Parempaa odotellessa
(IPRinfo 3/2011)
Tekijänoikeuspäivänä 4.5.2011 valtiovallalta perättiin tekijänoikeussuojan tehostamista, toimivampaa hyvitysmaksujärjestelmää ja kannustimia luoville aloille.
”Rokataan hieman, tanssitaan hieman.” Näin lauloi Kauko Röyhkä Tennispalatsissa 4.5. Tekijänoikeuspäivän seminaarin aluksi. Tapahtuman persoonallisella tyylillään juontanut muusikko ja kirjailija viritti yleisön asianmukaiseen seminaaritunnelmaan Paha maa -kappaleen sävelin.
Tilaisuuden avaussanat lausunut kansliapäällikkö Harri Skog esitti toiveikkaita odotuksia tulevaisuuden suhteen. Hän peräsi uusia etenemissuuntia ja yhteen hiileen puhaltamista yli byrokratiarajojen sekä korosti, että luovan talouden menestys edellyttää vahvaa kulttuuria, vahvaa koulutusta ja vahvaa tekijänoikeutta.
Luovan työn tekijät ja yrittäjät (Lyhty) -projektin johtaja Lauri Kaira johdatteli kuulijat päivän teemaan luettelemalla numerotietoa kulttuurialan merkityksestä. Kulttuurialat muodostavat Suomessa 3-4 prosenttia bruttokansantuotteesta ja yli 4 prosenttia työpaikoista. Kulttuurin ja joukkoviestinnän alalla toimii 15 000 yritystä, joiden liikevaihto on 14 miljardia euroa. Kulttuurihyödykkeiden viennin arvo on 900 miljoonaa euroa.
Kaira esitti myös näkemyksensä luovan alan kasvuedellytyksistä. Hän vaati vahvaa tekijänoikeussuojaa ja piratismin pysäyttämistä, jotta alalle uskallettaisiin tulevaisuudessa investoida. Kaira toivoi myös hyvitysmaksujärjestelmän kuntoon laittamista sekä valtiovallalta toimia kulttuurielinkeinojen tukemiseksi ja viennin edistämiseksi esimerkiksi verotuksen keinoin. Toiveissa olivat myös parannukset tekijöiden sosiaaliturva- ja verotuskysymyksiin.
Huolta ja toiveikkuutta
Elokuvateollisuutta edusti Motion Picture Associationin (MPA) Euroopan varapääjohtaja Niklas Lagergren. Lagergrenin mukaan elokuvien siirtyminen internetiin on vain uusi, joskin merkittävä muutos, niiden muutosten joukossa, joihin elokuva-ala on sopeutunut. Elokuvateatterit, TV ja Blu-ray ovat toistaiseksi menestyneet hyvin, mutta internetin merkitys välityskanavana kasvaa jatkuvasti. Elokuvayhtiöt ovatkin luoneet erilaisiin toimintamalleihin perustuvia, kilpailevia verkkopalveluita.
Lagergren vaati internetin sääntely-ympäristön kehittämistä, lakien kun tulisi olla voimassa myös verkossa. Hän toivoi myös laajempaa asennemuutosta ja tekijänoikeuden rikkojien saattamista vastuuseen. ”Piraatit eivät ole nykypäivän robinhoodeja”, Lagergren totesi.
Vastaavia toiveita huolestuneemmalla sävyllä esitti myös musiikkituottajien kattojärjestön IFPIn Euroopan johtaja Olivia Reignier. Musiikkialan murros on ollut elokuva-alaa jyrkempi. Reignier totesi, että musiikki ei ole enää tuote vaan palvelu.
Reignier ei näe, että musiikin suosio olisi laskenut. Päinvastoin, musiikki on suositumpaa kuin koskaan. Ongelmana on opportunistinen asenneilmapiiri: kun musiikkia saa ilmaiseksi eikä kiinnijäämisriskiä ole, laillinen lataaminen ei kiinnosta. Tärkeä muistutus oli, että piratismi vaikuttaa merkittävästi levy-yhtiöiden kykyyn ottaa riskejä investoimalla uusiin, nouseviin artisteihin.
