Lisensioinnista kieltäytyminen ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttö

(IPRinfo 2/2003)

Immateriaalioikeus tehostaa kilpailua, koska yksinoikeus kannustaa tuotekehitystoimintaa ja kilpailijoiden on etsittävä uusia ratkaisuja pysyäkseen kilpailussa mukana. Immateriaalioikeuden yksinoikeuteen liittyy myös kilpailua rajoittavia elementtejä. Vaikka kielto-oikeus on immateriaalioikeuden ydinsisältöä, ääritilanteissa lisensioinnista kieltäytyminen saattaa merkitä jopa määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

Immateriaalioikeuden ja kilpailuoikeuden lähtökohdat ovat erilaiset. Kilpailuoikeutta sovelletaan aina siten, että kilpailuoikeudellisesti merkityksellisten markkinoiden olosuhteet ja markkinoilla toimivien yritysten markkinavoima otetaan huomion. Immateriaalioikeuden suojan yritys voi sen sijaan saada markkinavoimasta riippumatta.

Molemmilla lainsäädännön alueilla on kuitenkin yhteisiä tavoitteita. Immateriaalioikeuden suojan on ymmärretty tehostavan kilpailua, koska immateriaalioikeuden kautta saatava määräaikainen yksinoikeus kannustaa yritysten tuotekehitystoimintoja ja koska toisaalta myös kilpailijoiden on kopioinnin sijasta etsittävä usia tekniikoita ja innovaatioita pysyäkseen mukana kilpailussa.

Toisaalta immateriaalioikeuden mukanaan tuomaan yksinoikeuteen voidaan katsoa liittyvän kilpailua rajoittavia elementtejä. Vaikka kielto-oikeus on immateriaalioikeuden ydinsisältöä, ääritilanteissa lisensioinnista kieltäytyminen saattaa merkitä jopa määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

Määräävä markkina-asema

Patentti tai muu immateriaalioikeus ei automaattisesti tuo haltijalleen määräävää markkina-asemaa. Näin voi kuitenkin olla, jos korvaavia vaihtoehtoja ei ole. Kun kilpailuoikeus ja immateriaalioikeus törmäävät, toimitaan yleensä kapeasti määritellyillä tuotemarkkinoilla. Tällöin immateriaalioikeudella suojattua tuotetta korvaavia tuotteita ei ole tai niitä on käyttäjän näkökulmasta hyvin rajallisesti. Merkitystä on myös tarjonnan korvaavuudella eli sillä, voivatko tuottajat helposti muuntaa tuotantoaan siten, että ne alkaisivat tuottaa korvaavia tuotteita.

EY:n perustamissopimuksen 82 artiklan ja Suomen kilpailunrajoituslain 7 §:n nojalla voidaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä arvioida mm. toimituksista tai liikesuhteesta kieltäytymistä, kohtuuttomien toimitusehtojen käyttöä sekä muiden hyödykkeiden tuotantoa tai markkinoinnin rajoittamista.

Lisensioinnista kieltäytymistä ei nimenomaisesti mainita määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevissa esimerkkilistoissa. Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että lisensioinnista kieltäytyminen saattaa kuulua kyseisten lainkohtien soveltamisalaan.

EY-tuomioistuimen linjauksia: tapaus Volvo v. Veng

Tapauksessa Volvo v. Veng oli kyse Volvon mallioikeudesta korin paneeleihin ja sen velvollisuudesta myöntää lisenssi korjaamoliikkeelle mm. varaosatuotantoa varten. EY-tuomioistuin katsoi, että mallioikeuden ydinsisältö oli kielto-oikeus, eikä päätynyt pakkolisensiointiin. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin kuitenkin listasi toimintaa, joka saattaisi muodostua määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi:

1) mielivaltainen kieltäytyminen toimituksista itsenäisille korjaamoille
2) varaosien hinnoittelu kohtuuttomalle tasolle ja
3) päätös lopettaa varaosan tuotanto automallille, jota on runsaasti liikenteessä.

Päätöksen valossa vaikuttaa mahdolliselta, että Volvolla katsottaisiin olevan lisensiointivelvoite runsaasti käytössä olevien autojen varaosien osalta, mikäli Volvo päättäisi lopettaa varaosatuotannon.

