Kokemuksia uusista .biz ja .info -verkkotunnuksista

(IPRinfo 2/2002)

Pitkään valmistelluista seitsemästä uudesta verkkotunnusjuuresta ensimmäiset ovat nyt viimein tulleet käyttöön. Uusista tunnuksista .biz ja .info ovat odotetusti olleet suosituimmat. Toukokuuhun 2002 mennessä oli rekisteröity yli 600 000 .biz ja yli 825 000 .info -verkkotunnusta.

Verkkotunnuksista .info on täysin vapaasti rekisteröitävissä ja .biz -tunnuksen rekisteröinnin edellytyksenä on ainoastaan, että hakija harjoittaa kaupallista toimintaa. Kumpikin näistä verkkotunnuksista on monikäyttöinen, koska itse pääte ei rajoita käyttöä mihinkään tiettyyn maahan tai alaan. Muiden viiden uuden verkkotunnusjuuren rekisteröintimahdollisuuksia on rajoitettu seuraavasti:

  • .name on tarkoitettu yksityishenkilöille ja verkkotunnuksen tulee olla muotoa etunimi.sukunimi.name;
  • .pro on tarkoitettu ammatinharjoittajille (tällä hetkellä valittavissa olevia ammattiryhmiä ovat lääkärit, lakimiehet ja kirjanpitäjät) ja verkkotunnuksen lopussa on ammattiryhmän tunnus eli .med.pro, .law.pro. tai .cpa.pro;
  • .aero on tarkoitettu yksinomaan ilmailualan yhteisöiden käyttöön;
  • .museum on tarkoitettu museoille ja museoalalla toimiville yhteisöille ja henkilöille
  • .coop on tarkoitettu osuuskunnille.

Tavaramerkinhaltijoiden suojaaminen ja rekisteröintimenettely

Molempia uusia verkkotunnuksia hallinnoi yhtiö: NeuLevel .biz -verkkotunnusta ja Afilias .info -tunnusta. Molemmat yhtiöt pyrkivät jo etukäteen suojaamaan tavaramerkinhaltijoiden oikeuksia ja estämään luvattomia tavaramerkkien rekisteröintejä. Molemmat olivat myös kehittäneet satunnaisotantamenettelyn, jolla ratkaistiin kenelle mahdollisesti useasta samaa verkkotunnusta hakeneesta nimi myönnettiin.

.biz -tunnus

Merkinhaltijoille varattiin mahdollisuus tehdä ennakkoväitteitä siltä varalta, että joku toinen tulee hakemaan merkinhaltijan tavaramerkkiä vastaavan .biz -verkkotunnuksen rekisteröintiä vilpillisessä mielessä. Niissä tapauksissa, joissa ennakkoväitteessä mainittu verkkotunnus myönnettiin jollekin toiselle, tuli tästä tieto ennakkoväitteen tekijälle.
Myös verkkotunnuksen rekisteröineelle annettiin tieto merkinhaltijan tekemästä ennakkoväitteestä ja varattiin tilaisuus vapaaehtoisesti peruuttaa hakemus ja siten välttää odotettavissa oleva riitautusprosessi. Ennakkoväite ei suoraan estänyt tavaramerkkiä vastaavan verkkotunnuksen rekisteröimistä toiselle, vaan se toimi lähinnä uhkaus- ja tiedonsaantivälineenä sekä pienenä helpotuksena riitautusvaiheessa.

Kaikilta osin ei .biz -verkkotunnusten hakemusmenettely sujunut suunnitellusti. Ongelmaksi muodostui NeuLevelin perimä 5 $ hakemusmaksu jokaisesta tehdystä hakemuksesta. Tällöin useita hakemuksia samalle verkkotunnukselle tehneet pystyivät parantamaan mahdollisuuksiaan saada haluamansa verkkotunnus satunnaisotannassa.
Verkkotunnuksia, joita oli hakenut useampi kuin yksi hakija, oli yhteensä 39 000. Lokakuussa 2001 kalifornialainen tuomioistuin antoi päätöksen, jossa NeuLevelin menettely katsottiin laittomiksi arpajaisiksi. Verkkotunnukset, joiden rekisteröintiä oli hakenut useampi hakija, vapautettiin uudelleen haettaviksi ja perityt hakemusmaksut palautettiin hakijoille. Hakijoille tiedotettiin mahdollisuudesta hakea uudelleen näiden verkkotunnusten rekisteröintiä ja tunnukset on myönnetty huhtikuun 2002 aikana.

