Patenttioikeudenkäynnit keskitettävä jatkossakin

(IPRinfo 1/2001)

Helsingin käräjäoikeus toimii patenttioikeudenkäynneissä yksinomaisena tuomioistuimena Suomessa. Käräjäoikeudessa patenttijutut on vielä keskitetty yhteen osastoon.

EU:ssa valmisteltava yhteisöpatenttiasetus tulee aikanaan näkymään patenttiasioiden prosessissa myös Suomessa. Missä ylikansallista tuomiovaltaa käytetään ensimmäisessä oikeusasteessa, on vielä epäselvää.

– Patenttiasioiden käsittely on joka tapauksessa syytä pitää keskitettynä. Ne ovat niin erilaisia, sanoo Helsingin käräjäoikeuden laamanni Kauko Huttunen.

Patenttiasioita käsitellään Helsingin käräjäoikeuden 3. osastolla noin 15 tapausta vuosittain. Keskimääräinen käsittelyaika on kolmisen vuotta.

Osastolla on 11 tuomaria, joista 6 käsittelee patenttijuttuja. Kukaan heistä ei kuitenkaan keskity yksinomaan patenttiasioihin.

– Käsittelyaikaa voidaan varmasti pitää liian pitkänä, Huttunen myöntää.

Hänen mukaansa parannusta pitäisi kuitenkin etsiä pikemminkin osaamisen kuin resurssien puolelta. Käsittelyä pitkittää ennen kaikkea patenttiasioiden erityisluonne.

Laamannin mielestä tuomari- ja muut henkilöresurssit on käräjäoikeudessa nykyisin mitoitettu suurin piirtein oikein.

– Osaamista pitää tietenkin kehittää koko ajan. Mutta kun kysymys ei ole erityistuomioistuimesta, ei voida lähteä siitä, että tuomarit keskittyisivät pitkällä aikavälillä vain tietynlaisiin asioihin, Huttunen painottaa.

– Lähtökohtana on, että alioikeus on yleistuomarin tontti. Siinä voidaan voidaan painottaa tiettyjä osaamisalueita, mutta niin patentti- kuin muissakin asioissa hyvän tuomarin perusosaamista on myös hyvä prosessinjohto.

Patenttijuttuja ei voi hajauttaa

Laamannin mielestä patenttijuttujen keskittäminen Helsingin käräjäoikeuteen on luonteva ratkaisu jatkossakin.

– On mahdoton ajatus, että ne hajautettaisiin kansalliseen alioikeusjärjestelmään, siis yli 60 tuomioistuimeen. Silloin lainkäytön yhdenmukaisuus ei toteutuisi. Huttunen pitää Helsingin käräjäoikeuden vahvuutena sen kokoa.

– Meillä on 78 tuomaria, ja heidän joukossaan on erilaisia osaajia, joiden painopisteet ovat erilaiset. Tarkoituksenamme on koko ajan parantaa oikeusturvaa ja siihen liittyvää palvelua.

Suomi on yhteisöpatentin valmisteluissa kannattanut mallia, jossa ensimmäisen oikeusasteen tuomiovalta säilyisi kansallisilla tuomioistuimilla. Tämä merkitsisi ulkomaalaisten osapuolten esiintymisen lisääntymistä myös Suomessa, todennäköisesti juuri Helsingissä.

Huttunen kannattaa kansallisen tuomiovallan säilyttämistä jäsenmaissa ainakin ensimmäisessä oikeusasteessa. Hän perustelee kantaansa kustannus- ja oikeusturvasyillä. Prosessaaminen oman maan ulkopuolella tuottaisi hänen arvionsa mukaan suuria ongelmia.

– Saavutettavuus, kieliongelmat, kustannukset, aikaviiveet, laamanni luettelee uhkakuvia.

– Meillä on kuitenkin oma oikeuskulttuuri siitä huolimatta, että lainkäyttöä halutaan yhdenmukaistaa, hän muistuttaa.

– Uskon, että suomalaisen elinkeinonharjoittajan oikeusturva taataan parhaiten sillä, että ainakin ensimmäinen aste säilytetään kotimaassa.