Tapaus Magill

Irlantilainen yhtiö Magill halusi koota viikoittain ilmestyvän TV-ohjelmaoppaan, johon olisi koottu eri TV-yhtiöiden ohjelmat ennakkolistausten perusteella. TV-yhtiöt kieltäytyivät myöntämästä lisenssiä listoihin tekijänoikeuteensa vedoten. Kukin TV-yhtiö julkaisi itse omaa TV-ohjelmaopastaan ja ne antoivat muille lehdille ohjelmalistaukset 24 – 48 tuntia etukäteen. EY-tuomioistuin piti lisensioinnista kieltäytymistä määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä.

Myös tässä tapauksessa EY-tuomioistuin katsoi, ettei lisensioinnista kieltäytyminen sinänsä merkitse määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Poikkeuksellisissa olosuhteissa on kuitenkin mahdollista, että kielto-oikeuden käyttämistä tarkastellaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä ja että kyseisessä tapauksessa käsillä olivat nimenomaan poikkeukselliset olosuhteet, koska:

1) TV-ohjelmien listaukselle tuotteena ei ollut lainkaan korvaavaa vaihtoehtoa. Näissä olosuhteissa lisensioinnista kieltäytyminen oli johtanut uuden tuotteen markkinoille tulon estymiseen. Uudelle tuotteelle oli osoitettavissa kysyntää kuluttajien taholta.
2) Lisensioinnista kieltäytymiselle ei ollut osoitettavissa tekijänoikeudenhaltijan näkökulmasta hyväksyttävää, objektiivista syytä.
3) TV-yhtiöt varasivat menettelyllään itselleen TV-ohjelmaoppaiden markkinat, jotka ovat johdannaisia niille markkinoille, joilla TV-yhtiöt muutoin toimivat. Näin ollen kaikki kilpailu kyseisillä TV-ohjelmaoppaiden markkinoilla estyi. Ohjelmia koskevat perustiedot olisivat olleet välttämättömiä ohjelmalehden julkaisemiseksi.
Markkinat oli määritelty erittäin kapeasti siten, että viikoittain ilmestyvien TV-ohjelmaoppaiden katsottiin muodostavan oman tuotemarkkinansa.

Erikoisen suojan kohteen johdosta tapauksen käyttöalaa voidaan pitää jossakin määrin rajallisena.

Tapaus IMS Health

IMS Health -tapaus koski velvollisuutta lisensioida lääkkeiden tukkukaupan alalla standardiksi muodostunut tietokantajärjestelmä kilpailijoille. Kyseinen järjestelmä oli muodostunut keskeiseksi lääkkeiden myyntitietojen keräämisessä ja käsittelyssä Saksan markkinoilla. Kilpailija valitti asiasta Euroopan komissiolle ja väitti IMS:n syyllistyvän määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön.

Komissio katsoi päätöksessään, että IMS:n menettely johtaa todennäköisesti kaiken kilpailun eliminoitumiseen asianomaisilta markkinoilta, koska ilman IMS:n järjestelmää kilpailu on mahdotonta. Komissio katsoi, että kyseessä oli välttämätön toimintaedellytys liiketoiminnan harjoittamiselle, koska korvaavia järjestelmiä ei ole mahdollista luoda teknisten, oikeudellisten ja taloudellisten syiden vuoksi.

Ratkaisu perustui myös johtopäätökseen siitä, että kyseinen järjestelmä on tosiasiallinen alakohtainen standardi. Komissio katsoi, että mikäli kilpailijalle ei myönnetä lisenssiä, sen Saksan toiminta päättyy, ja siitä aiheutuu yleiselle edulle sietämätöntä vahinkoa.

Komissio määräsikin IMS:n viipymättä myöntämään kaikille yrityksille, jotka toimivat tällä hetkellä Saksan alueellisen myynnin tietopalveluita koskevilla markkinoilla, käyttöluvan hakemuksesta ja ilman syrjintää siten, että lisenssimaksut määritellään asianosaisten välisellä sopimuksella. Mikäli sopimukseen ei päästäisi, ratkaisisi lisenssimaksun suuruuden puolueeton asiantuntijaelin.

