Ohjelmistovuokraus – uusi muoto ohjelmistolisensoinnissa

(IPRinfo 1/2003)

Perinteisellä tietokoneohjelman lisenssisopimuksella käyttäjä saa yleensä määräaikaisen tai pysyvän oikeuden asentaa ohjelmiston omalle tietokoneelleen eli valmistaa ohjelmistosta kappaleen.

Uusien ohjelmistoversioiden ja käyttöjärjestelmien ilmestyessä joudutaan asennustyö yleensä tekemään uudestaan. Suurissa yrityksissä ja julkisyhteisöissä ohjelmistopäivitykset vaativat tarkkaa suunnittelua ja aiheuttavat melkoisesti työtä.

Viime vuosina ohjelmistovuokraus on vähitellen saanut jalansijaa ohjelmistojen lisensointitapana. Sitä kutsutaan myös nimellä sovellusvuokraus tai ASP, Application Service Providing. Käytännössä nimitykset esiintyvät rinnan, mutta yleisimmin suomenkielisenä nimityksenä lienee käytössä sovellusvuokraus. Ohjelmistovuokraus on kuitenkin termeistä yleistajuisin, ja siksi sitä on käytetty tässä.

Ohjelmistovuokrauksella tarkoitetaan verkkopalveluna tapahtuvaa ohjelmiston käyttöoikeuden hankkimista. Puhtaimmillaan kyse voi olla vaikkapa pelkän toimisto-ohjelmiston käyttöoikeuden hankkimisesta. Tavallisesti käyttäjä tosin saa ohjelmiston käyttöoikeuden lisäksi käyttöoikeuden joihinkin palveluihin, joita voivat olla esimerkiksi tallennustila tiedostojen tallennukseen, virustorjunta, tietopalvelut ja niin edelleen.

Palveluntarjoaja hankkii lisenssin

Ohjelmistovuokrauksessa keskeisessä asemassa on palveluntarjoaja. Se hankkii ohjelmistovalmistajalta tarvittavan lisenssin ohjelmistoon ja asentaa ohjelmiston omalle palvelimelleen. Sillä on oikeus ohjelmiston käyttöoikeuden ”jakelemiseen” esimerkiksi tietyllä maantieteellisellä alueella. Käyttäjä tekee palveluntarjoajan kanssa palvelusopimuksen ohjelmiston käyttöoikeuden saamisesta tietyksi sopimuskaudeksi kiinteää kuukausi- tai käyttöperusteista veloitusta vastaan.

Ohjelmiston käyttö tapahtuu Internet-verkkoyhteyden avulla. Ohjelmistoa ei asenneta käyttäjän tietokoneelle lainkaan. Riittää, että siinä on toimiva käyttöjärjestelmä ja Internet-selain. Käyttäjän komennot ohjelmistolle välittyvät verkon kautta selaimen avulla. Tiedostot voidaan tallentaa käyttäjän omalle koneelle tai palveluntarjoajan palvelimelle.

Ohjelmistovuokraus on ulkoistamista

Ohjelmistovuokrausta voidaan pitää yhtenä tietohallinnon ulkoistamisen muotona. Ohjelmistovuokrauksen selvänä etuna erityisesti yrityskäyttäjän näkökulmasta on tietojärjestelmien ylläpidon helpottuminen.

Uudet ohjelmistot voidaan ottaa käyttöön nopeasti. Työasemiin ei tarvitse aina uuden ohjelmistopäivityksen ilmestyessä tehdä asennuksia, vaan päivitys on kaikkien käytettävissä heti, kun uusi versio on asennettu palveluntarjoajan palvelinkoneelle.

Lisäksi työasemien uusimiskierrettä voidaan hillitä. Ohjelmistot toimivat Internet-selaimen välityksellä, jolloin itse työasemalta ei edellytetä huipputason ominaisuuksia. Uusimpiakin ohjelmistoja voidaan käyttää vanhoilla koneilla.

Kolmas selvä etu ohjelmistovuokrauksessa on se, että ohjelmistoja ja palvelimelle tallennettuja tiedostoja voidaan käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla käyttää miltä tahansa koneelta, jolta on Internet-yhteys. Periaatteessa tähän voi riittää myös kämmenmikro.

