Laaja katsaus avoimen lähdekoodin maailmaan

(IPRinfo 3/2005)

Arvosteltu teos: Mikko Välimäki: The Rise of the Open Source Licensing – A Challenge to the Use of Intellectual Property in the Software Industry. Turre Publishing, 2005. 263 p. ISBN: 952-91-8769-6 (printed), 952-91-8779-3 (PDF).

”Haasteet ovat mahdollisuuksia” – yleinen sanonta monen yrityksen strategia-osastolla. Tämä pätee myös avoimen lähdekoodin maailmaan, kuten nyt käsillä oleva teos mainiolla tavalla kuvaa.

Välimäen tutkimuksen pääargumentti on, että avoimen lähdekoodin lisensointimallit ovat muuttaneet ohjelmistoteollisuuden tapaa käsitellä ja lisensoida aineetonta omaisuutta. Ja tämän hän myös osoittaa.

Välimäki osallistuu kirjallaan selkeästi alan kansainväliseen keskusteluun. Tämä tulee esiin varsinkin juridisen teorian ja lisenssien tulkinnan ollessa kyseessä, jolloin tekstissä liikutaan varsin sujuvasti eurooppalaisen ja yhdysvaltalaisen lainsäädännön, tulkintojen ja oikeustapausten välillä.

Samoin käytännön esimerkkejä on otettu mukaan laajasti ympäri maailmaa. Tästä syystä lukijalla saattaa olla paikoin vaikeuksia seurata, minkä oikeusjärjestelmän säädöksistä tulkintoja esitetään, mutta se ei suinkaan vähennä teoksen arvoa avoimen lähdekoodin todellisuudesta kiinnostuneille.

Teoksessa on laajahkoja osuuksia, jotka rakentavat kuvan sekä ohjelmistoteollisuuden että ohjelmistolisensoinnin kehityksestä 1960-luvulta tähän päivään lähestymällä aihetta historian, taloustieteen ja juridiikan näkökulmista. Välimäki keskittyy myös avoimen lähdekoodin käsitteen juristin näkökulmasta määrittävään tekijään eli lisenssisopimukseen, ja hän käsittelee avoimen lähdekoodin mallin mukaista lisensointia kattavasti.

Välimäki esittelee ensin ylätason mallin luokitellen lisenssit näiden keskeisimpien velvollisuuksien pohjalta ja lähestyy sitten yksittäisistä lisenssisopimuksista johdettujen esimerkkien avulla kunkin luokan erityispiirteitä, ottaen samalla selkeästi ja kakistelematta kantaa käsiteltävänä olevan lisenssitekstin tulkintaan. Näissä tulkinnoissa nojataan paikoin varsin vahvasti avoimen lähdekoodin yhteisön omiin normilähteisiin ja käytäntöihin.

Nähdäkseni tietyin kohdin olisi ollut hyötyä myös tiukemmasta omakohtaisesta relevanttien juridisten ja teknologisten detaljien analyysistä. Valittu lähestymistapa tuo selkeimmin esiin teoksen arvopainotuksen ja sen, että kyse ei ole puhtaan juridisesta tutkimuksesta.

Myös ohjelmistopatentointi ja siihen liittyvä politikointi saa teoksessa paljon huomiota. Tämän teeman toimiessa johdantona Välimäki ottaa kantaa lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten kehitykseen ja kysyy, tulisiko avoimen lähdekoodin mallia kohdella tässä suhteessa erikoistapauksena suhteessa muihin innovaatiomalleihin.

Rohkeita ehdotuksia toimenpiteiksi
Varsin rohkeasti Välimäki ehdottaa erilaisia toimia, kuten avoimen lähdekoodin projektien vapauttamista immateriaalioikeuksien loukkauksiin liittyvistä vastuista. Perusteena on, että avoimen lähdekoodin ohjelmistokehityksen ei voida edellyttää mukautuvan olemassa olevaan abstraktiin lainsäädäntöön vaan lainsäädännön pitää vastata tämän tärkeän ilmiön reaalimaailman vaatimuksiin.

Välimäki käy teoksessaan, kuten avoimen lähdekoodin yhteisö yleisesti, paikoin yhtä aikaa ideologista, poliittista, juridista ja liiketoiminnallista debattia, mikä hetkittäin heikentää esitetyn argumentaation kestävyyttä. Tämä johtaa myös – ainakin allekirjoittaneen osalta – kaksijakoiseen vaikutelmaan.

Yhtäältä Välimäki kokoaa yhteen merkittävän määrän ohjelmistolisensointiin ja immateriaalioikeuksiin liittyvää kansainvälistä materiaalia ja höystää tätä lukuisilla käytännön esimerkeillä. Näin hän luo osuuksia, jotka johdattavat lukijan kirjan ydinteeman ääreen, tarjoten samalla maukasta pureskeltavaa myös asiaan jo syvällisemminkin perehtyneelle.

Toisaalta teos jää kohdittain hieman pintapuoliseksi – erityisesti avoimen lähdekoodin ohjelmistolisenssien analyysin yhteydessä allekirjoittaneelle jää välillä epäselväksi, mitä vaihtoehtoa Välimäki itse tukee tai mikä hänen oma vastauksensa tiettyyn tulkinnanvaraiseen kysymykseen on ja erityisesti miksi.

Välimäen loogisesti etenevä ja paikoin provosoiva kirja sopii kuitenkin erittäin hyvin sekä ohjelmistolisensoinnista että avoimen lähdekoodin ideologiasta ja politikoinnista kiinnostuneen kirjahyllyyn tai kovalevylle, tarjoten lukijalle tukevat perusraamit ohjelmistoteollisuuden toiminnasta ja ohjelmistolisensioinnista sekä terävää, paikoin kiistanalaistakin, analyysia avoimen lähdekoodin liiketoiminnan ja juridiikan erityiskysymyksistä.

Avoimuuden ideologialle uskollisesti Välimäen kirja on myös ladattavista verkosta hänen kotisivuiltaan www.valimaki.org Creative Commons -lisenssin ehdoin.

Mikko Manner
Legal Counsel, Java & Open Source
Nokia Corporation