Miksi tekijänoikeuksien taloustiede pitää ottaa vakavasti?

(IPRinfo 3/2003)

Vuonna 2002 perustettu tekijänoikeustaloustieteellisen tutkimuksen yhdistys piti kesäkuussa toisen vuotuisen konferenssinsa. Paikkana oli Northamptonin pikkukaupunki, joka sijaitsee Massachusettsin osavaltiossa Yhdysvaltojen itärannikolla. Konferenssissa pohdittiin tekijänoikeuksia sekä oikeus- että taloustieteen kannalta.

Konferenssiin osallistui nelisenkymmentä tutkijaa eri maista, joskin Yhdysvallat ja muut englanninkieliset maat olivat selvästi enemmistönä. Viime vuonna konferenssipaikkana oli Madrid, ja yleisöä oli vastaavasti enemmän Euroopasta.

Konferenssissa oli sekä oikeustieteilijöiden että taloustieteilijöiden esityksiä. Kokoavana teemana oli tekijänoikeus ja tutkimusongelman taloustieteellinen käsittely. Tyypillisesti oikeustieteilijöiden artikkeleissa lähestymistapa on deskriptiivisempi ja poliittisempi kun taas taloustieteilijät rakentavat tutkimuksensa monesti formaalien mallien varaan.

Mitä taloustiede voi antaa tekijänoikeuskeskustelulle?

Konferenssin aloittaneen Berkeleyn yliopiston professorin Pamela Samuelsonin aiheena oli taloustieteellisen tutkimuksen merkitys tekijänoikeuskeskustelulle.

Samuelsonin mukaan tekijänoikeus on olennaisilta osiltaan taloustieteellinen ilmiö. Siksi on valitettavaa, että taloustiede ei ole vielä vaikuttanut tekijänoikeudelliseen lainsäädäntöprosessiin, laintulkintaan tai vahingonkorvausten laskentaan siinä määrin kuin esimerkiksi kilpailuoikeudessa.

Samuelson kuitenkin esitti, että taloustieteen merkitys tulee kasvamaan. Selviä trendejä ovat mm. tekijänoikeustaloustieteellisten tutkimusten huomattava määrä viime vuosina, tekijänoikeuteen perustuvan liiketoiminnan voimakas kasvu sekä tekijänoikeuksien keskeinen rooli osana valtioiden kauppapolitiikkaa.

Ehkä tärkeimpänä taloustieteellisen tutkimuksen vastavoimana Samuelson näki taloustieteilijöiden ja oikeustieteilijöiden erilaisen kielenkäytön, minkä tähden mm. oikeuspoliittinen keskustelu tekijänoikeuksista on edelleen juristien dominoimaa. Samuelson pahoitteli myös keskustelun taipumista kärjistyä “tekijänoikeusateistien ja “tekijänoikeusfundamentalistien” väliseksi inttämiseksi.

Luovuus ja liiketoiminta

Yksi konferenssin kantavista teemoista oli tekijöiden luovuuden suhde tekijänoikeusliiketoimintaan, jossa myyntimäärät ja tuotto sijoitetulle pääomalle ajavat luovuuden ohi. Toisin sanoen tekijänoikeudellisen järjestelmän mallintamisessa pitää erottaa selvästi luovuutta tukevat insentiivit ja teoskappaleiden markkinoihin liittyvät kysymykset. Lainsäädäntö ei ota tätä erottelua huomioon niin kauan kuin se perustuu idealistiseen olettamaan taiteilijoiden luovuuden tukemisesta.

Luovuuden tukemiseen liittyvässä tutkimuksessa käyttäytymispainotteinen taloustiede näyttäisi antavan vahvimman teoreettisen pohjan. Tässä tutkimussuuntauksessa yhdistetään mm. tuore kognitiotieteellinen tutkimus taloustieteeseen ja tätä kautta kyetään ymmärtämään täsmällisemmin ihmisten rajoitetun rationaalista toimintaa.

Esimerkiksi tekijänoikeussuojan pituuden vaikutuksia arvioidessa ihmisten taipumus yliarvioida mm. oma elinikänsä ja todennäköisesti teoksista koituvat tulot ovat keskeisessä roolissa.