Käyttöoikeuden luonne ja käyttäjän oikeudet

Tekijänoikeuden kannalta tietokoneohjelman käyttöoikeuden hankkiminen ohjelmistovuokrauksella on itse asiassa selkeämmin hahmotettavissa kuin perinteisellä lisensoinnilla. Käyttäjä saa ohjelmaan pelkän käyttöoikeuden. Kyseessä ei ole lainkaan immateriaalioikeuden luovutus.

Ohjelmistovalmistajan ja palveluntarjoajan välisessä suhteessa sen sijaan tekijänoikeus luovutetaan osittain, ja palveluntarjoaja saa, perinteiseen tapaan, oikeuden valmistaa ohjelmasta kopion palvelinkoneelleen. Tekijänoikeuden uuden käsitteen mukaisesti palveluntarjoaja välittää ohjelmistoa yleisölle Internet-verkon välityksellä.

Tekijänoikeuslaissa annetaan ohjelmiston käyttöoikeuden saajalle tiettyjä oikeuksia, joista osa on ohjelmistovalmistajan asemaa kaventaen käyttäjän hyväksi pakottavia. Näitä ovat oikeus ohjelmiston tutkimiseen, oikeus dekompilaatioon ja oikeus varmuuskopion ottamiseen. Sanamuotonsa puolesta säännökset soveltuvat myös ohjelmistovuokrauksella hankittuun ohjelmistoon.

Pohdittavaksi tulee, voiko ohjelmistovuokrauksella ohjelman käyttöoikeuden hankkinut saada edukseen mainitut oikeudet. Käyttäjällä voisi näin olla esimerkiksi oikeus tutkia ohjelmaa tai oikeus dekompiloida se. Käyttäjällä olisi myös muun muassa oikeus tehdä ohjelmistoon haluamiaan muutoksia, ellei tätä olisi sopimuksessa kielletty.

Käyttäjän oikeus muuttaa ohjelmaa

Vastaus löytyy ohjelmistovuokrauksen luonteesta liiketoimintana ja sopimusoikeudellisena sekä teknisenä konstruktiona. Ne asettavat käytännössä ehdon, ettei käyttäjälle ilman liiketoimintamallin muuttumista voida suoda samoja oikeuksia kuin silloin, kun ohjelmisto hankitaan perinteisellä lisenssisopimuksella.

Käyttäjän oikeus esimerkiksi muuttaa ohjelmaa merkitsisi väistämättä sitä, että palveluntarjoajallekin tulisi tällöin asettaa vastaava velvollisuus muun muassa tallentaa käyttäjän tekemät muutokset. Tämä ei olisi enää liiketaloudellisesti kannattavaa ohjelmistovuokrausta. Samaten käyttäjän mahdollisuudet tutkia palveluntarjoajan palvelimella olevaa ohjelmistoa ovat hyvin rajalliset.

Voidaankin katsoa, että käyttäjän oikeus rajoittuu puhtaasti siihen, että käyttäjä saa käyttää ohjelmaa juuri sellaisena kuin palveluntarjoaja on sen palvelinkoneelleen tallentanut. Käyttäjän on otettava tämä huomioon ohjelmistovuokraussopimusta solmiessaan. Erityisesti saattavat tällöin esille nousta yhteensopivuuskysymykset. Käyttäjä on palveluntarjoajalta saamiensa tietojen armoilla.

Ohjelmiston oikeudeton käyttö

Oma mielenkiintoinen kysymyksensä on ohjelmiston luvattoman käytön tilanteessa vertailu ehdolliseen pääsyyn perustuvan palvelun suojasääntelyn, teosten teknisten suojamenetelmien sääntelyn ja tekijänoikeuslain hyvityssääntelyn välillä. Polttopisteessä ovat ohjelmistovalmistajan saama suoja ohjelmistolleen ja palveluntarjoajan suoja palvelulleen.

Ehdolliseen pääsyyn perustuvien palvelujen luvattoman käytön suojaaminen on toteutettu Suomessa vuoden 2002 alusta. Suojaa annetaan palveluntarjoajalle. Sen sijaan ohjelmiston valmistaja, joka ohjelmistovuokrauksessa tuottaa merkittävän osan palvelun substanssista, ei tämän sääntelyn perusteella saa suojaa eikä mahdollisuutta taloudelliseen korvaukseen oikeudettomasta käytöstä.