Myös uudessa hakemusvaiheessa osaa verkkotunnuksista haki useampi kuin yksi hakija ja rekisteröinti luonnollisesti voitiin myöntää ainoastaan yhdelle hakijoista. Muilla hakijoilla on mahdollisuus riitauttaa rekisteröinti joko tehdyn ennakkoväitteen nojalla erityisessä STOP-riitautusmenettelyssä tai yleisessä riitautusmenettelyssä, jos ennakkoväitettä ei ole tehty. STOP-riitautusmenettelyä voivat käyttää ainoastaan ennakkoväitteen tehneet tavaramerkinhaltijat. Verkkotunnus siirretään kantajalle, jos

* verkkotunnus on identtinen kantajan tavaramerkin kanssa;

* verkkotunnuksen rekisteröineellä ei ole oikeutta tai oikeutettua intressiä siihen; ja

* verkkotunnus on joko rekisteröity tai sitä käytetään vilpillisessä mielessä.

Verkkotunnuksen .biz rekisteröinti on mahdollista riitauttaa myös sillä perusteella, että verkkotunnusta ei käytetä ensisijaisesti kaupalliseen tarkoitukseen, joka on rekisteröinnin edellytys. Mikäli verkkotunnuksen rekisteröijä ei pysty näyttämään kaupallista tarkoitusta, verkkotunnus peruutetaan. Vaatimuksen voi esittää myös yleisen riitautusmenettelyn yhteydessä, ja jos sen kriteerit on täytetty, verkkotunnus siirretään kantajalle.

.info -tunnus

Tavaramerkkien haltijoille varattiin .info -verkkotunnusten osalta mahdollisuus hakea tavaramerkkejään vastaavien .info -verkkotunnusten rekisteröintiä ennen kuin yleinen hakuaika alkoi. Hakemuksessa tuli ilmoittaa, missä maassa tavaramerkki oli rekisteröity sekä rekisterinumero ja rekisteröintipäivämäärä. Näitä tietoja ei kuitenkaan tarkastettu missään vaiheessa, ja onkin käynyt ilmi, että lukuisia verkkotunnuksia on vilpillisesti haettu rekisteröitäväksi olemattomien tavaramerkkirekisteröintien perusteella.

Virheellisten tavaramerkkitietojen antamiseen oli varauduttu jo etukäteen ja annettu kolmansille osapuolille mahdollisuus hyvin yksinkertaisessa hallinnollisessa menettelyssä riitauttaa verkkotunnusten rekisteröinti. Riitautushakemukset ratkaisee WIPOn välityslautakunnan asettama välimies. Kantajan ei tarvitse perustella riitautushakemusta, vaan ainoastaan maksaa käsittelymaksu.

Verkkotunnuksen haltijan tulee maksaa oma osuutensa käsittelymaksusta ja toimittaa oikeaksi todistettu ote verkkotunnusta vastaavasta tavaramerkkirekisteröinnistään saadakseen tunnuksen pidettyä itsellään. Mikäli haltija ei vastaa lainkaan tai osoita täyttäneensä tavaramerkin haltijalle asetettuja vaatimuksia, verkkotunnuksen rekisteröinti peruutetaan. Verkkotunnus voidaan myös siirtää kantajalle, jos kantaja osoittaa itsellään olevan vaatimukset täyttävä tavaramerkkirekisteröinti.

Afilias on itse käyttänyt tätä menettelyä hyväkseen ja vaatinut yli kymmenentuhannen ilmeisen virheellisesti rekisteröidyn verkkotunnuksen peruuttamista. Suuri osa näistä on peruutettu, kun riitautushakemukseen ei ole vastattu. Koska Afiliaksen tarkoituksena ei ole ollut aiheuttaa vaivaa merkinhaltijoille, se on peruuttanut riitautushakemukset, jos verkkotunnuksen haltija on toimittanut sille otteen tavaramerkkirekisteröinnistään.

