Osaamisesta kasvun voimaa

(IPRinfo 2/2007)

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA etsii vastauksia taloudellisen hyvinvoinnin, elinkeinoelämän ja talouspolitiikan monimutkaisiin kysymyksiin.

Immateriaalioikeuksia koskeva tutkimus ei rajoitu korkeakouluihin, vaan aineettoman omaisuuden syntyä ja merkitystä tarkastellaan tutkimuslaitoksissa erilaisista, usein akateemista maailmaa käytännönläheisemmistä näkökulmista.

Tutkimuslaitos ETLA pyrkii vaikuttamaan siihen, että suomalainen yhteiskunta ymmärtäisi suotuisan kehityksen vaatimukset ja kykenisi kestävän hyvinvoinnin takaamiseksi tarvittaviin muutoksiin. Suomi on kivunnut kärkisijoille monissa mittauksissa, ja jotta maamme menestyisi edelleenkin, tarvitaan vahvaa kansantaloutta ja kestävää kasvua.

Nykyinen kasvututkimus painottaa innovaatioita
Kasvu syntyy monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta, joiden merkitys ja vuorovaikutus vaihtelevat aikakausittain, kehitysvaiheittain ja maittain. Mitään yhtä, yleispätevää kasvun reseptiä ei ole löydetty.

Uusi kasvututkimus painottaa tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatioiden merkitystä. Korostetaan, että tieto ja ideat ovat jaettavissa, ja että kertaalleen keksittyä oivallusta voi soveltaa ja hyödyntää jokainen, joka saa sen käyttöönsä. Talouskasvun kannalta merkityksellinen tietovaranto on suurempi kuin yksittäisen kansantalouden, koska ideat eivät kulu käytössä ja ovat siten muidenkin kuin keksijöidensä hyödynnettävissä – myös kansainvälisesti.

Kasvun maaperää muokkaavat niin poliittiset, sosiaaliset ja kulttuuriset instituutiot, oikeusjärjestelmä, tehokas omistusoikeusjärjestelmä kuin yksilöiden ja yritysten kannustimetkin. Viime kädessä kasvu liittyy aineellisen ja aineettoman pääoman kumuloitumiseen ja työpanoksen ja tuottavuuden muutoksiin.

Uudet teknologiat tuottavuustarkasteluissa
ETLAn 60-vuotiseen taipaleeseen mahtuu valtaisasti tutkimusta innovaatiopolitiikasta ja tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä niiden vaikutuksista yritysten ja koko kansantalouden menestymiseen.

Teknologian ja innovaatioiden diffuusion tutkimuksesta painopiste on siirtynyt yritys-, toimipaikka- ja henkilöstöaineistojen ekonometrisiin analyyseihin, joiden tavoitteena on tuottaa kvantitatiivista tietoa innovaatioympäristön vaikutuksista tuottavuuteen ja talouskasvuun niiden varsinaisilla lähteillä.

Viime vuosien ydinteema on ollut ”economics of new technologies” eli uusien teknologioiden – ICT:n (tieto- ja viestintäteknologia), bio- ja nanoteknologian – merkitys ja vaikutukset talouden, toimialojen ja yritysten käyttäytymiseen, rakenteisiin ja kasvuun.

Etenkin tieto- ja viestintäteknologioiden ja niihin perustuvien innovaatioiden tutkimuksessa on hakeuduttu myös kansainväliseen yhteistyöhön. Berkeleyn yliopiston kanssa ETLA toteutti laajan tutkimusohjelman, jonka loppuraportissa ”How Revolutionary was the Digital Revolution” on analysoitu meneillään olevaa rakennemuutosta ja ICT:hen liittyviä haasteita globaalisti.

Suomen innovaatiojärjestelmä on maailmalla huomattu huippulaadukkaaksi. Suomea korkean tason teknologian ja osaamisen maana esitellään Maailmanpankin kanssa yhteistyössä tehdyssä raportissa ”Finland as a Knowledge Economy – Elements of Success and Lessons Learned ”.

Uusien teknologioiden taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimukseen tarvitaan edelleen panostusta. Tulevaisuuden tärkeitä aiheita ovat sääntelyyn, kilpailuun ja markkinoiden toimintaan liittyvät kysymykset, ”law and economics”. Oikeustaloustieteen aihepiiristä ETLAssa on toistaiseksi tehty joitakin selvityksiä ja julkaistu useita tieteellisiä artikkeleita.

Ennen metsäteollisuus – tänään tietointensiiviset toimialat
Suomalaisessa empiirisen taloustutkimuksen kentässä ETLAn yhdeksi rooliksi on vakiintunut erikoistuminen yritys- ja toimiala-analyysiin. ETLAn edeltäjän alkuvuosina sodan jälkeen tarvittiin yksinkertaista tietoa talouden toimien ja yritysrakenteen kuvaamiseen: Millaista yritystoimintaa maassa oli ja miten se menestyi? Miten toimialarakenteet olivat muuttumassa? Millä aloilla oli tulevaisuutta?