Vieraat kielet tuttuja jo nyt

Jos Helsingistä tulisi yhteisöpatentin myötä ylikansallisten patenttijuttujen oikeuspaikka, käräjäoikeuden valmiuksia pitäisi luonnollisesti parantaa. Pitäisi olla valmius ennen kaikkea erikielisten asianosaisten kohtaamiseen. Laamanni uskoo, että palvelu on mahdollista nostaa riittävälle tasolle.

– Lähtisin kuitenkin siitä, että prosessi pitäisi suomalaisessa tuomioistuimessa käydä suomen tai ruotsin kielellä. Onhan simultaanitulkkaus yleisesti käytössä EU:ssa, hän huomauttaa.

Huttunen muistuttaa, että etenkin rikosasioissa Helsingin käräjäoikeudessa on jo totuttu melkoiseen kielten kirjoon.

– Täällä on asianosaisina laidasta laitaan meille outoja kieliä käyttäviä henkilöitä, ei tämä patenttiasioissakaan voi puhtaana kielikysymyksenä olla ylivoimainen ongelma.

Paljon suurempia pulmia Huttusen mukaan syntyisi silloin, jos suomalaiset elinkeinonharjoittajat joutuisivat ajamaan asiaansa maan rajojen ulkopuolella. Asianosaisten kustannustaakka nousisi helposti pilviin: pitäisi matkustaa ja käännättää asiakirjoja sekä palkata kansainvälisiin patenttioikeudenkäynteihin erikoistuneita asianajajia.

Huttunen viittaa Suomessa jo nyt tiedostettuun liian korkeiden oikeudenkäyntikulujen ongelmaan.

– Jos on rajoitettu intressi, joudutaan koko ajan miettimään kuluriskiä: mitä on voitettavissa verrattuna siihen vaihtoehtoon, että lopputulos on huono? Lopputulosta ei voi ennakoida, ennen kuin oikeudenkäynti on ohi.

Osaamisessa vielä parantamisen varaa

Toistaiseksi Helsingin käräjäoikeudessa ei ole ryhdytty mihinkään valmisteluihin yhteisöpatenttijuttujen varalta, sen verran monta muuttujaa on EU-tasolla vielä ratkaisematta. Tilannetta seurataan kuitenkin intensiivisesti, laamanni vakuuttaa.

Hän pitää selvänä, että käräjäoikeuden valmiuksia myös patenttiasioissa on joka tapauksessa jatkuvasti kehitettävä.

– Aikansa seuraaminen ja itsensä kehittäminen on tänä päivänä jokaisen tuomarin välttämätön edellytys. Lainsäädäntö muuttuu koko ajan kaikilla sektoreilla, ja myös menettelysäännökset ovat muuttuneet hyvin voimakkaasti. Informaatioteknologian kasvu on vielä lisännyt tarvetta päivittää tuomarien osaamista uusiin asioihin.

Kansainvälisellä puolella suomalaisten tuomarien osaamisessa on Huttusen mielestä vielä parantamisen varaa huolimatta siitä, että koulutusta on viime vuosina ollut runsaasti.

Helsingin käräjäoikeudella on oma vuosittainen koulutussuunnitelmansa, joka kattaa koko henkilökunnan. Koulutuksen avulla pyritään ennakoimaan lainsäädännön muutoksia ja reagoimaan niihin riittävän ajoissa.

– Emme yritä pysyä kehityksen perässä vaan vähintäänkin sen mukana. Muiden asiana on arvioida, missä määrin tässä onnistumme.

Kauko Huttunen

  • s. 1938
  • OTK 1964
  • VT 1967
  • Espoon tmk, käräjätuomari 1975-78
  • Kouvolan HO, hovioikeudenneuvos 1978-87
  • Markkinatuomioistuimen puheenjohtaja 1980-93
  • Helsingin RO (KO), pormestari/laamanni 1987-

Lisätietoja:
Oikeustilastot: http://www.tilastokeskus.fi

Yhteisöpatentti:
Käsittely Suomen eduskunnassa, EU-asia U 54/2000: http://www.eduskunta.fi/

Risto Paananen