 vuotiaana / Hän on kuin Fiat / -pieni, mutta ohoh!, 20-30 vuotiaana / Hän on kuin Porsche / -nopea ja hyvin öljytty, 30-40 vuotiaana / Hän on kuin Citroen / -mallikelpoinen, 40-50 vuotiaana / Hän on kuin Toyota / -lupaa enemmän kuin / mihin pystyy, 60-70 vuotiaana / Hän on kuin Ford T / -täytyy käynnistää käsin”.
Tekijänoikeusneuvoston mielestä tekstiileihin painettujen tekstien ja kuvien muodostamat kokonaisuudet saivat tekijänoikeussuojaa, mutta mitkään tekstit eivät ylittäneet teostasoa. Perusteluissaan neuvosto on todennut, että teostasovaatimus vaihtelee käytännössä teostyyppien osalta. Käyttötaiteen tuotteiden osalta teostasovaatimus on korkea.
Vastaavanlainen pohdinta on esitteessä olevia tekstikatkelmia koskevassa tekijänoikeusneuvoston lausunnossa (1996:17). Toimintaterapiaa ja sen koulutusta koskeneessa esitteessä oli mm. seuraavat lauseet: ”Antin kouluunmeno huolestuttaa. Hän on kovin levoton ja riehakas eikä piirtäminen kiinnosta yhtään”. Martti 35 v. Vastavammautunut paraplegikko: ” Toimintaterapiaryhmästä sain rohkeutta lähteä yksin kaupungille pyörätuolilla”. ”Mummi pärjää nyt kotona, kun asiantuntija kävi tarkistamassa ongelmakohdat ja yhdessä etsimässä ratkaisuja”
Tekijänoikeusneuvoston mukaan yksittäiset tekstikatkelmat olivat yksinkertaisia ja tavanomaisia, eivätkä ne irrallisina yltäneet teostasoon. Lausunnossa todetaan erikseen, että toisen ideaa saa hyödyntää.
Tavaramerkki ja tekijänoikeus päällekkäin? Tuotteen tai palvelun nimi, tavaramerkki, on rekisteröitävissä, kun se täyttää tavaramerkkilaissa asetetut kriteerit. Tavaramerkki saattaa olla itsenäinen ja omaperäinen, ja siten myös tekijänoikeudella suojattu. Tekijänoikeusneuvoston lausunnoista löytyy esimerkkejä, miten tunnuksia on arvioitu tekijänoikeuden kannalta. ”Save the Wildlife” (1995:16) ja ”Puhdas Elämä Lapselle” (2001:12) -sanonnat eivät tekijänoikeusneuvoston arvion mukaan olleet teoksia. Sanonnat muistuttavatkin iskulauseita. Iskulauseita on mahdollista rekisteröidä tavaramerkkinä, kuten Paperinkeräys Oy:n rekisteröimä ”paperille uusi elämä” -sanonta osoittaa.
Kirjan nimellä oma suoja Kirjan nimi voi tekijänoikeuslain 51 §:n mukaan saada suojaa sekaannusta vastaan. Kirjallista tai taiteellista teosta ei saa julkaista ja levittää sellaisella nimellä, että se voidaan sekoittaa aikaisemmin julkaistuun vastaavanlaiseen teokseen. Tekijänoikeusneuvosto on arvioinut kirjan nimen suojaa sekä lain 1 §:n että 51 §:n kannalta.
Lausuntopyynnöt eivät ole koskeneet niin omaperäistä nimeä, että neuvosto olisi pitänyt sitä tekijänoikeudellisesti suojattuna. Edes ”Aapponen” (2005:10) ei neuvoston mielestä ollut niin omaperäinen ja itsenäinen nimi, että se olisi ylittänyt teostason.
Lyhytkin ilmaisu voi saada suojaa Lausunto 2010:2 osoittaa kuitenkin, että lyhytkin sanonta saa tekijänoikeussuojaa. Neuvoston mukaan laulun säkeessä ”kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun” esiintyy kaksi sanaliittoa, jotka luovat rytmisen vaikutelman. Neuvosto toteaa, että lausetta on pidettävä itsenäisenä ja omaperäisenä, koska kuka tahansa ei päätyisi vastaavanlaisessa tilanteessa samaan lopputulokseen.
Säettä oli käytetty muunneltuna mainoksessa. Tekijänoikeusneuvosto toteaa, ettei mainoskäyttö itsessään ole moraalisten oikeuksien loukkaamista. Käyttötarkoitus ei myöskään ole kriteeri teostasoa määriteltäessä.
Yhtymäkohtia sopimattomaan menettelyyn Lyhyitä sanontoja ja yksittäisiä sanoja koskevat lausunnot liittyvät usein kaupalliseen käyttöön – mainoksiin, kampanjoihin ja esitteisiin. Lausuntopyynnöistä saa sellaisen vaikutelman, että suojaa haetaan idealle ja sen toteutuksen yhteydessä käytetylle sanonnalle tai nimelle. Lausuntoja on tasaisesti tekijänoikeusneuvoston toiminta-ajalta, joten kysymys ei ole uudesta ilmiöstä.
Päällekkäinen suoja on mahdollinen, eli tavaramerkki ja tekijänoikeus voivat suojata samaa kohdetta. Kummallakin suojamuodolla on oma tehtävänsä: tavaramerkki suojaa kaupallista alkuperää ja tekijänoikeus luovuutta, henkistä panosta. Lausuntoja voi tulkita siten, että lyhyiden ilmaisujen teostasovaatimus on korkea jos kysymys on käyttötaiteen tuotteista. Tekijänoikeusneuvoston omaksuma linja pitää eri suojamuotojen tarkoitukset selkeinä.
Suojaa vai ei?
1986:8 Elokuvateoksessa olevan hahmon käyttämät sanonnat ”Lycka till”, ”Onks Viljoo näkyny?” ja ”Aha” eivät olleet suojattuja.
1991:1 Patalappuihin, patakintaisiin, esiliinoihin ja yöpaitoihin painetut lyhyet tekstit eivät irrallisina saaneet suojaa.
Kirjojen nimet ATK-sanakirja (1991:5), Steissi (1992:7), Aapponen (2005:10) ja Sauvakävely (2010:1) eivät olleet teoksia.
1992:15 Lause ”Villi tyttö etsii iloista ja menevää miestä… > kiinnostaako…?” ei saanut suojaa.
1995:8 Aikakauslehtien otsikkolauseet ja -sanat eivät olleet teoksia.
1995:16 Lausuma ”Save the Wildlife” tai sen asettelu ei ollut teos.
1996:17 Esitteeseen sisältyvät yksittäiset tekstikatkelmat eivät irrallisina tekstikatkelmina olleet teoksia.
1998:3 Sävellysteosten nimet eivät olleet teoksia.
2001:12 Lausuma ”Puhdas Elämä Lapselle” ei ollut teos.
2003:13 Runoilijan nimi ei ollut teos.
2004:10 Web-grafiikkaan sisältyneet tekstit ”Hae tuote” ja ”Hae tuotteet” eivät saaneet suojaa.
2004:11 Neonvalolla toteutettu teksti ”I love you” ei ollut teos.
2004:13 Lausuma ”Aqua Seitsen Seitsemisen lähdevesi” ei ollut teos.
2010:11 Lause ”Kuningas kutsui narrin kilistimellä luokseen” ei ollut teos.
Tekijänoikeusneuvoston lausunnot kokonaisuudessaan luettavissa tekijänoikeusneuvoston www-sivuilta:
Marja-Leena Mansala
Pääsihteeri
IPR University Center
