Muotoilun suoja tärkeä osa bisnestä

(IPRinfo 4/2007)

Yritykset osaavat hakea patentteja ja rekisteröidä tavaramerkkejä, mutta mallit jäävät helposti suojaamatta, harmittelee mallioikeusasiamies Irmeli Nokkanen.

Mallioikeudella eli tuotteen muotoilun rekisteröinnillä voidaan suojata tuotteen muotoilu. Ellei muotoilua suojata, on se periaatteessa vapaasti kenen tahansa käytettävissä ilman korvauksia.

– Muotoiluun panostetaan nykyään valtavasti, ja se on tärkeä osa yrityksen kilpailustrategiaa. Nykyään puhutaan myös ”muotoilu-Suomesta” tulevaisuuden vientivalttina teknologia-Suomen jälkeen, mutta muotoilun suojaaminen unohdetaan edelleenkin liian usein, patenttitoimisto Papula-Nevinpatin mallioikeusasiamies Irmeli Nokkanen harmittelee.

Hänen mukaansa teknisiä ratkaisuja muistetaan suojata patenteilla ja tavaramerkkejä rekisteröidä, mutta mallioikeus jää usein hankkimatta.

Mallilait harmonisoitu
Muotoilua on voinut Suomessa suojata vuodesta 1971 lähtien. Mallioikeuslainsäädännössä on EU:n alueella tapahtunut merkittäviä muutoksia 2000-luvulla. EU-maiden kansalliset mallilait on harmonisoitu myöntämisperusteiden ja voimassaolon suhteen. Yhteisömalliasetuksen myötä tuotteen muotoilu on tullut mahdolliseksi suojata yhden hakemuksen avulla koko EU-alueella.

– Muutos on valtava. Jos ennen olisi hakenut suojaa 27 eri maassa erikseen, olisi se ollut todella kallista ja hidasta. Nyt EU-alueen kattavan suojan saa muutamassa kuukaudessa, parhaimmillaan jopa muutamassa viikossa, Nokkanen kertoo.

Myös yksityiskohdan voi suojata
Mallioikeuden saamisen edellytyksenä on erottuvuus.

– Tuotteen muotoilun on oltava uusi ja yksilöllinen. Muotoilun täytyy erota olennaisesti aiemmin tunnetusta, Nokkanen kertoo.

Mallioikeutta voi hakea tuotteen tai sen osan ulkomuotoon. Sen voi saada myös tietyn yksityiskohdan ulkomuotoon. Matkapuhelimen näppäimet voi esimerkiksi suojata. Nokkasen mukaan yksityiskohdan suojaaminen on tärkeää.

– Se on hyvä konsti kilpailijoita vastaan.

Yksityiskohdan suojaaminen tuli mahdolliseksi EU-alueella mallioikeusdirektiivin ja yhteisömalliasetuksen myötä. Yhdysvalloissa se on ollut mahdollista jo aiemmin, ja on siellä hyvin suosittua. Suojaamistavat vaihtelevat maanosittain ja maittain.

Mallioikeudella voidaan suojata myös erilaisia graafisia symboleja, logoja, tietokoneikoneja, käyttöliittymägrafiikkaa ja jopa kirjasintyyppejä.

– Monesti ajatellaan, että muotoilua on vain koriste-esineissä, huonekaluissa ja astioissa. Muotoilua on kuitenkin lähes kaikissa jokapäiväisissä tuotteissa ja käyttötavaroissa aina tuotekaluista työkoneisiin ja pakkauksista käyttöliittymiin, Nokkanen kuvailee.

Yhteisömalli edullinen ja nopea
Irmeli Nokkanen suosittelee muotoilun suojaamisen lähtökohdaksi yhteisömallioikeutta, joka kattaa koko EU-alueen. Suojausta haetaan OHIMilta (Euroopan yhteisön sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)). Suojaus on voimassa viisi vuotta, minkä jälkeen sen voi uudistaa aina 25 vuoteen saakka.

– Yhteisömallioikeus on todella edullinen ja nopea. Yhteisömallia voi vuoden 2008 alusta lähtien hakea myös Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPOn kautta. Tämä on mahdollista, koska EU on liittynyt Haagin sopimuksen Geneven asiakirjaan.

Suomalaiset yritykset pääsevät liittymisen myötä myös WIPO-järjestelmän käyttäjiksi sekä hakemaan halutessaan kansallisia oikeuksia Geneven asiakirjaan liittyneissä maissa.

Suojauskynnys korkea
Irmeli Nokkasen mukaan on vaikea sanoa yksittäistä syytä siihen, miksi suomalaiset yritykset eivät suojaa muotoiluaan.
– Keski-Euroopassa yritykset ovat suojanneet tuotteitaan jo pitkään. Yksi syy voi olla, että heidän käytössään on ollut edullinen ja nopea WIPO-järjestelmä ennen yhteisömalliakin, Nokkanen arvelee.

Suomessa kynnys suojaamiselle on ollut korkea. Meiltä on puuttunut suojauskulttuuri, ja tietoisuus uudesta lainsäädännöstä ja sen antamista uusista mahdollisuuksista on levinnyt huonosti. Ei tiedetä myöskään, että mallioikeuksia on helppo käyttää tuoteväärennöksiä vastaan EU-alueella tullipysäytysten avulla.

Nokkanen uskoo osan yrityksistä luulevan, että tekijänoikeus suojaa automaattisesti kaiken muotoilun. Näin ei kuitenkaan ole. Teoskynnys on korkea, ja vain harva teollisen muotoilun tuote saa tekijänoikeussuojaa.

Nokkanen muistuttaa, että EU:ssa on voimassa myös rekisteröimätön mallioikeus, joka antaa muotoilulle suojaa kolme vuotta tuotteen julkaisemisesta lähtien. Tämä on kuitenkin suoja vain suoraa kopiointia vastaan.

– Rekisteröimättömän mallioikeuden olemassaolo on hyvä tiedostaa, mutta sen varaan ei kannata jäädä. Jos sinulla on rekisteröinti, on toisen osapuolen näytettävä, että rekisteröinti on mitätön. Mutta jos sinulla on rekisteröimätön mallioikeus, on sinun näytettävä, että toinen on kopioinut tuotteesi, hän sanoo.

Mallioikeuden asiantuntija
VT, Eurooppamallioikeusasiamies Irmeli Nokkanen on mallioikeuden ja muotoilun suojaamisen asiantuntija. Ennen siirtymistään Papula-Nevinpatin palvelukseen tämän vuoden syyskuussa, hän hoiti Nokian tuotteiden globaalia mallisuojausta yhdeksän vuoden ajan. Tätä ennen Nokkanen toimi lakimiehenä Patentti- ja rekisterihallituksessa käsitellen mallioikeusasioita.

Papula-Nevinpat on yksi Suomen suurimmista patentti-, tavaramerkki- ja mallitoimistoista. Sillä on toimipisteitä myös muun muassa Venäjällä ja Ukrainassa.

– Autamme yrityksiä suojaamaan uutta muotoiluaan, tekemään suojausstrategioita ja toimeenpanemaan oikeuksiaan. Selvitämme siis yhdessä asiakkaan kanssa mitä kannattaa suojata, millä tavalla, missä maissa ja mitä järjestelmiä käyttäen, Nokkanen kertoo.

Papula-Nevinpatiin on syyskuun alussa perustettu oma erityisesti teollisen muotoilun suojaamiseen keskittynyt yksikkö, jossa Irmeli Nokkanen toimii.

Sanna Ala-Seppälä