Lego-palikoiden tuoreimmat seikkailut: Kaikki palaset kohdallaan?
(IPRinfo 1/2011)
Palikoiden kiinnistynystyrät nousivat pääosaan tavaramerkkikiistassa.
Tanskalainen puuseppä Ole Kirk Christiansen ryhtyi 1930-luvun alussa lelunvalmistukseen. Yhtiön vuodesta 1934 lähtien käyttämä nimi LEGO tulee tanskan kielen sanoista Leg godt, ”leiki hyvin”.
Muovinen Lego-palikka kehitettiin vuonna 1958, jolloin sylinterirakenteiselle palaselle haettiin ensimmäisen kerran patenttia. 1950-60-lukujen taitteessa Lego-palikka suojattiin onnistuneesti patentilla eri puolilla maailmaa, mutta viimeisin patentti raukesi vuonna 1988. Tämän jälkeen markkinoille on tullut useita kilpailevia rakennuspalikkasarjoja, jotka ulkoisesti muistuttavat jossain määrin tanskalaisia esikuviaan.
Lego turvautui tavaramerkkeihin
Koska Lego Group ei enää ole voinut vedota patenttien tuomaan yksinoikeuteen, se on pyrkinyt valvomaan oikeuksiaan tavaramerkkirekisteröintien kautta. Tuomioistuinten ja viranomaisten suhtautuminen yrityksen IPR-strategiaan on vaihdellut suuresti viime vuosina. Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi viimeisimmän Lego-tavaramerkkiä koskevan tuomionsa syyskuussa 2010. Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (Office for Harmonization in the Internal Market, OHIM) oli vuonna 1999 rekisteröinyt ”kolmiulotteisen punaisen merkin” eli Lego-palikan yhteisötavaramerkkinä luokassa 28 tavaroille ”koottavat lelut”. Kanadalainen Mega Brands Inc. oli vaatinut rekisteröinnin julistamista mitättömäksi.
Mega Brands Inc. -yhtiön suosituin tuote on ollut Mega Bloks -rakennuspalikat, joita on valmistettu vuodesta 1984. Aluksi Mega Bloks -palikat olivat huomattavasti Legoja suurempia, ja niiden kohderyhmä oli alle kouluikäiset lapset. 1990-luvun puolivälistä lähtien yritys on valmistanut palikoita, jotka on voinut liittää yhteen myös Lego-palikoiden kanssa. Palikan päällä lukee Mega Bloks, mutta kauempaa katsottuna eroa Legoihin ei huomaa. OHIMin mitättömyysosasto julisti Lego-palikan tavaramerkkirekisteröinnin mitättömäksi. Sen mukaan tavaramerkki muodostui yksinomaan teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta. OHIMin valituslautakunta pysytti päätöksen ja katsoi, että Lego-palikasta koostuvan tavaramerkin tärkein osatekijä oli palikan yläpinnalla olevat kaksi nystyräriviä.
Nystyrät välttämättömiä palikoiden liittämiselle
Valituslautakunta kiinnitti erityistä huomiota siihen, että tämä piirre oli sisältynyt Lego-yhtiöiden patentteihin, ja se oli välttämätön palikoiden liittämiseksi yhteen eli tavoitellun teknisen tuloksen saavuttamiseksi. Väriä lukuun ottamatta kaikki muutkin merkin osatekijät olivat valituslautakunnan mukaan toiminnallisia. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin pysytti valituslautakunnan päätöksen.
Lego-yhtiöt valittivat tuomiosta EUT:een. Se arvioi 14.9.2010 antamassaan ratkaisussa, että kyseessä oli mahdollinen monopoli teknisiin ratkaisuihin, eikä tätä tullut tavaramerkillä sallia.
EUT totesi, että tavaramerkki voi muodostua tavaran muodosta, ja että Lego-palikan muoto oli tullut käytössä erottamiskykyiseksi. Se korosti, että asetuksen EY 40/94 7 artiklan 1 kohdassa on kielto rekisteröidä tavaramerkki, joka muodostuu yksinomaan teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta.
