Pääkirjoitus. Pelisäännöt selviksi

LehtiarkistoIPRinfo_3-2002 Pääkirjoitus 1.7.2002

(IPRinfo 3-2002)

Niin kauan kuin voin muistaa, on immateriaalioikeudessa toistettu sloganina sitä, että immateriaalioikeus on hyvin kansainvälinen oikeudenala. Perustakin on selvä. Alan molemmat perussopimukset, Pariisin konventio ja Bernin konventio, on solmittu jo 1800-luvulla. Sopimuksiin tehdyistä muutoksista huolimatta niiden perusopit ovat kestäneet ja pysyneet näihin aikoihin asti.

Immateriaalioikeuden merkityksen lisääntymistä kuvaa erinomaisesti se, että siitä tuli osa kauppapolitiikkaa TRIPs-sopimuksen solmimisen yhteydessä. Suojataso sidottiin voimassaoleviin kansainvälisiin sopimuksiin, ja luotiin pelisäännöt mm riitojen ehkäisyyn ja ratkaisemiseen. Samalla perustettiin Maailman kauppajärjestö (WTO) valvomaan sopimuksen noudattamista.

TRIPs-sopimus on maailmanlaajuinen ja lähtöisin teollisuusmaista. Sopimuksen solmimisen yhteydessä otettiin huomioon maiden erilainen sekä taloudellinen, rahoituksellinen, hallinnollinen että teknologinen kehitysaste ja luotiin erilaisia siirtymäaikoja koskeva järjestelmä. TRIPs-sopimuksessa puhutaan teollisuusmaista, kehitysmaista ja vähiten kehittyneistä maista. Sopimuksen määräysten mukaan maiden kehitystasolla on vaikutusta siihen, miten nopeasti maan tulee noudattaa sopimuksen määräyksiä. Vähiten kehittyneillä mailla oli alunperin 10 vuoden siirtymäaika sopimuksen voimaantulosta eli vuodesta 1996.

TRIPs-sopimuksessa edellytetään, että teollisuusmaajäsenet edistävät ja kannustavat teknologian siirtoa vähiten kehittyneiden maiden alueille. Samoin sopimuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi teollisuusmaajäsenten tulee tarjota teknistä ja rahoitusyhteistyötä kehitysmaiden ja vähiten kehittyneiden maiden hyväksi. Varsinkin viime aikoina käydyn lääkeaineita koskevan keskustelun yhteydessä eettiset ja moraaliset kysymykset ovat nousseet myös immateriaalioikeuden osaksi.

TRIPs-sopimuksen uudistamisen yhteydessä on keskusteltu vähiten kehittyneiden maiden mahdollisuuksista noudattaa sopimuksen vaatimuksia alkuperäisessä aikataulussa. Dohassa käytyjen keskustelujen jälkeen WTO:n neuvosto pidensi vähiten kehittyneiden maiden siirtymäaikaa vuodesta 2006 vuoteen 2016 lääkeaineiden ja liikesalaisuuksien osalta. Maat voivat lisäksi pyytää lisäpidennystä 66 artiklan perusteella.

Vaikka pyrkimyksenä tuleekin olla maailmanlaajuisesti mahdollisimman yhtenäinen suojataso, on myös immateriaalioikeusjärjestelmän kannalta kannatettavaa, että valtioiden hyvin erilaiset taloudelliset, hallinnolliset ja teknologiset edellytykset otetaan huomioon asetettaessa valtioille velvoitteita.

Teollisuusmaat ovat rakentaneet immateriaalioikeudellista suojajärjestelmää yli 100 vuotta. Koko järjestelmän toimivuuden kannalta on parempi, että kehitysmaat ja vähiten kehittyneet maat hitaasti ryhtyvät noudattamaan immateriaalioikeuden koko järjestelmää, kuin että ne hyvin lyhyessä ajassa pakotettaisiin järjestelmään, jonka hyöty niille itselleen tuntuu kovin vähäiseltä tässä vaiheessa.

Marja-Leena Mansala
Pääsihteeri
IPR University Center