Selkeistä toimiala-analyyseista siirryttiin tutkimaan yritysklustereita ja -verkostoja. Nykyisin tietoa hankitaan tämän ajan ilmiöistä, kuten ulkoistamisesta, kansainvälistymisestä, tutkimus- ja kehityspanostuksista sekä muotoilusta. Pohjavire on kuitenkin pysynyt samana. Kun yhteiskunta ja sen toimiala- ja yritysrakenteet muuttuvat, tarvitaan tietoa uusista ilmiöistä ja muutosta selittävää tutkimusta.

Tilastotuotanto ei läheskään aina ennätä seurata muutoksia riittävän nopeasti. Uusia ilmiöitä tutkiakseen ETLA onkin pioneerityönä kerännyt erilaisia aineistoja, joiden tuotanto on myöhemmin siirtynyt Tilastokeskuksen tehtäväksi. Viime vuosina kyselyillä on hankittu tietoa etenkin ICT-alan sekä bio- ja nanoteknologian yrityksistä.

Tilastoaineistoja on ETLAssa yhdistetty uusiksi kokonaisuuksiksi. Hyvä esimerkki on luovien toimialojen merkityksen tarkastelu kansantaloudessa.

Kulttuuritoimialat ovat kooltaan ja taloudelliselta painoarvoltaan heterogeeninen ryhmä. Parhaimmat kasvunäkymät näyttäisivät olevan muotoilualalla, viihdetuotteilla ja palveluilla, jotka kiinnostavat nykyajan elämyshakuista kuluttajaa. Luovan alan yritykset – kuten viestinnän, designin tai mainosgrafiikan asiantuntijat – tarjoavat muille yrityksille innovaatioita, mikä parantaa niiden kilpailukykyä.

Makrotason analyyseistä on siirrytty yritys- ja toimipaikka-analyyseihin. Tutkimuksessa korostetaan muutosten ymmärtämistä ja selittämistä enemmän kuin niiden kuvaamista.

Patentit – yrityksen aineettoman pääoman mittari
Patenteilla, alliansseilla sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan organisoinnilla on paljon merkitystä tietointensiivisillä aloilla kuten bio- ja nanoteknologian sekä ICT -alan yrityksissä. Taloustieteen menetelmin onkin analysoitu etenkin näiden sektoreiden aineettomiin oikeuksiin (IPR) liittyviä kysymyksiä ja niiden yhteyksiä yrityksen ominaisuuksiin.

Teknologisessa kehityksessä ja innovaatiotoiminnassa keskeistä on uuden tiedon ja osaamisen kertyminen. Niiden mittaaminen on kuitenkin hankalaa. Patentit ovat yksi yleisesti hyväksytty indikaattori.

Tietopääoman arvioimiseksi tästä näkökulmasta ETLA on hankkinut kansainvälisen FEPOCI-patenttiaineiston. Aineisto sisältää mm. Euroopan patenttiviraston (EPO) myöntämät patentit suomalaisille yrityksille ja keksijöille vuosilta 1991-2004.
Patentti- ja yrityskauppa-aineistoja yhdistämällä on mm. selvitetty, houkuttelevatko laadukkaat patentit yritysostajia.

Ajatuksena on ollut, että jos yritys omistaa arvokkaita patentteja, muut yritykset voivat kiinnostua ostamaan yrityksen saadakseen patentit itselleen; siirtyyhän kaupan mukana teknologiaa uuden omistajan käyttöön.

Tutkimusten perusteella patenttien omistaminen korreloi siihen, että kyseisen yrityksen ostaa joku ulkomainen yritys. Sen sijaan patenttien laatu ei lisää todennäköisyyttä, että yritys vaihtaa omistajaa.

ETLAssa on tutkittu myös avoimen lähdekoodin, open source -liiketoimintamallin taloudellisia mekanismeja. Selvityksissä on kuvattu ohjelmistoyritysten yleisiä ominaisuuksia, ohjelmoijien osallistumista projekteihin ja niiden hallinnointia, tuote- ja palvelutarjontaa ja yrityksen näkemyksiä avoimen lähdekoodin uhista ja mahdollisuuksista.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja tarjoavat yritykset ovat useimmiten nuorempia kuin vastaavat kaupallisia tuotteita tarjoavat yritykset ja pienempiä niin liikevaihdolla kuin työntekijöiden määrällä mitattuna, mutta niiden henkilöstön koulutustaso osoittautui varsin korkeaksi.

Muotoilu on osa innovaatioketjua
Elinkeinopolitiikan näkökulmasta muotoilu voidaan rinnastaa tutkimus- ja kehitystoimintaan: se on osa innovaatioketjua tai -järjestelmää.