Säännöksen tarkoituksena on estää, etteivät yritykset pysty käyttämään tavaramerkkioikeutta pitääkseen voimassa teknisiä ratkaisuja koskevia yksinoikeuksia ilman aikarajoja. Tämä rajoittaisi huomattavasti ja pysyvästi muiden yritysten mahdollisuutta käyttää kyseistä teknistä ratkaisua. EUT täsmensi, että lainsäätäjä pitää kaikkia tavaran muotoja tietyssä määrin toiminnallisina, eikä tavaran muodon rekisteröimistä tavaramerkiksi tule evätä vain siksi, että muodolla on käyttöön liittyviä piirteitä. Sanat ”yksinomaan” ja ”välttämätön” ovat säädöksen tekstissä, jotta tavaramerkkirekisteröinnit evättäisiin vain tilanteissa, joissa merkkiin sisältyy pelkästään tekninen ratkaisu, ja joissa rekisteröinti todella haittaisi muiden yritysten mahdollisuutta käyttää kyseistä teknistä ratkaisua.
Toiminnallista muotoa ei voi rekisteröidä
Lego Group oli esittänyt, että voidakseen käyttää samaa teknistä ratkaisua, kilpailijoiden ei ole pakko saattaa markkinoille lelupalikoita, joiden muoto ja mitat ovat kaikilta osin identtiset Lego-palikoiden kanssa. Unionin tuomioistuimen mukaan tämä ei voi estää soveltamasta säännöksiä, joiden mukaan tavaramerkkiä, jossa ei ole merkittäviä ei-toiminnallisia osatekijöitä, ei voi rekisteröidä. EUT oli OHIMin kanssa samaa mieltä siitä, että tavaran toiminnallisen muodon rekisteröinti tavaramerkkinä estäisi kilpailijoita käyttämästä huomattavaa määrää vaihtoehtoisiakin muotoja. EUT viittasi oikeudellisessa arvioinnissaan myös tuomioonsa Philips-jutussa (C-363/99) . Sen mukaan hylkäysperusteen soveltamista ei estä se, että on olemassa muita muotoja, joilla voidaan saavuttaa sama tekninen tulos.
EUT:n mukaan rekisteriviranomaisen on määritettävä kolmiulotteisen merkin olennaiset piirteet ennen hakemuksen ratkaisemista. Piirteet määritetään tapauskohtaisesti, ja arvioinnin jälkeen selvitetään, johtuvatko kaikki olennaiset piirteet tavaran teknisestä tehtävästä. Aikaisemmat patentteja koskevat asiakirjat voidaan ottaa huomioon tavaramerkin muodon teknistä toiminnallisuutta arvioitaessa. Ehdotonta velvollisuutta ottaa huomioon kohdeyleisön käsitys tavaran muodon luonteesta ei ole. Keskivertokuluttajan oletettu näkemys voi korkeintaan toimia yhtenä hylkäämisen arviointiperusteena.
Lego-palikan muoto oli EUT:n mukaan yksinomaan teknisten vaatimusten sanelema. Koska palikan muoto on välttämätön tavoitellun teknisen tuloksen saavuttamiseksi, kilpailevien yhtiöiden on vaikea saattaa markkinoille riittävän erilaisia, mutta kuluttajien kannalta toiminnallisesti houkuttelevia ratkaisuja ja tuotteita. EUT hylkäsi Lego Groupin valituksen.
IPRInfo-lehden numerossa 2/2005 Pirkko-Liisa Haarmann kirjoitti 2000-luvun alkupuolella puidusta tapauksesta, jossa Biltema oli myynyt ja markkinoinut Lego-palikoiden kanssa lähes samanlaisia palikoita. Ratkaisujen numerot ovat MaO 2003:84, KKO 2004:32 ja MaO 2005:82.
Mari Heino
Oik.yo
Helsingin yliopisto
Kirjoittaja oli harjoittelijana IPR University Centerissä talvella 2010-2011.
Markkinaoikeuden ja korkeimman oikeuden ratkaisut saatavilla Finlex-tietokannasta:
MAO:84/03
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/mao/2003/20030084
MAO:82/05
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/mao/2005/20050082
KKO:2004:32
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2004/20040032
EUT:n tuomio
Lego Juris A/S v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) ja Mega Brands Inc., annettu 14.9.2010, C‑48/09 P