Tekijänoikeuslain perusteellakaan ohjelmistovalmistajalla ei ole oikeutta hyvitykseen, ellei ohjelmasta ole valmistettu kappaletta tai tehty muuta tekijän yksinoikeuden piiriin kuuluvaa toimenpidettä. Ohjelmistovalmistajalta useimmiten puuttuukin mahdollisuus saada korvausta ohjelmiston oikeudettomasta käytöstä. Tilanne perinteiseen ohjelmistojakeluun verrattuna onkin huono. Ohjelmistovalmistajalla on toki mahdollisuus sopimusteknisin keinoin palveluntarjoajan kanssa luoda menettelytavat, jolla ohjelmistovalmistaja voi saada korvausta itselleen, mutta käytännössä tämä on harvinaista.

Ohjelmistovuokraussopimus

Käyttäjän harkitessa ohjelmistovuokrausta ja laatiessa ohjelmistovuokraussopimusta hänen on syytä kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan. Ensinnäkin käyttäjän on hyvä varmistua siitä, että Internet-yhteys on riittävän luotettava, jotta sitä voidaan käyttää ohjelmistovuokraukseen. Kapasiteetti sen sijaan ei useinkaan ole ongelma, koska ohjelmistojen käyttämiseen sitä tarvitaan hyvin niukasti.

Perinteiset toimisto-ohjelmistot soveltuvat ohjelmistovuokraukseen hyvin. Mikäli sen sijaan kyseessä on kriittinen yrityksen toimintaan vaikuttava ohjelmisto, on asiaa harkittava perusteellisesti. Eri syistä johtuen voi muun muassa Internet-yhteyksissä olla katkoksia, jolloin pääsyä ohjelmaan ei ole. Palveluntarjoaja lupaa ohjelmistolle tietyn käytettävyysasteen, mutta käyttökatkostilanteessa käyttäjä on voimaton. Tosin palveluntarjoajan takaama vaikkapa 98 prosentin käytettävyysaste on hyvin korkea. Käyttökatkosjaksot ovat käytännössä vähäisiä – edellyttäen, että palveluntarjoaja pysyy lupaamassaan tasossa.

Käytettävyysasteesta, vasteajasta häiriötilanteissa ja veloituksesta sovitaan palvelutasosopimuksessa (SLA, Service Level Agreement). Häiriötilanteissa sovelletaan etukäteen sovittuja menettelytapoja ja vasteaikoja korjaustoimiin ryhtymiseksi. Mikäli palveluntarjoaja ei yllä sovittuun käytettävyystasoon, voidaan sopia hyvityksestä kuukausimaksussa.

Varmuuskopiointi tärkeää

Tiedostojen varmuuskopiointi on tärkeää. Palveluntarjoaja ja käyttäjä voivat sopia, että kaikista tiedostoista otetaan varmuuskopiot esimerkiksi päivittäin. Samaten käyttäjän on hyvä vaatia, että palveluntarjoajalla on riittävät varokeinot muun muassa virusten varalta. Sopimista edellyttävät myös käyttötuen antaminen käyttäjälle ja sopimuksen irtisanomiseen ja tiedostojen siirtoon liittyvät ehdot.

Kokoavasti voidaan todeta, että ohjelmistovuokraus on usein kannattava vaihtoehto muillekin kuin suuryrityksille. Vaikka ohjelmistovuokrauksella hankittu ohjelmiston käyttöoikeus onkin välittömiltä kustannuksiltaan ehkä perinteistä kalliimpi, saadaan selvää helpotusta lisenssihallinnointiin ja työasemien ylläpitoon. Yhteensopivuuskysymyksissä on syytä olla huolellinen, koska tekijänoikeuslain ohjelmistomuutoksia ja dekompilaatiota koskevat säännökset eivät sanamuodostaan huolimatta käytännössä sovellu.

Tatu Kulmala
AA, VT
Asianajotoimisto Laakso, Lukander & Ruohola Oy

Artikkeli perustuu Tatu Kulmalan Turun yliopistossa tarkastettuun lisensiaatintutkimukseen ”Ohjelmistovuokraussopimukset”.