IMS valitti päätöksestä yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen mm. sillä perusteella, että komission ratkaisu poistaa IMS:ltä sen kansallisen oikeuden mukaisen tekijänoikeuden sisällön. Ensimmäisen asteen tuomioistuimen presidentin määräyksellä komission päätöksen täytäntöönpanoa lykätään, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Tiercé Ladbroke

Tiercé Ladbroke -tapauksessa vedonvälitystä Belgiassa harjoittava Tiercé Ladbroke väitti, että voidakseen harjoittaa vedonlyöntiliiketoimintaa Belgiassa se tarvitsi Ranskassa järjestettävien hevoskilpailujen TV-lähetysoikeudet. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi kuitenkin lähetysoikeudet eivät olleet välttämättömiä vedonlyöntiliiketoiminnan harjoittamiselle.

Tuomioistuin linjasi kuitenkin päätöksessään niitä perusteita, joiden nojalla lisensioinnista kieltäytyminen voisi merkitä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Tuomioistuimen mukaan kieltäytyminen voisi kuulua 82 artiklan kiellon alaan ainoastaan, jos

1) kyseessä olisi tuote tai palvelu, joka on välttämätön kyseisen toiminnan harjoittamisen kannalta, koska mitään tosiasiallisesti tai mahdollisesti korvaavaa tuotetta tai palvelua ei ole, tai
2) joka on uusi tuote, jonka markkinoille pääsyä vaikeutetaan, vaikka sillä olisi erityistä, jatkuvaa ja säännöllistä kulutuskysyntää.

Essential facilities -doktriini

Kysymys immateriaalioikeuden lisensiointivelvoitteesta liittyy usein tilanteisiin, joissa immateriaalioikeuden haltija voi käytännössä estää pääsyn muiden yritysten kannalta olennaiseen toimintaedellytykseen (”essential facility”). Kyseinen doktriini on ollut myös edellä mainittujen oikeustapausten taustalla.

Muita esimerkkejä olennaisten toimintaedellytysten opista voivat olla esim. tilanteet, joissa tietokoneen käyttöjärjestelmän valmistaja kieltäytyy antamasta teknisiä rajapintatietoja ohjelmistotuottajalle tai tekniseen standardiin liittyvän patentin haltija kieltäytyy myöntämästä lisenssejä. Tällöin kyseessä saattaa olla määräävän markkina-aseman väärinkäyttö.

Immateriaalioikeuden vaikutus kilpailunrajoituslain tulkintaan

Lisensioinnista kieltäytymisen arvioinnista on esimerkki myös Suomen oikeuskäytännössä. Kilpailuvirasto joutui Setec Oy:tä koskevassa tapauksessa ottamaan kantaa lisensiointivelvoitteeseen. Setec Oy oli autokohtaisten pysäköintilaitteiden ainoaa maksujärjestelmää koskevan patentin haltija. Autokohtaisten pysäköintilaitteiden valmistajat olivat riippuvaisia Setec Oy:n maksujärjestelmän käyttöoikeudesta, sillä ne tarvitsivat käyttöoikeuden siihen voidakseen myydä autokohtaista pysäköintilaitettaan Suomessa. Setec Oy:n järjestelmälle ei ole korvaavia vaihtoehtoja Suomen markkinoilla. Setec Oy:llä oli näin ollen määräävä markkina-asema.

Kilpailuvirasto katsoi päätöksessään, että immateriaalioikeuksiin liityvissä kilpailunrajoitustapauksissa korostuu erityisesti markkinoiden dynaamisen tehokkuuden turvaaminen. Jos Setec Oy olisi markkinoille tullessaan ollut välittömästi velvollinen lisensioimaan keksintönsä kilpailijalle, olisivat Setec Oy:n taloudelliset mahdollisuudet kattaa innovaationsa vaatimat kustannukset ja kehittää keksintöään edelleen saattaneet heikentyä merkittävästi. Tällaisessa markkinatilanteessa välitön velvoittaminen lisensiointiin saattaisi vaikuttaa negatiivisesti innovointihalukkuuteen ja näin heikentää merkittävästi markkinoiden dynaamista tehokkuutta.

