Kulttuuri ohittaa matkailun Suomen kansantaloudessa

(IPRinfo 3/2008)

Kulttuurin osuus Suomen kansantalouden tilinpidossa sijoittuu vähittäiskaupan ja paperintuotannon väliin.

Tilastokeskus (TK) on laatinut Euroopan ensimmäisen raportin kulttuurin osuudesta kansantaloudessa.
Hanke lähti liikkeelle 2005 opetusministeriön (OPM) halutessa selvittää kulttuurin taloudellisia vaikutuksia. Se jatkui yhteistyössä TK:n kanssa pilottiprojektiksi, jonka tulokset herättivät vilkasta keskustelua 18.6.2008 järjestetyssä seminaarissa. Raportin esitteli hankkeen vetäjä Katri Soinne (TK).

Kommenttipuheenvuoroissa toivottiin jatkossa myös kuluttajanäkökulmaa, pohdittiin ns. luovien alojen käsitettä ja kulttuuriklustereita.

Kulttuurin osuutta bruttokansantuotteessa ei pystytä laskemaan, koska kansantalouden tilinpito on vertailukelpoisuuden vuoksi tuotettava kaikkialla samoin, yhä teollisuusyhteiskuntaan perustuvin laskentatavoin. Talouden rakennemuutokset, mm. informaatioyhteiskunnassa olennaisten aineettomien tuotteiden arvot, voidaan ottaa mukaan pitkällä viiveellä.
Suomessa perustana on Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä (EKT95), joka puolestaan noudattaa maailmanlaajuista suositusta SNA93 (System of National Accounts).

Kulttuurin luokittelu hankalaa
Projektin tuloksena on kansantalouden tilinpitoa täsmentävä kulttuurin “satelliittitilinpito”. Ongelmana on tilastotiedon puute ja kulttuurin vaihtelevat rajaukset, mikä vaikeuttaa maiden välisiä vertailuja. Raportin lopussa Aku Alanen havainnollistaa luokitusongelmia pohtimalla informaatio- ja kommunikaatioalan (ICT) sisällyttämistä kulttuuriin: “Onko kännykkäkamera kulttuuria?”.

Kulttuuria esiintyy mitä moninaisimmilla toimialoilla, joten tilinpidossa käytetty toimialaluokitus (TOL 2002) ei sellaisenaan kelpaa. Kulttuurisatelliittia varten oli valittu kulttuuri-intensiivisiä TOL-toimialoja. Lisäksi joiltain toimialoilta oli poimittu osia TK:n perusaineistorekistereistä.

Koska kansantalouden tilinpito kuvaa rahassa mitattavaa taloudellista toimintaa, nyt luotuun laskentakehikkoon ei sisälly täydentävää aineistoa kuten vapaaehtoisen työn arvoa, järjestötyötä tai kulttuurialojen koulutukseen liittyviä harjoitustöitä.
Tällä laskentatavalla kulttuurin osuus vuonna 2005 oli 3,2 prosenttia koko talouden arvonlisäyksestä. Näin se sijoittui Suomen kansantalouden tilinpidossa vähittäiskaupan ja paperintuotannon väliin ja selvästi matkailua (2,4 prosenttia) ylemmäs.

Laskentamallit kehittyvät
Suomalaiset kotitaloudet kuluttavat kulttuuriin enemmän kuin useimmat muut EU-maat: 5,5 miljardia euroa eli 6,8 prosenttia kulutusmenoista vuonna 2005. Osuus on pysynyt melko samanlaisena 1995-2005, myöskään toimialojen erot eivät ole merkittävästi muuttuneet. Viitteitä visuaalisen kulttuurin kasvulle sanan kustannuksella kuitenkin on.

Suomen kulttuurisatelliittitilinpidon laskentapohjaa ja menetelmiä täydennetään jatkossa. Kehitystyö liittyy osaltaan myös kansainvälisiin hankkeisiin ja SNA93:n kehittämiseen. Kulttuuritalouden laskentahankkeita on 2000-luvulla aloitettu mm. Kanadassa ja Espanjassa, joita esitellään Suomenkin raportissa.

Kansainvälisellä tasolla esimerkiksi taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD, YK:n kulttuurijärjestö UNESCO ja Euroopan unionin tilastovirasto Eurostat ovat kehitelleet laskentamalleja.

Kulttuuri liittyy läheisesti tekijänoikeuteen. Teoksen luettuaan ymmärtää paremmin, miksi tekijänoikeuden ja IPR:n osuutta kansantaloudessa on niin vaikea mitata ja laskea.

Päivi Helander

Kulttuurin satelliittitilinpito; Pilottiprojektin loppuraportti. Opetusministeriön julkaisuja 2008:20. ISBN 978-952-485-534-1 (pdf, 115 s.) löytyy opetusministeriön verkkosivuilta.
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/