Yleinen riitautusmahdollisuus

Yllä mainittujen erityisten riitautusmenettelyiden lisäksi myös uusia verkkotunnuksia vastaan on mahdollista aloittaa yleinen eli UDRP-riitautusmenettely, joka on jo muutaman vuoden ollut käytössä geneeristen verkkotunnusten .com, .net ja .org osalta. Menettely perustuu ICANNin laatimaan Uniform Domain Name Dispute Resolution Policy -säännöstöön.

Laki verkkotunnuksista valmisteilla

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi verkkotunnuslaiksi on kuluvan kevään aikana ollut lausuntokierroksella. Lain on suunniteltu tulevan voimaan 1.3.2003.

Luonnoksessa ehdotetaan hyvin radikaaleja muutoksia nykyiseen järjestelmään. Siinä mm. ehdotetaan siirryttäväksi täysin vapaaseen verkkotunnusten myöntämismenettelyyn eli ennakkotarkastuksesta luovuttaisiin kokonaan ja lähtökohtaisesti mikä tahansa vapaana oleva verkkotunnus voidaan myöntää hakijalle.

Toisaalta on hyvä, ettei verkkotunnusten rekisteröinnille aseteta ylettömän tiukkoja vaatimuksia. Täysin vapaa rekisteröintimenettely kuitenkin vaarantaa merkittävästi tavaramerkinhaltijoiden oikeuksia ja tulee todennäköisesti suuresti lisäämään laittomien verkkotunnusten rekisteröintiin liittyviä riitoja ja konfliktitilanteita.

Luonnoksessa on ehdotettu viestintävirastolle jonkinasteista valvontaa jo rekisteröintivaiheessa, eli verkkotunnus ei kuitenkaan saisi sisältää hyvän tavan tai yleisen järjestyksen vastaisia eikä myöskään totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia ilmaisuja. Luonnoksessa ehdotetaan siirryttävän jälkikäteisvalvontaan, eli viestintävirastolla olisi mahdollisuus sulkea määräaikaisesti toisen tunnusmerkkioikeutta loukkaava verkkotunnus tai peruuttaa se kokonaan. Verkkotunnuksen siirtäminen loukatun tunnusmerkin haltijalle ei kuitenkaan olisi mahdollista.

Suomalaisten verkkotunnusten rekisteröinnin on suunniteltu jatkossakin olevan mahdollista ainoastaan suomalaisille, eli ulkomaisten merkinhaltijoiden toivomaa helpotusta kansainvälisten tavaramerkkien suojaamiseen suomalaisina verkkotunnuksina ei ole otettu mukaan ehdotukseen.

USA on vapauttanut .us verkkotunnukset

Aikaisemmin ainoastaan USA:n hallinnon ja julkisyhteisöiden käytössä olleita .us -verkkotunnuksia voivat nykyisin rekisteröidä myös yhdysvaltalaiset yhteisöt, yksityishenkilöt sekä ulkomaalaiset yhtiöt, joilla on todellista kaupallista toimintaa USA:ssa.
Tavaramerkinhaltijoille varattiin mahdollisuus hakea tavaramerkkejään vastaavien verkkotunnusten rekisteröintiä ennen kuin vapaa hakuaika alkoi. Hakemuksia on jo nyt jätetty runsaasti ja .us -verkkotunnusten odotetaan nousevan yhdeksi suosituimmista kansallisista verkkotunnuksista.

Kukka Tommila
Lakimies
Asianajotoimisto Heinonen & Co Oy

Linkkejä:

ICANNin uusia verkkotunnuksia koskevat sivut:
http://www.icann.org/tlds/

UDRP-menettely:
http://www.icann.org/udrp/

Start-up Trademark Opposition Policy and Rules for .BIZ eli STOP-menettely:
http://www.neulevel.biz/ardp/docs/stop.html