Kolumni. Hyvin teoreettinen kysymys

(IPRinfo 4/2003)

Kun luvallisesti valmistettu teoskappale on markkinoilla, se menettää tekijänoikeutensa. Se menettää siis keskeisen osan oikeudellisesta suojastaan niin että substraatti vallitsee.

Tekijänoikeuslaki on ajateltu aineelliselle alustalle kiinnitetyt teokset mielessä. Ellei näin olisi, esittävän taiteilijan suoja olisi outo käsite eikä oikeudesta teoksen esittämiseen tarvitsisi puhua. Tämä lakitekstissä “laitteeksi” nimitetty alusta eli substraatti on paperi, kangas, nauha, levy jne.

Oikeus valmistaa kappaleita säilyy siltä osin kuin sitä ei ole luovutettu. Usein levittämisoikeuden luovuttaminen sisältää molemmat, esimerkiksi kirjan kustannussopimuksessa. Moraaliset oikeudet pysyvät, mutta niiden käytännön merkitys voi olla toinen kuin yleensä sanotaan.

Tekijänoikeuslain rakenteellinen ongelma on tunnetusti alkuperäisen tekijän aseman painottaminen. Alkuperäisellä tekijällä on tätä nykyä aika harvoin ongelmia teoksensa johdosta. Erittäin suuria ongelmia esiintyy markkinoilla, jossa kantajana tai vaatimusten esittäjänä on se, jolle osa tekijänoikeutta on siirtynyt. Mutta tällaisen tekijänoikeuden luovutuksensaajan asema on erittäin epäselvä. Se epäselvyys ei johdu pelkästään tekniikan ja kaupan kehittymisestä. Luultavasti edunvalvontajärjestöt ovat saaneet niskaansa kritiikkiä sijaiskärsijöinä siksi että laki on niin epäselvä.

Markkinoilla olevaa teoskappaletta ajatellen ratkaisumalleja näyttäisi olevan kolme: tekijänoikeus hallitsee; kauppa eli yleinen sopimusoikeus hallitsee; molempiin voi vedota.

Olen luullut aina että kolmas vaihtoehto on oikea. Tekijä voi haastaa esimerkiksi sopimuskumppaninsa joko sopimusrikkomuksen tai tekijänoikeuden loukkauksen perusteella tai kanneperusteet voidaan jopa kumuloida. Luultavasti tämä on tavallisin tulkinta.

Korkeimman oikeuden uudessa Microsoft -prejudikaaatissa 2003:88 otetaan se oikea kanta, että levittämisoikeus sammuu verrattain laajasti. Tästä seuraa, että markkinoilla olevaan teoskappaleeseen, kuten tietokoneohjelman sisältävään levykkeeseen, sovelletaan yleistä lakia, ei tekijänoikeuslakia. Tästä seuraa, että esimerkiksi vilpittömän mielen suoja on olemassa, myös alkuperäistä tekijää vastaan. Tästä seuraa, että vain moraalisiin oikeuksiin perustuva oikean omistajan kanne voi menestyä. Tämän vuoksi sanon, että tekijänoikeus “katoaa” konsumtiotilanteessa.

Toinen keskeinen ongelma on johdannainen teos eli muunnelma.

Jukka Kemppinen