Myös käännös on teos – Kirjan kääntäjälle kuuluvat tekijänoikeudet yhtä lailla kuin kirjailijalle

(IPRinfo 5/2008)

Kirjallisuuden kääntäjien tekijänoikeuksia loukataan harvoin, vaikka maailman digitalisoituminen tarjoaa siihen hyvät mahdollisuudet.

Viime heinäkuussa Helsingin Sanomat uutisoi harvinaisesta plagiointitapauksesta. Verkossa sekä Suomessa että ulkomailla oli myynnissä Mika Waltarin teos Ihmiskunnan viholliset englannin kielellä nimellä Lindum Colonia. Kirjan tekijäksi oli merkitty englantilais-amerikkalainen televisiotuottaja Colin Slater.

Plagiointitapauksessa oli rikottu paitsi Mika Waltarin myös englanninkielisen version tehneen kääntäjän tekijänoikeuksia.
Kirjallisuuden suomentaja Jaakko Kankaanpää toimii Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton tekijänoikeustoimikunnassa. Hänen mukaansa kääntäjien tekijänoikeuksia loukataan hyvin harvoin – silloinkin yleensä vahingossa.

– Kirjasta on jäänyt suomentajan nimi, tai kustantaja on tehnyt suomennoksesta myös äänikirjan, vaikka siitä ei ole sovittu erikseen, Kankaanpää kertoo.

Joskus erimielisyyttä voi kehkeytyä siitä, ettei käännös vastaa kustantajan odotuksia. Myös silloin tekstiä suojaa tekijänoikeus eikä kustantaja saa muuttaa sitä mielivaltaisesti ilman kääntäjän lupaa.

– Vaakalaudalla on kaksi asiaa. Käännös on taideteos, mutta kustantaja kantaa siitä taloudellisen vastuun.

Eri maissa eri perinteet
Romaanin tai tietokirjan kääntäjällä on työhönsä tekijänoikeudet siinä missä kirjailijallakin. Kääntäjä sopii kustantajan kanssa siitä, että tämä saa luvan valmistaa, monistaa, kopioida ja julkaista käännöstä kirjan muodossa omalla toiminimellään.

Tekijänoikeuksien käyttöön vaikuttavat kunkin maan perinteet. Länsimaissa on vallalla kaksi koulukuntaa.

– Angloamerikkalaisessa ajattelussa kaikki oikeudet kuuluvat tuottajaportaalle kuten kustantajalle. Manner-Euroopassa ja meillä Suomessa tekijä voi taas määrätä oikeuksista enemmän itse, Kankaanpää selvittää.

Amerikkalaiset kustantamot eivät Kankaanpään mukaan aina ymmärrä suomalaista käytäntöä. Ne ovat usein osa isompaa viihdekonsernia ja odottavat saavansa kaikki tekijänoikeudet myös käännökseen silloin, kun ne ovat myyneet kustantamansa kirjansa käännösoikeudet ulkomaalaiselle kustantamolle.

Iso riita Loisto-pokkareista
Jaakko Kankaanpää tietää Suomesta vain yhden ison riidan kääntäjien tekijänoikeuksista. Taskukirja Loisto julkaisee jo ilmestyneistä romaaneista pokkariversioita.

Loiston ovat perustaneet neljä isoa kustantamoa markkinoimaan omia kirjojaan. Toraa aiheuttaa kysymys siitä, onko Loisto itsenäinen kustantamo.

– Merkittävä osa kääntäjistä on sitä mieltä, että se on itsenäinen kustantamo eikä tekijänoikeuksia voi käännössopimusten puitteissa siirtää sille, Kankaanpää sanoo.

Yhdestä Loistoa vastaan tehdystä kanteesta on jo olemassa käräjäoikeuden päätös kääntäjän hyväksi. Nyt juttu odottaa hovioikeuden käsittelyä.

Jos kääntäjä kokee, että hänen oikeuksiaan on loukattu, hänen on itse vietävä asiaa eteenpäin. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton jäsenet saavat tarvittaessa juridista tukea liitosta.

– Oikeustoimiin ryhtyminen on kuitenkin hyvin harvinaista, Kankaanpää korostaa.

Plagiointi harvinaista
Mutta onko kukaan nostanut rettelöä Waltarin plagiaatin vuoksi? Waltarin kustantajan WSOY:n ulkomaan oikeuksia hallinnoivan yksikön päällikkö Meena Kaunisto kertoo, että ainakaan toistaiseksi oikeustoimiin ei ole ryhdytty.