Muotoilun ja teknologian yhdistämisellä voidaan luoda uusia tuoteinnovaatioita ja sitä kautta parantaa laatua ja nostaa tuottavuutta. Innovaatiot perustuvat myös yhä enemmän muuhun kuin teknisiin keksintöihin. Muotoilijat voivat auttaa tuotantoprosessien suunnittelussa ja tuotannon pullonkaulojen avaamisessa. Olemassa olevien tuotteiden käytettävyyden parantaminen ja markkinointi-innovaatiot ovat entistä tärkeämpiä.

Muotoilun merkitystä luotsanneissa ETLAn selvityksissä on havaittu muotoilupanostuksen vaikuttavan niin kansakunnan kilpailukykyyn kuin yrityksen taloudelliseen menestykseen.

Osaava henkilöstö tuloksen tekijänä
Tuottavuuden ja inhimillisen pääoman tutkimusta ETLAssa on harjoitettu rinnakkain. Tutkittaessa koulutuksen ja muiden osaamistekijöiden vaikutusta yrityksen menestykseen, vahvistuvat aikaisemmista tutkimuksista saadut havainnot: yksi kouluvuosi näyttää lisäävän yksilön tuottavuutta 5-10 prosenttia.

Koulutus ja osaaminen parantavat tulosta kuitenkin vain, jos yritykset samalla uudistuvat: tarvitaan ”luovaa tuhoa”, uusia rakenteita ja toimintamalleja. ”Luova tuho” on viime vuosina sisältynyt monien tutkimusprojektien kysymyksenasetteluun.
Koulutuksen taloustieteen tutkimukset ovat poikineet laajoja EU-projekteja, joissa on analysoitu koulutuksen tuottoeroja kansainvälisesti sekä yritysten aineetonta varallisuutta, sen johtamista sekä vaikutusta yrityksen arvoon.

Maailman muutos jatkuu
Talous ja yhteiskunta ovat muuttuneet osaamisvetoisiksi. Investointien painopiste on siirtymässä aineellisista aineettomiin ja julkista rahoitusta käytetään yhä enemmän tieteen ja innovaatioiden tukemiseen sekä innovaatio- tai tiede- ja teknologiapolitiikan vahvistamiseen.

Useissa maailmantaloutta koskevissa skenaarioissa ennakoidaan globalisaation jatkuvan, jopa kiihtyvän. Tuotannon lisäksi myös tutkimus- ja kehitystoiminta verkostoituu. Globaalissa tietotaloudessa kilpailutilanne on ankara, eikä pienen kansakunnan kannata kasata omille harteilleen liiaksi kannettavaa. Nyt ja tästä eteenpäin on tärkeää varmistaa, että muualla tuotettuja ideoita ja tietoa siirtyy ja ”läikkyy” mahdollisimman paljon talouteemme.

Yritykset ovat siirtyneet monilla toimialoilla entistä avoimempiin innovaatiotoimintamalleihin, joihin kuuluu ulkopuolisen tiedon hyödyntäminen ja oman aineettoman omaisuuden ja innovaatioiden antaminen ja myyminen muiden talouden toimijoiden käyttöön.

Muutokset innovaatiotoiminnan organisoinnissa lisäävät aineettomaan omaisuuteen ja erityisesti immateriaalioikeuksiin liittyvän osaamisen merkitystä. Tämä asettaa haasteita sekä yrityksille että immateriaalioikeuksiin liittyvän lainsäädännön kehittäjille. Tutkimustietoa aineettomiin oikeuksiin liittyvistä taloudellisista kysymyksistä tarvitaan jatkossa entistä enemmän päätöksenteon tueksi.

Kaija Hyvönen-Rajecki
informaatikko, ETLA

ETLAn julkaisuja
Kasvua, osaamista, innovaatiotoimintaa ja uutta teknologiaa on käsitelty mm. seuraavissa viime aikoina ilmestyneissä ETLAn tutkijoiden julkaisuissa:

Asplund, Rita – Maliranta, Mika: Koulutuksen taloudelliset vaikutukset. Sitra. Helsinki 2006.
Asplund, Rita – Barth, Erling: Education and Wage Inequality in Europe. Taloustieto. Helsinki 2005
Dahlman, Carl J.; Routti, Jorma; Ylä-Anttila, Pekka (eds): Finland as a Knowledge Economy. Elements of Success and Lessons Learned. World Bank. Washington 2006
Hermans, Raine – Kulvik, Martti (eds.): Sustainable Biotechnology Development. – New Insights into Finland. Taloustieto. Helsinki 2006
Hyytinen, Ari – Rouvinen, Petri (toim): Mistä talouskasvu syntyy? Taloustieto. Helsinki 2005
Lindström, Maarit – Nyberg, Mertti – Ylä-Anttila, Pekka: Ei vain muodon vuoksi. Taloustieto. Helsinki 2006
Luukkonen, Terttu (toim.): Biotekniikka. Tietoon perustuvaa liiketoimintaa. Taloustieto. Helsinki 2004
Maliranta, Mika – Ylä-Anttila, Pekka (toim.) Kilpailu, innovaatio ja tuottavuus. Taloustieto. Helsinki 2007
Piekkola, Hannu: Knowledge and Innovation Subsidies as Engines for Growth – The Competitiveness of Finnish Regions. Taloustieto Helsinki 2006
Zysman, John – Newman, Abraham (eds.): How Revolutionary Was the Digital Revolution? Stanford University Press. Stanford 2006