Yritysten toimintakenttä on muuttunut
Hankepäällikkö Petra Tarjanne työ- ja elinkeinoministeriöstä pohti luovan talouden haasteita yritysten näkökulmasta. Hän vetää luovan talouden strategista hanketta, jonka tehtävänä on ollut kehittää yritystoimintaa, edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja vauhdittaa tuotekehitystä luovan talouden toimintaympäristössä.
Tarjanne korosti luovien alojen toimintaympäristön muutosta. Toimijat ovat usein pieniä yrityksiä, jotka toimivat yhteistyössä yli toimialarajojen. Verkostoituminen luo haasteita yrityspalvelujärjestelmälle, joka ei pysty täysin vastaamaan muuttuneiden toimintamallien tarpeisiin esimerkiksi rahoitusjärjestelyjen osalta. Tarjanne peräsikin uusia, yksinkertaisempia ja helpompia tukimalleja, jotka vastaisivat paremmin luovan alan yritysten tarpeisiin.
Ala kaipaa valtion panosta
Luovan alan edistämisen haasteita ja mahdollisuuksia koskenut paneelikeskustelu jouduttiin ajanpuutteen vuoksi supistamaan. Musiikin vientiyhdistys Musexin, Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus Esekin, Musiikin tiedotuskeskus Fimicin, Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus Avekin ja Audiovisuaalisen alan vienninedistämisjärjestö Favexin edustajat ehtivät esitellä järjestöidensä toimintakenttää ja lähettää tulevaisuudentoiveensa julkiselle vallalle.
Puheenvuorot vahvistivat sen, mikä päivän mittaan oli tullut selväksi: luovat alat kaipaavat kehittyäkseen valtion panosta rahoituksen, kannustinjärjestelmien ja toimivan hyvitysmaksujärjestelmän muodossa.
Huolestuneiden puheenvuorojen keskellä Favexin toiminnanjohtaja Petra Therman muistutti, että digitalisoituminen on tarjonnut luoville aloille myös valtavia mahdollisuuksia. Teknologisen kehityksen myötä muun muassa elokuvan teko on nyt mahdollista periaatteessa kaikille.
Työtä riittää, resursseja ei
Tekijänoikeuspäivän loppusanat lausui työministeri Anni Sinnemäki, joka on toiminut viimeiset kaksi vuotta luovan talouden strategisen hankkeen puheenjohtajana. Myös tekijän roolin tunteva Sinnemäki näki luovan talouden edistämisessä työsarkaa ennen muuta tekijöiden toimeentulon ja sosiaaliturvajärjestelmän kehittämisessä.
Epätasaiset tulot tekevät freelancer-tekijöiden toimeentulosta epävarman, ja eri tulomuotojen erilainen kohtelu työttömyysturvan, eläkkeen sekä vanhemmuuden tuen kannalta vaikeuttaa tekijöiden asemaa entisestään. Sinnemäki hahmotteli luoville aloille työlainsäädännön tapaista vähimmäisturvaa, joka takaisi tekijöille minimisuojan sopimusneuvotteluissa.
Mikko Aarnio
Oik. yo, Helsingin yliopisto
Kirjoittaja oli harjoittelijana IPR University Centerissä keväällä 2011.
Tekesin strategia ”Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta”: http://www.tekes.fi/strategia
Työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asettama luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden tulevaisuustyöryhmän valmistelema raportti: http://www.tem.fi/files/29500/Tulevaisuusraportti.pdf
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoiman Luovan talouden strategisen hankkeen julkaisu ”Luova raha”: http://www.tem.fi/files/29724/Luova_Raha_Nakokulmia_Julkaisu_2011.pdf