– Tällaiset tekijänoikeusrikkomukset ovat onneksi marginaalisia. Netissä on myyty teoksesta muutama sata vedosta, jolloin on aika arveluttavaa lähteä viemään asiaa Yhdysvaltain tekijänoikeustuomioistuimiin. Juristit ajattelevat, että siinä häviää enemmän kuin voittaa.

Valitettavasti internet ja digitaalinen maailma saattavat tarjota myös tulevaisuudessa otollisia tilaisuuksia tekijänoikeuksien loukkaamiseen.

– Emme vielä tiedä, kuinka paljon tällaiset rikkomukset yleistyvät, Kaunisto kiteyttää.

Käännöskirjojen vienti kasvussa
Suomalaisen käännöskirjallisuuden vienti on vilkastunut kymmenen viime vuoden aikana. Kustantajat rientävät markkinoimassa kirjojaan kirjamessuilla ympäri maailman. Meena Kaunisto vastaa WSOY:llä kauno-, lasten- ja tietokirjallisuuden ulkomaisten oikeuksia myynnistä.

– Käymme kirjamessuilla muun muassa Frankfurtissa, Lontoossa, Göteborgissa, Tokiossa, Bolognassa, Varsovassa ja New Yorkissa, hän luettelee.

Kustantajan vaikea tehtävä on valita tuotannostaan ne helmet, jotka ovat houkuttelevia myös ulkomaalaisten kustantajien ja lukijoiden mielestä.

Suomalaista kirjallisuutta luetaan kuitenkin Kauniston mukaan maailmalla luultua enemmän. Menekki on aktiivisen ja määrätietoisen vientityön ansiota.

– Arto Paasilinnaa on käännetty eniten, 45 kielelle, mikä on maailmanlaajuisestikin huomattava luku. Muita paljon käännettyjä kirjailijoita ovat Mika Waltari, Tove Jansson, Mauri Kunnas, Kari Hotakainen ja Leena Lander, Kaunisto kertoo.

Yleensä kirjailija saa käännösoikeuksien myynnistä rojaltikorvauksen ja kustantaja työstään välityspalkkion. Korvauksen määrään vaikuttaa se, kuinka suuri painos kirjasta otetaan ja mikä on sen ulosmyyntihinta ulkomailla. Esimerkiksi Koreassa kirjat ovat halvempia kuin Ranskassa.

Kirjallisuutta on vaikeinta viedä englanninkielisille alueille, koska niillä on oma vahva kirjallinen perintö. Esimerkiksi Britanniassa käännöskirjallisuuden osuus kaikista kustannetuista kirjoista on vain kaksi prosenttia. Eniten suomalaisten kirjailijoiden teoksia ilmestyy saksaksi.

– Saksassa käännöskirjallisuuden osuus on perinteisesti suuri. Saksalaiset ovat myös kiinnostuneita pohjoismaisesta kirjallisuudesta, Kaunisto sanoo.

Kääntäjällä on tekijänoikeus omaan tekstiinsä
Tekijänoikeus tuottaa oikeuden haltijalle yksinoikeuden määrätä teoksesta (TekijäL 2 § 1 mom). Teoksen kääntäminen toiselle kielelle edellyttää alkuperäisen teoksen tekijänoikeuden haltijan lupaa.

Kääntäjällä on tekijänoikeus teokseen sen käännetyssä muodossa, kunhan käännös täyttää teostasovaatimuksen eli on itsenäinen ja omaperäinen (TekijäL 4 § 1 mom).

Kaunokirjallisuuden kääntäminen edellyttää luovaa panosta, jolloin lopputuloksena on tekijänoikeudellisesti suojattu teos. Kääntäjän oikeus ei rajoita alkuperäisen teoksen tekijänoikeuden haltijan oikeutta. Esimerkiksi käännöksen pohjalta tehtävä radiokuunnelma edellyttää sekä teoksen kirjoittajan että kääntäjän lupaa.

Oikeuksien käyttöoikeuksista sovitaan sopimuksissa. Sopimusten, sekä suullisten että kirjallisten, tulkintaan vaikuttaa alalla vallitseva yleinen käytäntö.

Terhi Nieminen

Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) kotisivulla on asiaa myös tekijänoikeuksista.

http://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/tekijanoikeus/