Immateriaalioikeuden kannalta kiinnostavia selvityksiä on tehty ja julkaistu ETLAn sarjoissa esimerkiksi aineettoman pääoman, muotoilun ja luovan toiminnan aihepiireistä:

Calonius, Mathias: Luovan yhteiskunnan rakenteet, luovat toimialat, muotoiluala. (2004) Keskusteluaiheita nro 945
Calonius, Mathias: Findings about Design and the Economy. (2002) Discussion Papers no. 785
Hermans, Raine – Kauranen, Ilkka: Intellectual Capital and Anticipated Future Sales in Small and Medium-sized Biotechnology Companies. (2003) Discussion Papers no. 856
Hermans, Raine – Kulvik, Martti: Projected Growth Effects of the Biotechnology Industry – The Fourth Pillar of the Finnish Economy (2004). Discussion Papers no. 894
Hermans, Raine: International Mega-Trends and Growth Prospects of the Finnish Biotechnology Industry : Essays on New Economic Geography, Market Structure of the Pharmaceutical Industry, Sources of Financing, Intellectual Capital and Industry Projections. (2004) ETLA A 40
Hussi, Tomi: Reconfiguring Knowledge Management. Combining Intellectual Capital, Intangible Assets and Knowledge Creation. (2003) Discussion Papers no. 849
Hussi, Tomi: Aineettoman varallisuuden johtaminen.(2001) ETLA B 180
Hussi, Tomi: Intellectual Capital and Maintance of Work Ability – The Wellbeing Perspective (2004) Discussion Papers no. 896
Koski, Heli: Private-collective Software Business Models: Cordinations and Commercialization via Licensing. (2007) Discussion Papers no. 1091
Lindström, Maarit – Pajarinen, Mika: The Use of Design in Finnish Manufacturing Firms. (2006) Discussion Papers no. 1017
Koski, Heli – Kretschmer, Tobias: Innovation and Dominant Design in Mobile Telephone. (2006). Discussion Papers no. 1012
Maliranta, Mika – Rouvinen, Petri: Productivity Effects of ICT in Finnish Business. (2003) Discussion Papers no. 852
MERITUM-työryhmä: Aineettoman varallisuuden johtamisen ja raportoinnin periaatteet – MERITUM-työryhmän suositukset.( 2002) ETLA B 186
Paija, Laura: Distribution of Intellectual Property Rights and the Development of Technology Suppliers. (2003) Discussion Papers no. 844
Tahvanainen, Antti-Jussi – Hermans, Raine: Financial Pecking Order and the Value Platform of Intellectual Capital. (2004) Discussion Papers no. 926

ETLAn historiikki ”Luotettavaa tietoa taloudesta. ETLA 60 vuotta” ja useimmat muutkin sen julkaisut ovat saatavissa sähköisessä muodossa laitoksen kotisivulta:
http://www.etla.fi/category/julkaisut/

ETLA pähkinänkuoressa
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA on yksityinen, voittoa tavoittelematon, riippumaton tutkimuslaitos, joka tekee kansantaloudellista, liiketaloudellista ja sosiaalipoliittista tutkimusta sekä talousennusteita. ETLAn edeltäjä Taloudellinen tutkimuskeskus perustettiin vuonna 1946, ja ETLAksi se muuttui 1971.
Toiminnan perustana on alun perin ollut kannatusyhdistyksen rahoitus. Nykyisin pääosa toiminnasta katetaan projektirahoituksella. Projektirahoittajia ovat olleet mm. Tekes, Sitra, Suomen Akatemia, ministeriöt ja EU tutkimusohjelmiensa kautta. Tutkijoita ja henkilökuntaa on nykyisin yli 50.
Vuonna 1988 ETLA perusti yksinomaan ulkopuolisella rahoituksella toimivan projektitutkimusyksikön Etlatieto Oy:n. ETLA omistaa myös Taloustieto Oy:n, joka kustantaa talousalan kirjoja mukaan lukien ETLAn tutkimukset ja suhdanneraportit sekä järjestää talousseminaareja.

Lisätietoja ETLAn kotisivulta:
http://www.etla.fi