Tekijänoikeus ja reilu käyttö

Konferenssissa oli myös esillä angloamerikkalainen “fair use” -doktriini tekijänoikeuden tehostajana. Aiheen todettiin olevan hyvin tärkeä, mutta sen formaali mallintaminen hankalaa – ainakin, jos tavoitteena on suositusten antaminen yhteiskunnallisten päätösten tueksi. Vaikka Euroopassa lähestymistapa onkin toinen, eli epämääräisen reilun käytön sijasta luotetaan tekijänoikeuslaissa periaatteessa täsmällisesti määriteltyihin rajoituksiin, taustalla vaikuttavat taloudellisen lähtökohdat ovat samat.

Professori Wendy Gordonin 1980-luvun alussa esittämästä transaktiokustannusanalyysistä on joka tapauksessa siirrytty eteenpäin. Seminaarissa mm. kysymykset transformatiivisista teoksista (satiiri, parodia) olivat tapetilla. Suomalaisesta näkökulmasta tämä oli varsin kiinnostava aihe, sillä meillähän näitä rajoituksia koskevat kysymykset on unohdettu tyystin viimeisimmässä lainuudistuksessa.

Ajankohtaisia uuden teknologian tuomia kysymyksiä

Konferenssissa oli myös esitelmiä, joissa pohdittiin erilaisia vaihtoehtoja tekijöiden kompensointiin digitaalisten teosten luvattomasta käytöstä. Ehdolla oli mm. veroihin, pakkolisensointiin, lahjoituksiin ja kuluttajien äänestämiseen perustuvia malleja.

Stan Liebowitz Teksasin yliopistosta hyökkäsi esitelmässään näitä malleja ehdottaneita vastaan. Vaihtoehtoisten mallien käyttöön liittyy huomattavia käytön mittaamisongelmia. Kuinka esimerkiksi voimme arvioida musiikin käyttöä objektiivisesti? CD-levyjen myynti ja MP3-tiedostojen latausmäärät Internetissä ovat Liebowitzin mukaan vain huonoja arvauksia.

Myös Euroopassa – jossa laitemaksut ovat olleet pitkään käytössä – kritiikki niitä kohtaan on ollut ajoittain voimakasta. Perusongelmana tuntuisi olevan, että laitemaksut ovat käytännössä pikemminkin arvonlisäverotyyppinen keinotekoinen transaktiokustannus teosten käytölle kuin sellainen vapaa käyttöoikeuslisenssi, joksi jotkin taloustieteilijät ovat järjestelmän epähuomiossa (sinänsä perustellusti) kuvitelleet.

Informaatiotulvaa enteillessä

Edellä on lyhyesti käsitelty joitakin konferenssin kokoavia ja kirjoittajien mielestä kiinnostavimpia teemoja. Konferenssiesitykset samoin kuin huomattava määrä tekijänoikeuden taloustiedettä käsitteleviä artikkeleja on saatavissa SERCI:n webbisivuilta.

Konferenssissa oli myös paikallisen Edgar Elgar -kustantamon edustajia. He ovat panostaneet vahvasti tekijänoikeustaloustieteellisiin julkaisuihin; nopeasti laskemalla kustantamo on julkaissut viimeisen kolmen vuoden aikana yli kymmenen aihetta suoraan käsittelevää tai sivuavaa monografiaa tai artikkelikokoelmaa. Näistä voidaan erityisesti mainita Richard Wattin monografia Copyright and Economic Theory (2000), joka on varsin kattava johdantoteos ja yhteenveto viimeaikaisesta tutkimuksesta.

Lopuksi on syytä korostaa, että konferenssissa jotkut taloustieteilijät näyttivät tuntevan tekijänoikeudet paremmin kuin juristit keskimäärin. Onkin syytä toivoa Suomea ajatellen taloustieteellisiä selvityksiä osaksi tekijänoikeuslainsäädäntömme tulevia uudistuksia.

Ja miksipä ei taloustieteellistä asiantuntemusta otettaisi myös osaksi tekijänoikeusneuvostoa? Ilman konkreettisia aloitteita on vaarana, että tämä merkittävä ja nopeasti kehittynyt taloustieteen tutkimusalue jää vaille sen ansaitsemaa huomiota.

Mikko Välimäki
Ville Oksanen
Tutkijoita
Helsinki Institute for Information Technology HIIT