Oikeudenhaltijan ehdoton yksinoikeus horjuu – Relatiivinen malli käyttöön Suomessakin?

(IPRinfo 4/2008)

Patenttilakiin voitaisiin sisällyttää lausuma, joka antaa tuomioistuimelle harkintavaltaa kieltotuomion määräämisessä, kirjoittaja pohtii.

Viime aikojen tuomioistuinratkaisut Yhdysvalloissa ja Kiinassa ovat muuttaneet ajattelua patenttioikeudesta kielto-oikeutena. Ratkaisussa eBay vs. MercExchange (2006), Yhdysvaltojen korkein oikeus katsoi, että patentinhaltijan yksinoikeus ei ole ehdoton, vaan tuomarin tulee harkita, onko kohtuullinen korvaus riittävä kieltotuomion sijaan.

Kiinan korkein oikeus totesi äskettäin ratkaisussaan Ji Qiang and Liu Hui vs. Chaoyang Xingnuo Construction Engineering Co. Ltd (2008), että teollisuuden standardeihin liittyvien essentiaalipatenttien käyttö ei ole patentinloukkaus, ja patentinhaltijan tulee tyytyä kohtuulliseen korvaukseen, jonka tulee olla normaalia korvausta alempi.

Molemmat päätökset heijastavat uutta relatiivista IPR-ajattelua. Sen ytimenä on suhteuttaa patenttioikeus taloudelliseen ja poliittiseen ympäristöön samaan tapaan kuin muiden omaisuusmuotojen osalta on ollut käytäntö jo pitkään. Omaisuuden haltijan oikeus estää muita käyttämästä tätä omaisuutta voi siis riippua siitä, mitä muita arvoja tai kilpailevia intressejä yhteiskunnassa halutaan suojata oikeudenhaltijan oikeuden lisäksi.

Keskustelussa ei ole kysymys pakkolisensoinnista, vaan yksittäisen tapauksen tosiseikkojen huomioon ottamisesta kieltotuomiota määrättäessä. Tässä yhteydessä usein viitattu TRIPS-sopimus ja muut kansainväliset sopimukset sallivat oikeudenhaltijan väärinkäytöksiin puuttumisen tapauskohtaisesti, ja väärinkäyttö antaa kriteerinä mahdollisuuden laajaankin intressien tasapainottamiseen.

Soveltuisiko relatiivinen teoria Suomeenkin?
Suomen IPR-strategiatyön yhteydessä yksi konkreettinen uudistus voisi olla relatiivisen immateriaalioikeusteorian implementoiminen Suomessa. Patenttilakiin ja mahdollisesti tekijänoikeuslakiin voitaisiin sisällyttää lausuma, joka antaa tuomioistuimelle harkintavaltaa kieltotuomion määräämisessä.

Tuomioistuin voisi siis loukkaustilanteessa yksittäistapauksessa jättää kieltotuomion määräämättä, jos siihen on erityisiä perusteita. Tällaisiksi voisi määritellä tapaukset, joissa kohtuullinen korvaus katsotaan olosuhteiden perusteella riittäväksi oikeudenhaltijan suojaamiseksi.

Käytännössä tällainen sääntö loisi muuttuvien olosuhteiden edellyttämää joustavuutta esimerkiksi standardeihin ja Open Source -ohjelmistoihin liittyvien patenttikiistojen ratkaisemiseksi. Se antaisi myös tekijänoikeudessa mahdollisuuden tapauskohtaiseen intressivertailuun.

Ilkka Rahnasto
OTT, Vice President, IPR
Nokia Corporation

Ratkaisut:

Ji Qiang and Liu Hui vs. Chaoyang Xingnuo Construction Engineering Co. Ltd (2008)
Kiinan korkeimman oikeuden vastaus 7.8.2008 patenttilainsäädännön tulkitsemiseksi (ei tiettävästi internetissä);
The Supreme People’s Court of the People’s Republic of China / 3rd Civil Tribunal No. 4
Letter of Response to Liaoning Higher People’s Court, 4th Civil Tribunal on Intellectual Property Matters [2007] No. 126.
(Case: Ji Qiang And Liu Hui v. Chaoyang Xingnuo Construction Engineering Co. Ltd)

Supreme Court of the United States
eBay Inc. et al. v. MercExchange, L. L. C.
No. 05-130. Decided May 15, 2006