Kilpailuvirasto katsoi, että kilpailunrajoituslakia tulee tulkita siten, että elinkeinoelämässä säilytetään kannusteet uusien ja parempien tuotteiden kehittämiseen. Tällä perusteella Kilpailuvirasto katsoi, ettei väitetty järjestelmän lisensioinnista kieltäytyminen ollut määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

Pakkolisensiointi suppeaa

Kilpailuviraston kanta Setec-tapauksessa on yleisemminkin sovellettavissa. Kilpailuoikeuden sääntöjä ei tulisi soveltaa lisensioinnista kieltäytymiseen samalla tavalla kuin esimerkiksi tavarantoimituksesta kieltäytymiseen, joka kilpailuoikeudessa useammin tulee esille.

Kun kilpailuoikeuden keinoin pyritään puuttumaan immateriaalioikeudella suojattuun oikeuteen ja sen käyttöön, tulee ottaa huomioon immateriaalioikeuden tavoitteet ja immateriaalioikeuden sisältö, yksinoikeus. Lisensiointivelvoite saattaa merkitä immateriaalioikeuden taloudellisen arvon mitätöimistä. Näin ollen pakkolisensioinnin käyttöalan on jäätävä erittäin suppeaksi.

Anna Kuusniemi-Laine, OTK, LL.M. (Eur.)
Asianajaja
Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy
*********************************************************

Tapausviitteet: Volvo v. Veng * AB Volvo v. Erik Veng (UK) Ltd: High Court of Justice (Britannia) – ennakkoratkaisupyyntö yhteisöjen tuomioistuimelle. Ratkaisu 5.10.1988, asia 238/87 (ECR [1988] 6211).
Magill TV Guide * High Court (Britannia) 26.7.1989 [piti voimassa irlantilaisen tuomioistuimen Magillille määräämän kiellon julkaista tv-ohjelmien listoja, jotka oli poimittu yhtiöiden Radio Telefis Eireann (RTE), British Broadcasting Corporation (BBC) ja Independent Television Publications Ltd (ITP)] omista tv-ohjelmalistoista].
* Komission päätös 21.12.1988: N:o IV/31.851 (OJ L 078, 1989) [ITP, BBC ja RTE syyllistyvät määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön].
*RTE, BBC ja ITP vaativat yhteisöjen tuomioistuinta kumoamaan komission päätöksen; tuomioistuimen presidentin määräys 11.5.1989, asiat C-76/89 & C-77/89 & C-91/89 R (ECR [1989] 1141) [komission päätöksen täytäntöönpanoa lykätään, ts. yhtiöiden ei tarvitse luovuttaa listojaan Magillille].
* Tapaus siirrettiin yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuimeen, joka antoi tuomion 10.7.1991, asiat T-69/89 (ECR [1991] II-485), T-70/89 (ECR [1991] II-535) ja T-76/89 (ECR [1991] II-575) [komission päätös pidetään voimassa ja pannaan täytäntöön].
* RTE ja ITP valittivat yhteisöjen tuomioistuimeen, joka antoi tuomion 6.4.1995, yhdistetyt asiat C-241/91 P & C242/91 P (ECR [1995] I-748) [kanne hylättiin, komission päätös pidettiin voimassa].
IMS Health Tiercé Ladbroke: * Useita komission päätöksiä ja I asteen tuomioistuimen ratkaisuja 1990-luvulla samasta asiasta. * Komission päätös 24.06.1993, Tiercé Ladbroke (B) / PMU N:o IV/33699
* Yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuimen ratkaisu T-504/93 (ECR [1997] II-923).
* 3.3.1999 osapuolet pääsivät sopimukseen, jonka komissio hyväksyi tammikuussa 2001 [PMU myöntää Tiercé Ladbrokelle lisenssin Ranskan ravien televisiointiin TL:n Belgian vedonlyöntipaikoissa, ja TL vetää pois kaikki EY-tuomioistuimissa vireillä olevat juttunsa PMU:ta vastaan].
Setec Kilpailuvirasto 30.1.1997, D 580/61/95 (Setec Oy)